Eko- ja lähiruokailta 23.11.2011 Jyväskylän kaupunginkirjasto

1. Eko- ja lähiruokailta 23.11.2011Jyväskylän kaupunginkirjasto Pentti Seuri pentti.seuri@mtt.fi

2. Maatalouden ympäristövaikutukset • maankäyttö (maisema, eliölajit, avoimet näkymät) • eroosio (vesi, tuuli, kasvipeitteisyys) • luonnonvarat (kasvinravinteet, energia) • kasvihuoneilmiö (fossiilinen energia, viljelymaa, kotieläimet) • maatalouskemikaalit (pinta- ja pohjavedet) • ravinnekuormitus (pinta- ja pohjavedet, Itämeri) • GMO (evoluutio, biodiversiteetti)

3. Ravinteet kiertävät; energia virtaa Keskeinen ero ravinteiden ja energian välillä: • Ravinteet noudattavat aineen häviämättömyyden lakia ja ovat näin ikuisessa kiertokulussa; ravinteet eivät voi koskaan loppua • Energia noudattaa entropialakia, minkä mukaan energian hyödyntämisessä tapahtuu aina tappioita, joiden seurauksena ennen pitkää kaikki energia on muuttunut hyödyttömäksi (lämpöenergiaksi); ellei energiaa saada jatkuvasti lisää, se loppuu ennen pitkää; ekosysteemin ainoa kestävä energialähde on auringon säteilyenergia

4. Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Luonnonekosysteemi: • Aineen kiertokulku • Auringon valoenergia • Biodiversiteetti (vapaa kilpailu) Maatalousekosysteemi: • Lineaarinen ravinnetalous • Apuenergiaa (fossiilista) • Monokulttuurit, puhdaskasvustot

5. tuotos tuotos ulkopuolinen tuotantopanos ulkopuolinen tuotantopanos KASVI KOTIELÄIN jäte (kuormitus) jäte (kuormitus) Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) 2)

6. KASVI KASVINSYÖJÄ PETOELÄIN RAVINTEET HAJOTTAJAT Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 3)

7. Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaerot • periaatekaaviot 1 ja 2 kuvaavat maatalouden kasvituotantoa (1) ja kotieläintuotantoa (2) • koska tuotannossa merkittävä osa tuotantopanoksista, esim. ravinteista, tulee tilan ulkopuolelta sekä kasvintuotanto ja kotieläintuotanto tapahtuvat erillään, syntyy varsinaisen tuotannon lisäksi huomattava ympäristökuormitus • luonnon ekosysteemissä (3) ravinteet ovat ikuisessa kiertokulussa -> ei tarvita systeemin ulkopuolisia ravinteita eikä aiheuteta ympäristön ravinnekuormitusta

8. Puutteellisen ravinteiden kierron seuraukset Puutteellinen ravinteiden kierto on ehkä tärkein syy maatalouden aiheuttamiin haitallisiin ympäristövaikutuksiin; useimmat maatalouden ympäristövaikutukset aiheutuvat puutteellisesta ravinteiden kiertokulusta joko suoraan tai välillisesti • Ravinnekuormitus • Maaperän köyhtyminen • Kasvihuonekaasupäästöt (menetettyjen ravinteiden korvaaminen) • Kasvinsuojeluongelmat, torjunta-aineiden haitat (yksipuolinen viljely) • Uusiutumattomien resurssien kuluttaminen (fosfori, energia) • Biodiversiteetin köyhtyminen (yksipuolinen viljely, heikko viljavuus  tarvitaan enemmän viljelymaata

9. Maatalouden ympäristövaikutukset Maatalouden ympäristövaikutukset kulminoituvat globalisaatioon, joka on ihmisten rakentama poliittinen toimintatapa Luonnonekosysteemin toimintatapaa ei voida poliittisilla päätöksillä muuttaa mihinkään!

10. Maatalouden ympäristövaikutukset • Maatalous on ihmisen keskeisin ravinnonlähde • Globaali maailmantalous merkitsee ravinnon tuotannon ja kulutuksen irtautumista toisistaan • Uusien tuotantoteknologioiden ja maailmankaupan avulla on voitu ”unohtaa” ihmisen riippuvuus ekologisesta kantokyvystä

11. Maatalouden ympäristövaikutukset Luonnonekosysteemit toimivat AINA paikallisesti (toki globaalissa vuorovaikutuksessa). YMPÄRISTÖONGELMAT OVAT GLOBAALI ONGELMA, MUTTA RATKAISUT PAIKALLISIA!

12. Kantokykymatematiikkaa Ihmisen vuotuinen ravinnon energiatarve on n. 300 RY (1 RY = 1 kg ohraa) Keskimääräinen hehtaarisato on 3000 RY • 1 ha elättää 10 ihmistä Kotieläimet muuntavat rehua 5 – 40 % energiahyötysuhteella ihmisravinnoksi => Satoa/(peltoa) tarvitaan 2,5 – 20 –kertainen määrä

13. Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä?

14. Ravinnetalouden tehostaminen • Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon integrointi • Paikallinen kulutus => synnyttää monipuolista paikallista tuotantoa • Kulutuksen ja tuotannon välille luotava vuorovaikutus (ravinteiden kierrätys) • Kotieläintuotteiden kulutuksessa pitäydyttävä kohtuudessa • Olemassaolevista ruokajärjestelmistä luomutuotanto korostaa em. seikkoja, mutta luomussakin paljon kehitettävää • Paikallisuus ymmärrettävä välttämättömyytenä ympäristön tilan hallinnassa

15. Typen kiertokulku Suomen maataloudessa (2002) Tappiot pellosta 58 RUOKA 27 (13 +14) Typpeä maatalouteen 100 SATO 70 Kasvi- Kasvi-tuotanto tuotteet 13 Pellolle 35 + 93 = 128 Kotieläin- tuotteet 14 Tuontirehu 7 Lannan varastotappiot 15 Lanta peltoon REHU 57 + 7 35 Kotieläin-tuotanto LANTA 50

17. Primäärityppitase Typen käytön tehokkuus maataloudessa ja erikseen kasvinviljely ja kotieläintiloilla = primäärityppitase ulkopuolinen typpipanos = primäärityppi, sisältää väkilannoitteet, laskeuman ja biologisen typen sidonnanprimäärityppitase = sato/primäärityppi * 100 = montako % primääritypestä korjataan satona talteen

18. Seitsemän luomutilan typpitalous (Seuri 2005)