1 / 35

Maahanmuuttajien perus-opetuksen j rjest minen, rahoitus ja materiaalit

. . . . *Ulkomaiden kansalaisia 143 256 henkil eli 2,7 prosenttia vestst. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmt olivat Venjn (26909), Viron (22604), Ruotsin (8439) ja Somalian (4919) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea idinkiele

trilby
Télécharger la présentation

Maahanmuuttajien perus-opetuksen j rjest minen, rahoitus ja materiaalit

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Maahanmuuttajien perus-opetuksen järjestäminen, rahoitus ja materiaalit Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen Ilmajoki 25.9.2008 Valkeakoski 26.9.2009

    2. Väestötilastoja

    3. VIERASKIELISET OPPILAAT/OPISKELIJAT Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2008) 1 663 Perusopetuksessa (2007) 16 398 Lukiokoulutuksessa (2006) (nuoret+aik.) 3 248 Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2007) 1 810 Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2007) 1 164 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006) 7 978

    4. OPETUSHALLITUKSEN ROOLI MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Opetussuunnitelmien perusteet ja opetussuunnitelmasuositukset Valtionavustusten jako Oppimateriaalit ja opettajien tukimateriaalit Opetuksen kehittämishankkeet Opettajien täydennyskoulutus Opetuksen kehittämisverkostot Informaatio-ohjaus

    5. Maahanmuuttajaopetuksen tavoite antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuus-ikäisellä (7 – 17 –vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin

    6. Perusopetuksen ops:n perusteet 2004 luku 6.4. Maahanmuuttajat luku 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus (11 oppimäärää) Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä liite 4: Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi   PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2009

    7. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, samoin niiden koosta , (void. järj. yhdellekin oppilaallle) 6–10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, edellytysten mukaan laajennus 1.8.2009 (siirtymäaika 1.1.2010 asti): uudet opetussuunnitelman perusteet http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/48802_valmistavaops_2009.pdf

    8. Valmistava opetuksen rahoitus yksikköhinta: asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätty yksikköhinta kaksinkertaisena (RL 17 §) kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta jälkikäteen (ei kuntaosuutta) lisätietoja

    9. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallist. oppilaiden ja opetuksen järjestäjien määrät vuosina 2002 - 2008

    10. Tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä tavoitteena edistää oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan omassa äidinkielessä, oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa huomioidaan, että oppilaat ovat iältään, opiskelu-valmiuksiltaan ja taustoiltaan erilaisia; myös opettajien välinen yhteistyö tärkeää luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat: taito- ja ikätasolle soveltuvaa opetusta, myös oman äidinkielen opetusta

    11. Jatkoa: Tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä valmistavan opetuksen pääpaino suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksessa; kielitaidon tasojen kuvausasteikolla taso A1.3-A2.1 kuvaa keskimäärin osaamista opetuksen päättyessä, ks. kuvio alla oman äidinkielen opetus: äidinkielen hallinnan tukeminen ja kulttuuri-identiteetin kehittyminen, ja muiden kielten opetus: kunnan kieliohjelman mukaisesti muut opinnot: kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä, monipuolisia opetusmenetelmiä, kielen käyttö eri kommunikaatioympäristöissä, kykyä toimia itsenäisesti ja yhteisössä, valmius elinikäiseen oppimiseen

    12. Valmistavan opetuksen arvionti Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa ja oppilaan itsearviointia kehittävää. Ei käytetä numeroarvostelua. Arvioinnin suorittavat yhteistyössä kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa määrätään opetukseen osallistuvien arvioinnista sekä todistuksesta. Osallistumistodistus: opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja sisältö. Todistusta voidaan täydentää kuvaamalla edistymistä eri oppiaineissa (erityinen tutkinto)

    13. Maahanmuuttajaopetuksen rahoitus korotettu valtionosuus v. 2006 lähtien - oman äidinkielen opetus * perusopetuksen ulkopuolista opetusta * ei pakollista * erillisellä valtionavustuksella 2,5 vuosiviikkotuntia v. 2007 lähtien - suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus: * osana koulun opetusta (korotettu valtionosuus) * koulun tukiopetusresurssien turvin * erillisellä valtionavustuksella muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa * perusopetuslain mukaisena tukiopetuksena tai * erillisellä valtionavustuksella oman uskonnon opetus * osana koulun opetusta (korotettu valtionosuus)

