Sosiaalipsykologia

1. Sosiaalipsykologia

2. Ihmisen sosiaalisuus ja sosiaalipsykologinen tutkimus (6-15) • Miten voidaan perustella väitettä ”ihminen on sosiaalinen eläin”? • Mitä johdantoluvussa esitellyt tutkimukset kertovat ihmisen sosiaalisuudesta? Tiivistäkää tutkimustulokset muutamaan lauseeseen. • Sosiaalipsykologiaa on nimitetty ”siltatieteeksi”. Mitä sillä tarkoitetaan?

3. OHJE: Tutkikaa oheisia sosiaalisia tarpeita. Jokainen nimeää listalta omakohtaisesti kolme voimakkainta ja kolme heikointa tarvettaan: SOSIAALISET TARPEET MURRAYN MUKAAN • Itserankaisun tarve • Menestymisen tarve • Liittymisen tarve • Väkivaltaisuuden tarve • Riippumattomuuden tarve • Vastuksien voittamisen tarve • Puolustautumisen tarve • Kunnioittamisen tarve • Vallanhalu • Esiintymien tarve

4. 11. Vaikeuksien torjumisen tarve 12. Sosiaalisten tappioiden välttämisen tarve 13. Hoivaamisen tarve 14. Järjestyksen tarve 15. Leikin tarve 16. Torjuvuus 17. Aistikokemusten tarve 18. Seksuaaliset tarpeet 19. Henkisen tuen tarve 20. Ymmärtämisen tarve Tehkää yhteenveto ryhmän tuloksista!

5. Sosiaaliset tarpeet • Murrayn mukaan ihmisen toiminta heijastaa hänen sosiaalisia tarpeitaan. • Osa tarpeista liittyy vietteihin tai vaistoihin, niillä on biologinen perusta. Tällaisia ovat esimerkiksi seksuaaliset tarpeet ja hoivaamisen tarve. • Eri ihmisillä korostuvat eri tarpeet, koska tarpeet kehittyvät ja muotoutuvat inhimillisessä vuorovaikutuksessa.

6. Kulttuuri ja ympäröivä ihmisyhteisö pyrkivät edistämään, rajoittamaan ja suuntaamaan sosiaalisia tarpeita: • Esimerkiksi vallanhalua ja väkivallan tarvetta pyritään rajoittamaan. • Seksuaalisuutta pyritään suuntaamaan. • Järjestyksen ja ymmärtämisen tarvetta pyritään edistämään koulutuksen avulla länsimaisessa kulttuurissa.

7. Sosiaalisaatioympäristöt • Millaisia sosiaalistumiseen liittyviä asioita lapsi/nuori oppii • Kotona, perhepiirissä? • Tarhassa? • Koulussa? • Toveripiirissä? • Mediassa? • Missä suhteissa nämä sosiaalisaatioympäristöt voivat olla keskenään ristiriitaisia? Esimerkkejä. Miten ristiriitaisuudet voivat vaikuttaa sosiaalistumisprosessiin? • Mitä seurauksia voi olla sosiaalisaatioympäristöjen puutteellisuudesta? Tarkastelkaa kaikkia em. Ympäristöjä erikseen.

8. Kiintymyssuhde sosiaalisaatiossa s.27-31 • Miksi kiintymyssuhde on välttämätön sosiaalistumiselle? • Miten kiintymyssuhdetta on tutkittu? • Millaisia kiintymussuhteita on havaittu • Lapsilla? • Aikuisilla?

9. Sosialisaation mekanismeja Palapeliryhmätyö s. 31-37 • Muodostetaan kolmen hengen kotiryhmät • Ryhmän jäsenet valitsevat itselleen tehtävänumeron 1, 2 tai 3. • Tehtävänumeron mukaisesti järjestäydytään työryhmiin, joissa on vain saman tehtävänumeron valinneita jäseniä 1 – työryhmän/työryhmien aihe: OPPIMINEN s. 31-34 2 – työryhmän/työryhmien aihe: MIELEN TEORIA s. 34-36 3 – työryhmän/työryhmien aihe: MORAALIN SISÄISTÄMINEN s. 36-37

10. Ohjeet: • Tutkikaa työryhmässä yhdessä omaa aihettanne. • Päättäkää myös yhdessä mitkä asiat ovat tutkimassanne aiheessa keskeisiä • Työryhmävaiheen jälkeen jokainen palaa kotiryhmäänsä ja opettaa työryhmässä yhteisestisovitut asiat omalle kotiryhmälleen

11. Sosialisaation mekanismeja ja edellytyksiä • Kiintymyssuhde vanhempiin tai muihin hoitaviin henkilöihin • Vuorovaikutuksessa oppiminen: • Oppiminen on tehokkainta kun se osuu lähikehityksen vyöhykkeelle • Sosiokognitiiviset konfliktit edistävät oppimista • Samastuminen ja mallioppiminen ovat oppimisen perusedellytyksiä • Roolin ottaminen • Vaiheita • Oma näkökulma • Toisen näkökulma • Ulkopuolinen tarkastelu molemmista näkökulmista • Sosiaalisen tilanteen näkeminen osana laajempaa järjestelmää Roolin ottaminen liittyy empatiakehitykseen kognitiivis-sosiaalisena elementtinä!

