Miten rakennamme yhteistä visiota?

1. Miten rakennamme yhteistä visiota? PERUSOPETUS UUDEN KYNNYKSELLÄ - OPETTAJANKOULUTUS TULEVAISUUDEN TEKIJÄNÄ 13.4.2012 Helsinki Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

2. Perusopetus uuden kynnyksellä • Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Millainen työskentely tuottaa haluttua osaamista ja sivistystä? • Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? • Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee kyetäkseen työskentelemään tulevaisuuden sivistystä ja osaamista edistävällä tavalla? • Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana?

3. Koulutuksella ja opetuksella on Suomessa hyvät peruspilarit

4. Mikä on koulun perustehtävä? • Perusopetuslaki 2§ 1 mom. • Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. • Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

5. Perusopetuslain tarkoittaman opetuksen tavoitteet (OKM:n työryhmän esitys 2012) • Tavoitepykälät lähes samat kuin nykyisin 2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

6. Perusopetuslain tarkoittaman opetuksen tavoitteet (OKM:n työryhmän esitys 2012) • Nykyisiä tavoitteita täsmennetään ja monipuolistetaan • Korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää – ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattiset arvot, terveys, hyvinvointi, hyvät tavat ja kestävä kehitys • Korostetaan vuorovaikutteista ja yhteistyöhön perustuvaa, toisia kunnioittavaa toimintatapaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuuta • Korostetaan tulevaisuudessa tarvittavaa laaja-alaista osaamista – erityisesti ajattelun, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja • Painotetaan oppimisen sosiaalista luonnetta, monipuolisten oppimisympäristöjen ja elinikäisen oppimisen merkitystä

7. Miten opetus tulee järjestää? • Perusopetuslaki 3§ 2 ja 3 mom. • Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. • Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

8. Mihin oppilaalla on oikeus? • Perusopetuslaki 30§ 1 mom. • Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

9. Opetussuunnitelmalla on keskeinen rooli ohjausjärjestelmässä

10. OPETUS JA OPPIMINEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset Oppimateriaali Opettajan- koulutus Laatukriteerit Opetussuunnitelman perusteet 2004 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001 Perusopetuslaki ja -asetus 1998

11. Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksia • Fokus on opetuksen ja oppimisen tukemisessa – kansalliset normit ovat tukea antava pohja • Opetussuunnitelman perusteissa on jo nyt melko vahva osaamista korostava tulevaisuusorientaatio • Opetussuunnitelma rakennetaan yhteistyössä • Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa – kehittämistyöstä ammennetaan opsiin ja opsia toteutetaan ja syvennetään kehittämistyöllä • Paikallinen työ ei ole vain perusteiden käyttöönottoa, vaan olosuhteet, mahdollisuudet ja tarpeet huomioonottavaa moniammatillista ja hallintokuntarajat ylittävää suunnittelua – oman työn määrittelyä ja luomista • Opetushallinto, opettajankoulutus ja oppimateriaalien tuottajat työskentelevät toimivat samaan suuntaan

12. Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin • PL 3 § Opetuksen järjestämisen perusteet • Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään. … • PL 14 § Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet • … Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). • PL 15 § Opetussuunnitelma • Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. … • …

13. Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin • PL 30 § Oikeus saada opetusta Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. … • PA 9 § Opetuksen ja työaikojen suunnittelu • Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään…

14. Opettajat kokevat opetussuunnitelman tärkeäksi • Opetussuunnitelman perusteet ovat tukeneet ja ohjanneet paikallista opetussuunnitelmatyötä hyvin, perusteet ovat selkeitä ja perusteiden linjauksiin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä • 80 % kunnista ja yli 70 % kouluista katsoi, että perusteet tukevat entistä paremmin käytännön opetustyötä • Kuntien kokonaisvastuu opetussuunnitelmatyöstä on vahvistunut • Noin 90 % kunnista ilmoittaa, että opettajat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön erittäin tai melko paljon • Opettajat ovat tavoitetietoisia ja pitävät opetussuunnitelmaa tärkeimpänä työnsä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä • Lähteet: Koulutuksen arviointineuvosto 2008, 2009, 2010 • OPH 2005, 2007 ja 2009 • Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009