    14. Oman äidinkielen opetus Tiedote 29/2009 www.oph.fi valtionavustusta enintään 2,5 viikkotunnista opetustunnin laskennallinen kustannus 22 € ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa vähintään neljä oppilasta oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta, eri kunnista sekä yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevista maahanmuuttajista. opetus tulee pyrkiä järjestämään siten, että oppilaan päivittäinen työmäärä ei muodostu kohtuuttomaksi avustusta ei myönnetä, jos kyseessä on koulun opetuskieli n. 55 opetettavaa kieltä ja n. 12 000 oppilasta (OPH)

    15. Maahanmuuttajien oman äidinkielen arviointi Arvioinnin tulee olla ohjaavaa ja kannustavaa ja oppilaan itsearviointia kehittävää. Opetuksen suunnitelmassa määrätään, käytetäänkö arvioinnissa sanallista arviota vai numeroarvostelua. Lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli, opetuksen laajuus ja sanallinen arvio tai numeroarvosana. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen.

    16. Suomi/ruotsi toisena kielenä –opetus ja muu opiskelun tuki Tiedote 29/2009 www.oph.fi erilliseen valtionavustukseen oikeuttavaa vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tukiopetusta voidaan antaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen lisäksi eri oppiaineissa tukiopetusta voidaan antaa oppilaan omalla äidinkielellä mutta myös suomen kielellä oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarve suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen jatkuu kuitenkin neljän vuoden jälkeenkin, usein koko kouluajan

    17. Suomi/ruotsi toisena kielenä –opetus ja muu opiskelun tuki perusopetuksessa enintään yhdestä opetustunnista viikossa koulua kohden ja enintään yhdestä opetustunnista viikossa tukiopetukseen oikeutettua oppilasta kohden esim. 6 oppilasta koulussa; 6h+1h= 7 h lukioissa tähän tukiopetukseen ovat oikeutettuja ainoastaan lukion koko oppimäärää suorittavat opiskelijat (ei ulkom. vaihto-oppilaat) lukiossa enintään 0,5 oppitunnista viikossa koulua kohden ja enintään 1 h/oppilas

    19. SUOMI TOISENA KIELENÄ OPISKELLEET PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA VUOSINA 2000–2008

    20. Suomi/ruotsi toisena kielenä –opetus ja muu opiskelun tuki esiopetuksessa olevat, samoin kuin Suomessa pidempään kuin 4 vuotta olleet voivat osallistua tähän opetukseen, mutta eivät kartuta valtionavustukseen oikeutettujen lukumäärää (= ei saa tukea) opetustunnin laskennallinen kustannus 22 € perusopetuslain 16 §:n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös vieraskielisiä oppilaita. Erillisellä valtionavustuksella annettavan tukiopetuksen lisäksi vieraskielisille tulee antaa tarvittaessa myös perusopetuslain 16 §:n mukaista tukiopetusta. valtionavustus enintään 86 % haku joulukuussa jälkikäteen annetun opetuksen perusteella

    21. Suomi toisena kielenä opetussuunnitelman perusteet on laadittu siten, että opetus vastaa viikkotunneiltaan suomi äidinkielenä -oppimäärää suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline opetuksen lähtökohtana oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee henkilökohtainen oppimissuunnitelma

    22. Suomi toisena kielenä -arvionti arvioidaan sekä edistymistä että kielitaitoa kulttuuri- ja kielenopiskelutaidot arviointipalaute riittävää ja monipuolista annetaan realistinen käsitys osaamisesta arvioidaan kullakin kouluasteella kyseiselle kouluasteelle asetettujen kriteerien mukaisesti

    23. HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT PERUSOPETUS kielen osaamisen taso luokalla 9 B1.1 – B1.2 LUKIOKOULUTUS kielen osaamisen taso lukion päättövaiheessa B2.2. kuullun ja luetun ymmärtäminen B2.2 kirjoittaminen B2.1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko (Euroopan neuvosto) http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/111628_KIELITAIDON_TASOJEN_KUVAUSASTEIKKO.pdf

    24. KAKSIKIELISYYS Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 – 7 vuotta.

    25. MAAHANMUUTTAJA-OPPILAAN ARVIOINTI ERI OPPIAINEISSA: perusopetus Otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta (perusopetusasetus 10 §)

    26. MAAHANMUUTTAJA-OPETUKSEN HAASTEITA Oppilaiden kielitaidon parantaminen Yhteistyö koulussa Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Kasvatukselliset erot Maahanmuuttaja on koulussa kaikkien asia! Maahanmuuttajaopetuksen koordinointi kunnassa: Moku

    27. Maahanmuuttajien tehostettu tuki Suurin osa maahanmuuttajataustaisista selviää ilman erityistä tukea, kun saa S2-opetusta, oman äidinkielen opetusta ja omakielistä opetusta sekä yleistä tukea: tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuollon tukitoimenpiteitä, joihin kaikki ovat oikeutettuja. Jos vaikeudet jatkuvat riittävästä tuesta huolimatta, on tarpeen kartoittaa mahdollisia oppimisvaikeuksia.