12. Erilaisiin ryhmiin kuuluminen • Erityisen tärkeitä ovat perhe- ja vertaisryhmät

13. Kouluskriptit - ryhmätyö • Miten peruskoulun yläkoulun skripti eroaa lukion skriptistä? • Mitä seurauksia on skriptin ”rikkomisesta” • Peruskoulussa? • Lukiossa? • Millaisia eroja on lukion ja yliopisto-/korkeakouluskriptien välillä? Ennakoikaa.

14. Skriptit • Skriptit ovat sosiaalisia tilanteita koskevia käsikirjoituksia esimerkiksi siitä, miten tulee käyttäytyä • Ravintolassa • Julkisessa kulkuneuvossa • Kassajonossa • luokassa • Skripteihin liittyy roolskeemoja, jotka ohjaavat yksityisen ihmisen toimintaa skriptin sisällä, esimerkiksi • Tarjoilija, asiakas • Kuljettaja, matkustaja, matkalipuntarkastaja • Kassa, asiakas • Oppilas, opettaja

15. Skriptin rikkomisesta seuraa sosiaalista paheksuntaa ja noloja tilanteita. • Skriptien merkitys: • Ennalta opitut skriptit tehostavat toimintaa sosiaalisesti vaativissa tilanteissa • Skriptit vähentävät sosiaalista ahdistusta, kun tilanteita pystytään niiden varassa ennakoimaan

16. Sosiaalinen kognitio • Eli sosiaalisen tiedon käsittely • Perustuu sisäisiin malleihin eli skeemoihin, jotka puolestaan ovat välttämättömiä työkaluja sosiaalisen maailman ymmärtämiseksi  ne ohjaavat tarkkaavaisuutta  ne vaikuttavat päättelyyn  käyttö automatisoituu • Skeeman pohjustus tarkoittaa sitä, että jokin ympäristön piirre aktivoi skeeman mielessämme

17. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen näistä sanoista? • Kirkko • Häät • Ylioppilasjuhlat • koe

18. Varmuuspäätelmässä yliarvioimme päätelmien oikeellisuuden • Vahvistusvääristymässä aikaisemmat skeemat ohjaavat liiallisesti uuden tiedon tulkintaa. • Tummaihoiset ihmiset ovat epäluotettavia  on hanka tutustua heihin • Stereotypiat ; negatiivia (=ennakkoluulot) tai positiivisia • prototyypit • Skriptit eli käsikirjoitukset ovat toimintaa ohjaavia sisäisiä malleja  Miten toimitaan työhaastattelussa?

19. Rooliskeemat helpottavat sosiaalista vuorovaikutusta, silla ne tarjoavat tilanteeseen sopivan käyttäytymismallin • Esikoinen • Lukiolainen • Kaupan kassa • Juhlien vieras • Lääkäri

20. Implisiittinen eli piilevä persoonallisuusteoria • Yksilö/havainnoija liittää tietyt persoonallisuuden piirteet yhteen • Haloefekti on taipumus tehdä yleistyksiä jonkin positiivisen tai negatiivisen piirteen pohjalta. • Henkilöhavainnoissa ihmisiä arvioidaan ulottuvuudella lämpö-pätevyys, jotka koetaan myös toisensa poissulkeviksi

21. Prototyyppi • On pelkistetty käsitys ihmisryhmästä tai ammatista, joka kiteytyy sen tyypillisimpään edustajaan. Se on lähellä stereotyyppiä, jossa sen sijaan tietyt piirteet yleistetään koskemaan kaikkia kyseiseen ryhmään kuuluvia. • Millaisia prototyyppejä tunnet?