15. Opetussuunnitelmalliset työkalut oppimisen edistämisessä Koulutukselle asetetut tavoitteet Oppimiselle asetetut tavoitteet Oppimisen ja koulunkäyn-nin tuki KOULUN TOIMINTA- KULTTUURI Opetus ja ohjaus Oppilaan arviointi OPPIMIS- YMPÄRISTÖ Oppimiskäsitys Oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyvät tarpeet Irmeli Halinen

16. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Arvot, toiminta-ajatus, tavoitteet Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Yhteistyö Aihekokonaisuudet Oppilaan ja koulun toiminnan arviointi Oppiaineet Oppiaineet Oppiaineet Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

17. Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet Opettajan työsuun- nitelma Vuosi- suunni- telma Oppimissuun-nitelma ja HOJKS Kuntakohtaiset Ja valtakunnalliset strategiat Arviointi Opetussuunnitelma Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu Esiopetus, toiset koulut Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit

18. Esi- ja perusopetuksen uudistamisen kynnyksellä

19. Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteiden ja perusopetuksen tuntijaon uudistaminen • Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys ”Tulevaisuus perusopetus – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako; OKM 2012:6) 24.2.2012 • Lausunnot pyydetty 22.3.2012 mennessä • Valtioneuvosto tehnee asiaa koskevan päätöksen kevään 2012 aikana • Tavoitteena vastata hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa • Työryhmä ei esitä uusi oppiaineita tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille

20. Hallitusohjelman tavoitteita perusopetukselle • Yleisiä tavoitteita • Esi- ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena • Koulujen eriytyminen estetään • Painopisteitä perusopetuksen tavoitteille ja tuntijaolle • Vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta • Vahvistetaan liikuntaa • Vahvistetaan yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta • Vahvistetaan ympäristökasvatuksen asemaa • Vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä • Monipuolistetaan kieliohjelmia

21. Tuntijakoa koskevat ehdotukset • Nivelkohdat eri oppiaineissa yhtenäistetään; 2. ja 6. luokan tuntimäärä lisätään ja 7. ja 8. luokan tuntimäärää vähennetään • Äidinkielen ja kirjallisuuden, yhteiskuntaopin ja liikunnan opetuksen tuntimäärää lisätään • Taito- ja taideaineiden aiemmista ns. välystunneista 4 vvt kiinnitetään musiikkiin, kuvataiteeseen ja käsityöhön • Ympäristöoppia opetetaan oppiainekokonaisuutena vuosiluokilla 1- 6 • Aihekokonaisuuksien opettamista varten varataan 1 vvt vuosiluokilla 7 – 9 • Oppilaalle valinnaisen opetuksen vähimmäistuntimääräksi esitetään 9 vvt nykyisen 13 vvt:n sijaan • A2 kielen tuntimäärää vähennetään; A2 ja B2 –kielen opetus rahoitetaan erillisellä valtionavustuksella mikäli opetus järjestetään oppilaan kokonaisvähimmäistuntimäärän ulkopuolisena perusopetusta täydentävänä opetuksena

22. Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on jo käynnistynyt – työtä jatketaan ja laajennetaan • Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin 2009 • Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvut 4 ja 5 (Kasvun ja oppimisen tuki, Oppimisen ja koulunkäynnin tuki) uudistettiin 2010 • Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet uudistettiin 2011

23. Tulevaa opetussuunnitelman perusteiden laadintatyötä • Edessä on koko yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen • Työ toteutettaneen kokonaisuudessaan vuosien 2012 – 2016 välisenä aikana • Tämä merkitsee, että useita eri perusteasiakirjoja laadintaan samanaikaisesti • Jokaiseen perusteasiakirjan laadintaprosessiin liittyy laaja sidosryhmäyhteistyö ja asiantuntijoiden kuuleminen sekä paikallisten opetussuunnitelmien laadintatyön tukeminen monin eri tavoin

24. Esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet • Valtioneuvosto antanee kevään aikana tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen • Perustetyö käynnistyy sen jälkeen • Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä • Uuden tuntijaon ja uusien perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat tulee saada valmiiksi siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1.8.2016

25. Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita • Rakentaminen nykyisille vahvuuksille • Oppimiskäsityksen syventäminen ja avaaminen • Tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen kaikkia opetuksen alueita, eri oppiaineita ja vuosiluokkia läpäisevinä ja opetusta eheyttävinä tavoitteina • Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden selkeyttäminen • Pedagogisen otteen vahvistaminen ja kuntien/koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen • Olennaiseen keskittyminen – tavoitteiden korostaminen ja sisältöjen karsiminen/selkeyttäminen • Perusteiden kehittäminen joustavana työkaluna – rakenteistaminen ja sähköistäminen

26. Oppimiskäsitys lähtökohtana • Opettamisessa ja oppimisessa entistä tärkeämmiksi tulevat: • oppilaan ja opettajan kohtaamisen luonne - turvallisuus, selkeys, säännöllisyys, tunnetaidot, yhdessä olemisen pelisäännöt, vuorovaikutteisuus • oppijalähtöiset opetusjärjestelyt ja oppimista tukevat monipuoliset oppimisympäristöt • keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen • oppilaiden/opiskelijoiden osallistuminen, oma pohdinta ja aktiivisuus, oppilaiden tiimityö ja yhteistoiminnalliset työtavat • opettajien tiimityö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, huoltajat ja asiantuntijat koulutyön tukena • oppiaineiden yhteistyö ja integraatio • koulussa ja muualla opitun yhdistyminen

27. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TEHTÄVÄ OSAAMINEN TULEVAISUUDEN SIVISTYS TOIMINTAKULTTUURI

28. T O V I

29. Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua2012 - 2014 • Huhtikuu 2012: Opetussuunnitelmatyölle pohjaa luovan keskustelun käynnistäminen; prosessin aikataulu OPH:n verkkosivuille • Elokuu 2012: Keskustelua virittävää tukiaineistoa OPH:n verkkosivuille • Elokuu 2012: Perustetyön ohjausryhmä ja yleisiä linjauksia valmistelevat työryhmät aloittavat työnsä – luodaan yhtenäinen perusta oppiainetyölle • Marraskuu 2012: Ensimmäinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (yleiset linjaukset) • Tammikuu 2013: Oppiainekohtaiset ja muut tarvittavat valmisteluryhmät aloittavat työnsä

30. Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua2012 - 2014 • Elokuu 2013: Toinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (painopisteenä esiopetus) • Huhtikuu 2014: Kolmas kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (perusopetus ja lisäopetus) • Syys - lokakuu 2014: Lausuntopyynnöt esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteista • Joulukuu 2014: Pääjohtajan päätös; uusien perustemääräysten antaminen • Tammikuu 2015: Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta alkaa • Elokuu 2016: Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa

31. Koulun perustehtävä säilyy, mutta toimintaympäristö muuttuu vinhaa vauhtia? Mitkä ovat tulevaisuuden sivistystarpeita? Miten koulu toimii hoitaakseen perustehtävänsä?

