Juuso Jonninen

1. Juuso Jonninen Eläinten kuvia

2. Olen Juuso Jonninen Kuopion Hatsalan klassillisen koulun 9B luokalla.  Kuvauspaikat vaihtelevat minulla paljon. Olen kuvannut Laatokan rannalla, Kuopiossa, Juankosken alueella, Kaavilla, Helsingissä, Vantaalla ja Porvoossa. Pääsääntöisesti Kuopiossa. Kuopiossa olen kuvannut eniten Puijon metsässä, Niuvan rantaviivalla, Puijonlaaksossa ja Terveruukilla. Kuopion maasto vaihtelee paljon mäkimaastosta tasaiseen ja metsän ja aukion välillä. Juankoskella on paljon ”koskematonta” metsää, jossa on paljon erilaisia eläimiä, joita en tiennyt edes olevan ennen kun aloitin luontokuvauksen. Näistä yksi on poppelikiitäjä. Kuvasarjassa on näistä paikoista. Kuvaan mielelläni eläimiä. Eritysosaaminen on kuvauksessa, tunnistuksessa ja tiedoissani hyönteisissä ja linnuissa. Kuvaan kyllä myös nisäkkäitä ja matelijoita, kun niitä tulee vastaan.

3. Kuvasin siniritariyökkösen Hatsalan klassillisen koulun seinältä syksyllä 2010. Lajista minulla ei ole tarkempaa tietoa. Sen vuoksi kysyin tunnistuksessa apua Helsingin luonnontieteellisen museon työntekijöiltä apua.

4. Harakka on aina ollut minulle hankala kuvauskohde. Tämä kuva on ensimmäinen kuvaamani harakka tänä talvena. Se oli Kuopiossa Niuvan rannan lähellä. Harakan tunnistaa hyvin mustavalkoisista sulista ja pyrstössä on vihreänhopeaa. Harakka pesii loppukeväästä, jonka takia niitä on keväällä näkynyt paljon myös Kuopiossa. Harakka voi liikkua pienissä parvissa ja laji on levinnyt lähes koko Eurooppaan.

5. Harmaalokki muistuttaa paljon kalalokkia, mutta on tätä isompi. Harmaalokilla on nokan kärjessä alhaalla punainen täplä. Kuvasin linnun Helsingissä Rautatientorilla. Harmaalokkia tavataan Suomessa ja muualla Itämeren rannikolla. Harmaalokki on kaikki ruokainen.

6. Variksen höyhenien väritys on harmaa ja musta. Se oppii hyvin asioita kuten tunnistamaan joidenkin ihmisten kasvoja. Varis pesii pohjoisessa, mutta on levinnyt suurimpaan osaan Eurooppaan. Tämän variksen kuvasin Kuopion Puijonlaaksosta.

7. Viherpeipon tunnistaa hyvin sen vankasta nokasta ja vihertävästä höyhenpeitteestä. Kesällä viherpeipoilla on kirkkaampi höyhenpuku, kuin talvella. Viherpeippoa tavataan Euroopassa Lapin yläosia lukuun ottamatta. Viherpeipon kuvasin Kuopiossa Hatsalan klassillisen koulun pihalla.

8. Nokkosperhosen tunnistaa helposti sen siipien väreistä. Siipien reunoissa on musta juova, jossa on vaaleita täpliä. Siipien keskus on oranssia ja ruumiin vierellä siivet ovat mustempia. Yläsiivissä on keskellä kolme mustaa täplää ja yhden niistä on vaaleampi keltainen täplä vieressä. Siipien yläreunuksessa on mustaa ja keltaista raitaa. Siipien kärjissä on kelta-mustaraitojen päässä valkoinen täplä. Nokkosperhosen voi nähdä koko kesän ajan koko Skandinaviassa. Tämän yksilön kuvasin Karttulassa.