22. Attribuutio • Tarkoitetaan päätelmää tapahtumien tai käyttäytymisen syistä • Sisäinen eli henkilökohtainen attribuutio on päätelmä, jossa henkilön käyttäytyminen johtuu henkilön sisäisistä tekijöistä, kuten persoonallisuudesta, asenteista tai aikomuksista • Ulkoinen eli tilannelähtöinen attribuutio arvioi käyttäytymisen johtuvan tilanteesta • Kokeeko ihminen, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa tilanteisiin? • Onko pysyvä vai muuttuva? • Ennustamme tulevaa

23. Vastaavuuspäätelmäteoria • Ihmiset yrittävät sovittaa yhteen havaitsemansa toiminnan ja toimintaan osallistuvien henkilökohtaiset ominaisuudet • Onko onnettomuuden aiheuttaja vasta ajokortin saanut vai ammattikuski • Keskeisiä tarkastelunäkökulmia: • Tarkoituksellinen vai sattuma • Vapaa tahto vai pakotettu • Tiedetäänkö toiminnan seuraukset • Ovatko seuraukset tavanomaisia vai poikkeuksia? • Onko sosiaalisesti hyväksyttävää vai sosiaalisten normien vastaista?

24. Harold Kelleynattribuutiomalli • Yhdenmukaisuus • Johdonmukaisuus • Erottuvuus

25. Attribuution peruserhe • Kyseessä silloin kun selitetään ihmisen toimintaa liialti sisäisillä tekijöillä huomioimatta tilannetta • Tavallisempaa individualistisissa kulttuureissa

26. Toimijan ja tarkkailijan vääristymä • Tarkoittaa sitä, että muiden käyttäytymistä selitettäessä käytämme sisäisiä attribuutioitaja omaa käyttäytymistä selitettäessä ulkoisia attribuutioita

27. Oman edun vääristymä • On psyykkisen itsesäätelyn osa • Positiivisetasiat selitetään sisäisillä attribuutioilla, negatiiviset ulkoisilla atttribuutioilla • Itseään toteuttava ennuste • Esim. Opettajalle annettu esitieto opetettavasta ryhmästä • Esim. Vanhukset, jotka uskovat muistin heikkenemiseen

28. käsitteitä • Arvo on toimintaa, ajattelua ja päätöksentekoa ohjaava yleinen päämäärä, joka pysyy suhteellisen muuttumattomana. • Arvomaailmalla tarkoitetaan arvojen kokonaisuutta tietyssä kulttuurissa tai tiettynä aikakautena, tai myös yksilön arvojen kokonaisuutta. Arvomaailmaan kytkeytyy myös uskomuksia siitä, millainen maailman tulisi olla. • Ideologia tarkoittaa aatejärjestelmää tai ajatusrakennelmaa, jossa todellisuutta koskevat kuvaukset, aatteet ja arvot ovat jäsentyneet opiksi tavoitellusta asioidentilasta. • Kommunismi – poliittiset ideologiat • Tunnistamaton - sukupuolijärjestelmä

29. Sosiaaliset representaatiot • Ovat ryhmälle yhteisiä mielikuvia ihmisten arjessa vaikuttavista ilmiöistä, jotka ovat vieraita, abstrakteja ja hankalia ymmärtää. • Sikainfluenssa • ydinvoima

30. Henkilöitä ja henkilöryhmiä koskevat skeemat Kun tapaamme uuden ihmisen, muodostamme hänestä ensivaikutelman, joka perustuu henkilöstä saamiimme vihjeisiin, tilannevihjeisiin ja mielessämme oleviin skeemoihin, jotka aktivoituvat vihjeiden laukaisemina: • Stereotypiat • Implisiittiset (intuitiiviset) persoonallisuusteoriat • Tilanneskeemat ja rooliskeemat

31. Attribuutio - ryhmätyö • Selittäkää seuraavien esimerkkihenkilöiden toimintaa mahdollisimman kattavasti: • Jari lopetti suhteensa Saaraan kahden vuoden seurustelun jälkeen. Miksi? • Lukiolainen N.N. Lunttasi biologian kokeessa. Miksi? • Lehtori Komulainen raivostui oppitunnilla? Miksi? • Johtaja Lehto erotti apulaisjohtaja Kärkkäisen firman palveluksesta. Miksi?

32. Tutkikaa selityksiänne ja lajitelkaa ne sen perusteella liittyvätkö selitykset • Esimerkkihenkilön ominaisuuksiin • Tilanteeseen, ulkoisiin tekijöihin • Mitkä mainitsemistanne syyselityksistä olivat pysyviä ja mitkä muuttuvia? • Lukekaa oppikirjasta sivut 50-52

33. Asenteet • Tarkoitetaan tapaa suhtautua johonkin kohteeseen • Asenteet omaksutaan yleensä läheisissä vuorovaikutussuhteissa • Asenteen komponentit ovat • Tieto (mitä tiedän kohteesta) • Tunne (mitä tunteita kohde minussa herättää) • Toiminta (millaiseen toimintaan olen tiedon ja tunteen pohjalta valmis) • Leo Festinger esitti tutkimustensa pohjalta kognitiivisen dissonanssin teorian: Ihminen pyrkii välttämään asenteen sisäisiä ristiriitaisuutta, ts. Toiminnan ja käsitysten on vastattava toisiaan, myös asenteeseen liittyvien käsitysten tulee olla keskenään ristiriidattomia.