32. Toimintaympäristöä muuttavat tekijät • Ilmasto, väestön kasvu ja ympäristö • Globalisaatio • Teknologian kehitys • Tiedon määrän ja luonteen muutos • Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset

33. Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö • Ilmaston muutos ja luontoympäristön kuluminen asettavat kaikkein tinkimättömimmät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen • Muutokset vaikuttavat globaalisti, meihin kaikkiin • Oppilaat odottavat, että he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi, voisivat ymmärtää asioita ja oppisivat tekemään omassa elämässä eettisesti perusteltuja valintoja

34. Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos • Globalisaatio on monimuotoinen ja ristiriitainen prosessi • Taloudellinen ja kulttuurinen yhtenäistyminen ja lisääntyvä vuorovaikutus • Alueellisten erojen kasvu • Kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus • Työn luonteen muutos, työn ja työvoiman liikkuvuus • Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja, joiden avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä

35. Teknologian ja median kehitys • Teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys on luonut edellytykset globalisaatiolle • Teknologian kehitys on vasta alussa; se luo uusia oppimisen ympäristöjä, tapoja ja mahdollisuuksia • Oppilaat tarvitsevat nykyistä parempia tilaisuuksia hyödyntää teknologiaa syvälliseen oppimiseen, yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua sekä oppia hakemaan ja rakentamaan tietoa monipuolisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toisten kanssa

36. Tiedon luonteen muutos • Teknologia tuo tiedon ulottuvillemme • Tiedon valtava määrä, kompleksisuus ja visuaalisuus • Tiedon syntyminen verkostoissa • Tiedon monimuotoisuus, epävarmuus, ristiriitaisuus, nopea uusiutuminen, dynaamisuus • Oppilaat tarvitsevat tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa, kykyä tuottaa tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia

37. Lasten ja nuorten kasvuympäristön muutokset • Perheen, suvun, asuinyhteisöjen ja kaveripiirin rakenteiden ja toimintatapojen muutokset • Aikuisuuden mallit, hoivasuhteet, perheiden ongelmat, köyhyys • Uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, median ja mainonnan vaikutus • Päiväkotien ja koulujen kasvatus/hoivavastuun kasvaminen • Oppilas tarvitsee kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselleen

38. Muutoksen ytimessä • Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) • Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa • Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti • Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa

39. Miksi muutos on niin vaikeaa? Miksi emme voi hyvin?

40. Maailma on hämmentävä paikka! • Ilmaston lämpeneminen • Terrorismi • Talouden globalisaatio • Työelämän muutos • Maahanmuutto • - Yhteiskunnan polarisoituminen • Finanssi-, talous- ja velkakriisit • - Jokela, Kauhajoki, Utoya • Arabimaiden vallankumoukset • - jne. Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008

41. Koetun hyvinvoinnin tekijät • ELINYMPÄRISTÖ • Luonnonympäristö • Teknologiat • Väestö • Kulttuuri (arvot ja normit) • Instituutiot (lait ja • sääntely) • Yhteiskuntapolitiikka • Talous • Työelämä • Media & markkinointi • HENKINEN KOHERENSSI • Maailman • ymmärrettävyys • - Arjen hallittavuus SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI • ARIKIELÄMÄN • AKTIVITEETIT • JA ROOLIT • - Työntekijä • Kuluttaja • Perheenjäsen • Sukulainen • Ystävä • Harrastaja • Kansalaisaktivisti • Kansalainen • ELÄMÄN MERKITYK-SELLISYYS • Itsensä ylittäminen • Muiden palveleminen • Korkeampi päämäärä RESURSSIT JA TOIMINTAMAH- DOLLISUUDET - Tulotaso - Osaaminen - Fyysinen terveys ja mielenterveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliittinen valta - Luonnonvarat • MASLOWIN TARPEET • Itsensä toteuttaminen • Itsekunnioitus ja • sosiaalinen arvostus • Lähimmäisen rakkaus • ja yhteisöllisyys • Turvallisuus • Fysiologiset tarpeet Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Tiedepolitiikka 4/09

42. Yhteiskunnallinenmurrosjahenkinenhyvinvointi Epävarmuu- den kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Hallittavuus Koherens- sin tunne Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- kunta, materia- lismi & instru- mentalismi Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)

