1 / 10

Mediakasvatus tukemaan lasten ja nuorten osallistumista

Mediakasvatus tukemaan lasten ja nuorten osallistumista. Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus ITK-päivien teemaseminaari 20.4.2012. Mitä on osallistumista tukeva eli osallistava mediakasvatus?. 2010-luvun mediakasvatus on osallistumista tukevaa

acton
Télécharger la présentation

Mediakasvatus tukemaan lasten ja nuorten osallistumista

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Mediakasvatus tukemaan lasten ja nuorten osallistumista Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus ITK-päivien teemaseminaari 20.4.2012

  2. Mitä on osallistumista tukeva eli osallistava mediakasvatus? • 2010-luvun mediakasvatus on osallistumista tukevaa • Kohti uutta opetussuunnitelmaa 2016: painottuvat osallisuus, sosiaalisuus, yhteistoiminnallisuus, multimodaalisuus. • Lähtee oppilaan arjesta ja elämismaailmasta nousevista kysymyksistä ja vaikuttamisen tarpeista. • Painottaa oppijan kuulemista ja kulttuuria, sisällön tuottamista, yhdessä tekemistä ja jakamista, yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistamista mahdollisimman turvallisessa mediaympäristössä.

  3. Osallistaminen- suomalaisen koulun ongelmakohta ”Suomalaisen koulun erityisongelma on se, että tiedoista ja taidoista huolimatta nuorten luottamus omaan osaamiseensa, asenne uuden oppimiseen sekä erityisesti halukkuus vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnan kehitykseen ovat heikkoja. Vaarana on, ettei laadukas tiedonhallinta kehity uutta luovaksi työksi ja yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. On syytä kysyä, missä määrin koulun nykyinen pedagogiikka ja toimintakulttuuri tuottavat passiivista asennetta tietoon ja yhteiskuntaan.” (Jouni Välijärvi, 31.10.2011 HS)

  4. Miksi osallistumista tukevaa mediakasvatusta kehitetään? • Tunne osallisuudesta on niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin äärimmäisen merkittävä. • Tuetaan demokratiakasvatuksen toteutumista. • Osallistaminen suomalaisen koulun ongelmakohta • Ohjelma edistää demokratiakasvatuksen tavoitteita mediaa hyödyntäen. • Osallisuuden tunteella on yhteys myös kouluviihtyvyyteen.

  5. Opetushallituksen selvitys (2012) demokratiakasvatuksen toteutumisesta • Selvityksen tavoitteina oli saada • konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista tukevasta toimintakulttuurista • lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista koulun arjessa • oppilaskuntatoiminnasta • yhteistyöstä koulujen ja oppilaitosten ulkopuolisten toimijoiden kanssa. • Kysely sisälsi myös osallistumista tukevaa mediakasvatusta koskevia kysymyksiä.

  6. Peruskoulujen oppilaskunnat ja oppilaiden vaikutusmahdollisuudet Oppilaskuntien määrä kyselyyn vastanneista • vuosiluokkien 7–9 kouluissa 99 % • vuosiluokkien 1–9 peruskouluista 92 % • vuosiluokkien 1–6 kouluista 55 % -> 60 % Oppilaskuntien määrä on lisääntynyt vahvasti viime vuosina. • Oppilaat ovat voineet vaikuttaa erityisesti luokan sääntöihin, juhlien ja teemapäivien järjestämiseen sekä oppitunneilla opiskeluun • Oppilailla yhä enemmän vastuuta aktiviteeteista

  7. Mitkä ovat osallistumista tukevan mediakasvatuksen ongelmakohdat kyselymme perusteella? (Toimenpiteet s. 29) • lehtien saatavuus heikkoa, verkkolehtien lisenssejä harvoilla • koulun oma mediatuotanto ei ole kovin yleistä • pääsy internettiin ongelmallista koulutuntien ulkopuolella • luku- ja työskentelytilojen puute • materiaalien tuntemattomuus (sanovat sitä pedagogisten aineistojen puutteeksi) • verkottumisen heikkous • ajantasaisten laitteiden puute (vrt. amm. koulutus) • koulutuksen ja teknisen tuen puute • vaikutuskanavat tai verkkodemokratia-alustat eivät kovin toimivia

  8. Mitä Opetushallituksen osallistavaan mediakasvatusohjelmaan sisältyy? • Toimintaohjelma koko kouluyhteisölle. Kartoitus- ja kehittämistehtäviä koskien • tavoitteita (opetussuunnitelman kehittämistä) • toimintakulttuuria • opettajien ja oppilaiden osaamista • tekniikan saatavuutta • yhteistyötä ja kumppanuutta • johtamista 2. Ikäkausi- ja kouluastekohtaiset toimintamallit opettajien avuksi vuosiluokille 1 – 2, 3 – 6, 7 – 9, lukiokoulutukseen ja ammattikoulutukseen

  9. Miten ohjelma on syntynyt? • OKM:n tilaamana (OM mukana); OPH:n tulossopimusasia 2011 • alkuideoiden Mediakasvatusseuran kanssa keväällä 2011 • astekohtaisissa työpajoissa opettajien kanssa syksyllä 2011 • sidosryhmien ideoiden pohjalta • opettajakouluttaja Hanna Niinistön avulla (toimintamallien kokoaminen) • yhdessä OPH:n asiantuntijoiden kanssa (Järvinen, Hartikainen, Kaihari, Kiesi, Pirttiniemi, Sinko, Taivassalo-Salkosuo, Wikholm)

  10. Miten toimintaohjelmaa jalkautetaan? • Tunnetuksi tekeminen – missä kaikkialla? • Ajatukset kirjataan uuteen opetussuunnitelmaan (miten?) • Muita ideoita? (Ks. tavoitteet s. 5) • Opetushallitus www.oph.fi/julkaisut

More Related