1 / 21

Muut vammat

Muut vammat. Selkäydinvammat Skolioosi Rasitusastma Diabetes. Normaali selkäranka. Selkäydinvammat. Selkäytimen hermoradat joko osittain tai kokonaan katkenneet Oireet riippuvat vaurion sijainnista selkäytimessä Paraplegia - alaraajat halvaantuneet Tetraplegia - neliraajahalvaus

velika
Télécharger la présentation

Muut vammat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Muut vammat Selkäydinvammat Skolioosi Rasitusastma Diabetes

  2. Normaali selkäranka

  3. Selkäydinvammat • Selkäytimen hermoradat joko osittain tai kokonaan katkenneet • Oireet riippuvat vaurion sijainnista selkäytimessä • Paraplegia - alaraajat halvaantuneet • Tetraplegia - neliraajahalvaus • Syynä esim. tapaturma, kasvain tai tulehdus • Vaikuttaa sekä keskushermostoon että autonomiseen hermostoon (sympaattiseen ja parasympaattiseen)

  4. Selkäydinvammat • Halvaantumisen vaikutuksia: • Tahdonalaisen lihastoiminnan ja tuntoaistimusten häiriintyminen • Lihasten tahaton supistuminen (spastisuus), kouristukset ja surkastumat • Painehaavat, virtsatietulehdukset, ummetus • Altistuminen äärilämpötiloille • Lepo- ja harjoitussykkeen suuret vaihtelut • Veren kerääntyminen alaraajoihin

  5. Selkäydinvammat ja liikunta • Liikunnan tarve sama kuin kenellä tahansa • Sovellettuna lähes kaikki lajit mahdollisia • TAVOITTEET: • Lihasvoiman ja kestävyyden kehittäminen • Ylävartalon riittävä voimataso • Yleiskunnosta ja nivelten kunnosta huolehtiminen • Tieto ja taito käyttää oikeanlaisia apuvälineitä • Sosiaaliset tavoitteet • Toimivat lihakset mahdollisimman vahvoiksi • Uhkana toimivien lihasten yli- tai vääränlainen kuormitus

  6. Skolioosi • On selkärangan sivusuuntainen mutka, joka on C:n tai S:n muotoinen • Mutkien lisäksi nikamien kiertymistä ja eteen liukumista • Toiminnallinen skolioosi yleistynyt • Vallitsevampi tytöillä kuin pojilla • Hoitoon kuuluvat vartalon tuet, fysioterapia, selkärangan fuusio

  7. S-skolioosi Selkärangan fuusio

  8. Rasitusastman määritelmä • ‘Rasitusastmaa kuvaa akuutti, nopeasti palautuva keuhkoahtaumakohtaus, jonka aiheuttaa ilmateiden lämmön ja kosteuden menetyksen sekä ilmateiden kurojalihaksen tai pitkittäisten välittäjäaineiden vapautumisen yhdistelmä.’ (Flanagan, P. 2003)

  9. Oireet • Yskä, hengityksen vinkuminen, hengenahdistus, lisääntynyt limaneritys, toistuvat keuhkoputken tulehdukset • Saattaa ilmetä kuntoilun aikana, mutta pääosin sen jälkeen. • Oireet ovat pahimmillaan 5-20 minuuttia kuntoilun jälkeen. • Myöhäisen vaiheen reaktio saattaa ilmetä 6-12 tuntia kuntoilujakson jälkeen

  10. Astman hallinta 1. Keuhkojen toiminnan objektiivinen mittaaminen 2. Lääkitys: helpottajat (sininen) ja estäjät (punainen, ruskea, keltainen) 3. Ympäristötekijät 4. Oppilaiden opastus

  11. Vaikutukset liikunnanopetukseen • Korosta liikunnan merkitystä sairauden hoidossa • Hengityksen harjoittaminen tärkeää • Lihaskunnon ylläpito ja kehittäminen • Astma ei estä kovaakaan harjoittelua • Lähes kaikki lajit soveltuvat astmaatikolle • Tee ero hengästymisen ja hengenahdistuksen välille

  12. Astmaystävällinen liikuntatunti • Tarvittava lääkitys tunnin alussa • Lämmittely (palautumisaika) • Taitojen painottaminen • Aktiviteetit vaihtelevalla intensiteetillä • Ota ympäristötekijät huomioon (kylmyys, pöly, voimakkaat hajut) • Liikunnasta palautuminen