43. Koulun toimintatapojen ja toimintakulttuurin merkitys • Koulu voi toimia merkittävänä koherenssin tunnetta vahvistavana tekijänä • Toimintakulttuurin ytimenä on kouluyhteisön vuorovaikutuksen laatu • kohtaaminen ja kohteleminen • läsnäolo • kuunteleminen ja arvostaminen • tukeminen ja kannustaminen • Taidot kehittyvät vain tekemällä • ”miten” on tärkeämpi kysymys kuin ”mitä”

44. Millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan? Mitkä ovat tulevaisuuden sivistystarpeet? ?

45. Tulevaisuuden osaamisen pohdintaa • Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on pohdittu laajasti mm. OECD:n, EU:n, UNESCO:n piirissä ja laajoissa tutkimushankkeissa - > näkemyksissä on paljon yhteistä • Suomessa pohdinta aktivoitui perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon valmistelun (Perusopetus 2020) sekä lukion kehittämisen pohdinnan (ministeriön lukiotyöryhmän esitys) yhteydessä • Seuraavassa tarkastellaan joitakin kiinnostavia lähteitä ja kompetenssiajattelun kehittymistä

46. Työelämässä vaadittavien taitojen luonne on muuttunut; prof. Linda Darling-Hammond 2011 • KEHITYS 1960 - 2002 • Routine manual 50 -> 46 • Non-routine manual 50 -> 41 • Routine cognitive 50 -> 42 • Non-routine analytic 50 -> 60 • Non-routine interactive 50 -> 64 • The dilemma of schools: • The skills that are easiest to teach and test • are also the ones that are easiest to • digitize, automate, and outsource

47. Oppimiseen kohdistuvat odotukset muuttuvassa toimintaympäristössä; prof. Linda Darling-Hammond 2011 • The new context means new expectations. Most studies include: • 􀂄Ability to communicate • 􀂄Adaptability to change • 􀂄Ability to work in teams • 􀂄Preparedness to solve problems • 􀂄Ability to analyse and conceptualise • 􀂄Ability to reflect on and improve performance • 􀂄Ability to manage oneself • 􀂄Ability to create, innovate and criticise • 􀂄Ability to engage in learning new things at all times • 􀂄Ability to cross specialist borders • Chris Wardlaw, "Mathematics in Hong Kong/China – Improving on Being First in PISA"

48. Individual Skills for Innovation • Whatindividual competences should people acquire to • contribute to innovation as producers and users? Subject-based skills (know-what and know-how) Skills in thinking and creativity (critical thinking, ability to make connections, imagination, curiosity,...) Behavioral and social skills (self-confidence, energy, perseverance, passion, leadership, collaboration, communication) Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 19.9.2011 Senior Analyst OECD Centre for Educational Research and Innovation

49. 21st Century Skills (ATCS –hanke) • Ajattelun taidot (Ways of Thinking) • luovuus ja innovatiivuus • Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaito ja päätöksenteko • Oppimaan oppiminen, metakognitio • Tekemisen tai työskentelyn tavat/taidot (Ways of Working) • Kommunikointi • Yhteistyö (ryhmässä työskentely) • Työskentelyn välineet • Informaation käsittelytaito (information literacy) • Tietotekniikan käyttötaito (ICT literacy) • Maailmassa elämisen taidot (Living in the World) • lokaali ja globaali kansalaisuus • elämä ja ura • Henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen vastuullisuus, johon sisältyy kulttuurinen tietoisuus ja kulttuuriset taidot

50. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen eurooppalainen viitekehys/EU • Viestintä äidinkielellä • Viestintä vierailla kielillä • Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla • Digitaaliset taidot • Oppimistaidot • Sosiaaliset ja kansalaistaidot • Aloitekyky ja yrittäjyys • Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot • Kaikissa kahdeksassa avaintaidossa tärkeät teemat: • Kriittinen ajattelu • Luovuus • Aloitteellisuus • Ongelmanratkaisu • Riskinarviointi • Päätöksenteko • Tunteiden rakentava hallinta