9. Uros varpunen on punertavantummanruskean, mustan, valkoisen ja harmaan kirjava. Naaraalla on vaalean ruskeata, mustaa, valkoista ja harmaata höyhenpeitteessään. Varpunen on levinnyt lähes koko Eurooppaan. Kuvasin tämän urosvarpusen Helsingissä.

10. Liuskaperhosen tunnistaa sen röpelöistä siipien reunoista, jotka muistuttavat supussa kuolleelta lehdeltä. Siipien yläpuoli on oranssin, keltaisen, mustan ja ruskean kirjava. Liuskaperhonen on levinnyt Suomessa etelärannikolta Oulun korkeudelle saakka. Sitä nähdään koko kesän ajan. Tämän liuskaperhosen kuvasin Kuopion Tervaruukilta.

11. Kyhmyjoutsenen tunnistaa sen kookkaasta valkoisesta ruumiista ja sen oranssista nokasta, jonka tyvessä on musta kyhmy. Kyhmyjoutsenta tavataan Suomessa ainoastaan etelärannikolla ja muuten sitä esiintyy Keski-Euroopassa. Kuvasin kyhmyjoutsen pariskunnan Porvoon saaristossa.

12. Poppelikiitäjä on yksi Suomen yleisimmistä kiitäjistä, mutta sitä näkee harvoin. Lepoasennossa poppelikiitäjä pitää etusiipiään takasiipien päällä. Takasiivissä on ruskeat täplät, jotka peittyvät etusiipien alle. Aikuisena poppelikiitäjällä ei ole aikuisena suuta eli se ei syö. Aikuisena se etsii itselleen parittelukumppania. Toukka elelee haavoissa ja poppeleissa. Tämän yksilön kuvasin Juankosken Västinniemessä.

13. Keisariviitalla on oranssi pohjaset siivet, jossa on muistia täpliä ja sinihopeisia juovia. Keisariviittaa voi bongata keskikesällä ja Suomessa se on levinnyt Uuttamaata ja Lappia lukuun ottamatta koko alueelle. Keisariviitan kuvasin Venäjän Karjalan Pälkjärvellä.

14. Haapana on ruskean värinen sorsalintu. Naaras on höyhenpuvultaan ruskea, musta, valkoinen. Sen maha on valkoinen. Nokka on kärkeä lukuun ottamatta harmaa. Nokan kärki on musta. Uroksella on kirkkaammat värit. Sen pää on tummanoranssi ja siivet ovat harmaamustavalkoiset. Haapanaan voi törmätä koko Euroopan alueella ja Suomessa se on levinnyt koko maahan. Haapanan olen kuvannut Kuopion Puijonlaakson Sammakkolammelta.

15. Sinisorsa on varmaankin tunnetuin sorsalintumme. Uroksella on keltainen nokka, vihreä pää, valkoinen ”kaulapanta”, ruskeat siivet. Siipien tyvessä alhaalla on sininen viiva. Uroksen pyrstö on mustavalkoinen ja vähän kihartava. Naaras on maastoon sulautuva ruskeamustavalkohöyhenpeitteellään. Naaraallakin on sininen juova siipien tyvessä. Naaraalla on musta nokka. Sinisorsa on haapanan tapaan levittäytynyt koko Eurooppaan. Tähän sinisorsaan törmäsin Sammakkolammella Kuopiossa.

16. Orava on pienikokoinen jyrsiä. Sillä on pitkä ja pörröinen häntä. Oravalla on korvien kärjissä tupsut. Kesällä oravalla on vaaleanruskea turkki ja talvella harmaa. Tämä orava on tullut minulle jo tutuksi Kuopion Puijonlaaksossa, sillä asumme samoilla nurkilla.

17. Naakka on musta lintu. Varista pienempi. Elää parvissa. Naakka on varislinnuista pähkinähakin kanssa pienin. Naakka on tuttu Euroopan alueella, mutta sitä ei tavata Euroopan pohjoisimmissa osissa lainkaan. Naakan kuvasin Helsingissä Rautatientorilla.