  13. Diabetes • Veren sokeriarvojen kohoaminen paaston tai ruokailun jälkeen, insuliinivajaus ja/tai lisääntynyt insuliinieritys sekä glukoosi-, rasva ja proteiiniaineenvaihdunnan poikkeavuudet • Verensokeri pysyvästi yli 7,0 mmol/l (normaalin yläraja 6,0 mmol/l) • Oireita: jano, väsymys, laihtuminen, lisääntynyt virtsamäärä

  14. Diabetes • Nuoruustyypin diabetes, tyyppi 1 • Puhkeaa lapsena tai nuorena • Insuliinin eritys puuttuu • Tarvitaan päivittäiset insuliinipistokset • Ruoan ja liikunnan yhteensovittaminen • Tavoite vähentää liitännäissairauksien syntymistä • Liikunnan vaikutukset • Lihasten verenkierto paranee • Kehon rasvakudos vähenee • Maksan sokerituotto alenee • Glukoosin kuljettajaproteiinin ja solujen insuliinireseptorien aktiivisuus lisääntyy

  15. Diabetes • Aikuistyypin diabetes, tyyppi 2 • Yleisin diabeteksen muoto, usein oireeton • Insuliinin eritys puutteellista • Taustalla lihavuus, liikunnan puute, perinnöllisyys • Voidaan ehkäistä painonhallinnalla, liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja tupakoimattomuudella • Mahdollisia komplikaatioita: sydäninfarkti, aivohalvaus • Liikunnan vaikutukset • Ehkäisee 2 tyypin diabetesta • Päivittäinen kävely, työmatkaliikunta ja fyysinen työ vähentävät sairastumisen riskiä

  16. Hypoglykemia • Korkea insuliinitaso, matala verensokeri • Muutokset käytöksessä, rauhaton, ärtyisä, keskittymiskyvytön • Oireet: jano, päänsärky, nopea sydämensyke, hikoilu, kiihtynyt hengitys • Oireet vähenevät nopeasti syömällä glukoositabletin tai keksin, tai juomalla mehua • Hoitamatta jääneenä saattaa johtaa koomaan tai kuolemaan

  17. Verensokerin hallinta • Tavoitellut verensokeriarvot tarkistetaan useita kertoja päivässä • Insuliinia pistetään ihonalaisesti eri kohtiin kehossa • Yleensä pistetään ennen aterioita, erityisesti ennen aamiaista • Ruoan saannin ja kuntoilun hallinta on hyvin tärkeää

  18. Liikunnan hyödyt • Erittäin tärkeää diabeteksen hallinnassa (erityisesti tyypin 2) • Parantaa verensokerin kontrollia ja insuliiniherkkyyttä • Vähentää kehon rasvaa • Vähentää stressiä • Liikunnan oltava säännöllistä ja kohtuu kuormittavaa (väh. 3 krt viikossa)

  19. Vaikutukset liikunnanopetukseen • Opettajan tulee tietää oppilaan diabetes • Opettajan on oltava tietoinen harjoittelun vaaroista (esim. hypoglykemiasta) • Liikunnan, ruoan ja lääkityksen sovittaminen • Verensokeri mitataan ennen liikuntatuntia: • Yli 15 mmol/l, insuliiniannos ja harjoituksen siirtäminen • Alle 6 mmol/l, hiilihydraattia ennen liikuntaa • Pitkä liikuntasuoritus, hiilihydraattia liikunnan aikana + vähennetään pitkävaikutteista insuliinia

  20. Lähteet • ACSM (2003) Exercise Management for Persons with Chronic Diseases and Disabilities. Human Kinetics. 2. painos. • Bird, S. ja Sanham, R. (1995). Exercise and Asthma: A survey of awareness amongst asthmatic children. The Bulletin of Physical Educ. Vol. 31. No. 3, 1995, s. 53–63. • Durstine L. (2002) ACSM's exercise management for persons with chronic diseases and disabilities. Human Kinetics • Goldberg, B. (1995) Sports and exercise for children with chronic health conditions. Human Kinetics. • Lockette, K. F. (1994) Title Conditioning with physical disabilities. Human Kinetics.

  21. Lähteet • Miller, P. D. (1995) Fitness programming and physical disability. Human Kinetics. • Rintala, P. (2007) Lasten erityistarpeet liikunnanopetuksessa. • Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012): Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. • Sherrill C. (2004) Adapted physical activity, recreation and sport : crossdisciplinary and lifespan. London: Boston: McGraw-Hill. 6. painos. • Virant, F.S. (1992). Exercise induced bronchopasm: epidemiology, pathophysiology and therapy. Med. Sci. Sports Exerc., Vol. 24, No. 8, s. 851–855, 1992. 

More Related