    28. Oppimisvaikeudet kaksikielisillä Kaksikielisyys ei koskaan ole syy kielihäiriöön. Kaksikielisyys ei myöskään pahenna kielellisiä oppimisvaikeuksia eikä ole este kielten oppimiselle ylipäätänsä. Kielelliset vaikeudet omassa äidinkielessä eivät välttämättä ilmene samanlaisina toisessa kielessä, vaikka oppimisvaikeudet ovatkin kohtuullisen pysyviä. Taitojen kehittymisen hitaus oppimisen tuesta huolimatta antaa viitteitä oppimisvaikeudesta. Tärkeää todentaa, koska oppiminvaikeuksilla on merkittävä vaikutus oppilaan tulevaisuudelle (ammatin valinta, työelämä) ja arkipäivän asioiden hoitamiselle.

    29. Varhainen puuttuminen oppimisen haasteisiin Oppimisen esteiden taustalla usein monenlaisia ongelmia, myös sosiaalisia ja traumaperäisiä (kolmas tila) Tukena matalan kynnyksen puuttuminen: Mahdollisimman varhainen keskustelu vanhempien kanssa Erilaisin opetusjärjestelyin järjestetään oppimiseen tukea Oppimisvaikeuden kartoittaminen alkaa, mikäli oppilaalla on riittävästä tuesta ja/tai ajasta huolimatta merkittäviä oppimiseen liittyviä haasteita.

    30. Oppimisvaikeuksien kartoittaminen Moniammatillinen yhteistyö Kokonaisvaltaisuus: pyritään ottamaan huomioon oppilaan koko elämäntilanne (koulussa, kotona ja vapaa-aikana) Monipuolinen tietojen kokoaminen (aikaisempi koulunkäynti- ja oppimishistoria, kielitaito ym.) Käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten havainnointia, haastattelu ja erialisia tehtäviä ja testejä Käytetään aikaa taitojen kehittymisen seurantaan

    31. Kielellisten taitojen kartoittaminen Tulisi tapahtua oppilaan vahvimmalla kielellä, joka on varsin pitkään oppilaan kotona käyttämä kieli, vaikka lapsi olisi syntynyt Suomessa Haastavaa tutkia oman kielen taitoja Vanhempien, ja oman kielen opettajan/omakielisen henkilökunnan haastattelu Tulkin käyttö Kielenkehityksen häiriöt näkyvät omassa äidinkielessä Suomen kielen taidot S2 –opettajan arvio käytetään suomen kielen taitotasoon sopivia arviointimenetelmiä Monipuolinen arviointi (puhuminen, kuuntelu, kirjoittaminen, lukeminen, rakenne, sanavarasto) Suomen kielen osaamattomuus ei yksinomaan saisi olla peruste erityisopetukseen siirtämiseen.

    32. Materiaalia Leena Nissilä, Maisa Martin, Heidi Vaarala ja Ilona Kuukka 2006: Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä –opetukseen www.oph.fi/verkkokauppa 28€ Sirkku Latomaa (toim.) 2007: Oma kieli kullan kallis. Opas maahanmuuttajien oman äidinkielen opetukseen – ilmainen http://www.oph.fi/julkaisut/2007/oma_kieli_kullan_kallis

    33. Materiaalia Else Eräniemi, Heli Lumme, Eija Olasvuo-Murtola, Riitta Ufacik (toim.) 2008: Suomi hallussa? Perusopetuksen päättöarvioinnin opas suomi toisena kielenä –opettajille www.oph.fi/verkkokauppa 33,50€

    34. Materiaalia Maija Laitala, Lauran päivä. Suomi toisena kielenä –kartoitusaineisto esiopetukseen Esiopetusikäisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon tason kartoitukseen www.oph.fi/verkkokauppa 30€ Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kielenä -opetukseen Perusopetusikäisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon tason kartoitukseen ja kehityksen seurantaan 31€

    35. Uusia julkaisuja Hanna Tani, Kielo. Diagnosoiva tehtäväsarja aikuisten suomi toisena kielenä –opetukseen - ilmainen http://www.oph.fi/julkaisut/2008/kielo Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Muiden aineiden opetus

    36. LISÄTIETOJA opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen puh. 040 – 348 7821 pirjo.immonen-oikkonen@oph.fi Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä puh. 040 – 348 7705 leena.nissila@oph.fi S2-opettajien verkosto www.edu.fi http://S2opettajat.yhdistysavain.fi www.kotikieli.com

More Related