34. Heider kehitti asenteiden tasapainoteorian (balanssiteoria): Asenne pyritään pitämään samanlaisena kuin ystävän asenne. Vihamiesten asenteet ja omat asenteet voivat olla vastakkaisia.

35. Asenteiden muuttaminen ja tutkiminen s. 70-77 • Lukiossa A opiskelijoiden asenteet opiskeluun ovat luisumassa kielteiseen ”hällä väliä” suuntaan. • Keksikää keinoja, joilla asneteet muutetaan myönteisemmiksi. Tutkikaa myös suostuttelevan viestinnän keinoja s. 70-75, ja soveltakaa niitä edellä kuvattuun tapaukseen (kaksi sovellusta). • Laatikaa kolme asennetutkimusosiota lukiolaisten opiskeluasenteiden mittaamiseksi. • Miten tutkisitte opiskeluasenteita laadullisella tutkimuksella?

36. Ennakkoluulot - ryhmätyö s. 77-80 • Millaisia ennakkoluuloja on ryhmänne jäsenillä? Tehkää yhteenveto ja keskustelkaa siitä, miten pääsitte eroon ennakkoluuloistanne • Millaisia • Rasistisia • Seksistisiä • Ikärasistisia Ennakkoluuloja olette havainneet suomalaisessa yhteiskunnassa? Mitä muita ennakkoluuloja olette havainneet?

37. Sosiaalinen vaikutus – paritehtävä s.85-94 • Konformistisuudella tarkoitetaan mukautumista ryhmäpaineeseen vapaaehtoisesti ilman, että sitä vaaditaan. • Tutkikaa pareittain: Mitä on informatiivinen vaikutus? • Millainen oli Sherifin koe ja tutkimustulos s.86? • Mitä on normatiivinen vaikutus? • Millainen on Aschin koe ja tutkimustulos s.86? • Myöntyvyydellä tarkoitetaan taipumista toisen/toisten pyyntöihin. Myöntyvyyttä voidaan lisätä kaksivaiheisilla pyyntöstrategioilla. • Tutkikaa pyyntöstragioita (s.88-89) ja laatikaa kahteen eri strategiaan sopiva dialogi.

38. Tottelevaisuudella tarkoitetaan alistumista auktoriteetin kehotuksiin, vaatimuksiin tai käskyihin. • Tutkikaa pareittain: Millainen oli Meeusin ja Raajimakerin tottelevaisuuskoe ja tutkimustulos? S. 92 Miten se eroaa Milgramin kokeesta s.91? • Sosiaalisen vaikutuksen vastustaminen • Tutkikaa pareittain: Miten sosiaalista vaikutusta voidaan vastustaa

39. Aggressio ja väkivalta s. 96-107 • Tutki esimerkkitapauksia 1-25 sivulla 96, ja tee luetteloa edeltävä tehtävä. • Määrittele - instrumentaalinen aggressio ja kerro esimerkki - epäsuora aggressio ja kerro esimerkki 3. Miten Berkowitz selittää aggressiivista käyttäytymistä? 4. Mitä tarkoitetaan Lucifer-vaikutuksella? Millaisissa tilanteissa se voi ilmetä? 5. Millaisia ovat deindividuaation vaikutukset aggression ilmaisemiseen? Selitä ilmiötä. 6. Miten aggressiivista käyttäytymistä voidaan vähentää?

40. Prososiaalinen toiminta – ryhmätyö s.107-112 • Millaisissa tilanteissa ja olosuhteissa ihmiset toimivat herkimmin altruistisesti? Miten altruistista toimintaa on selitetty? • Mitkä tekijät johtavat siihen, että ihmiset eivät auta apua tarvitsevaa lähimmäistä? • Millaisia psykologia seurauksia on • Avun antamisella? • Apua vaille jäämisellä? 4. Miksi ns. Sivustakatsominen yleistyy nopeasti?

41. Attraktio ja rakkaus - tuntitehtäviä • Miksi ihmisille on tärkeää, että heistä pidetään? • Millainen on paras ystäväsi? Miksi pidät hänestä? • Millaiset ominaisuudet ja millainen toiminta vähentävät ihmisen attraktiivisuutta (vetovoimaa)? • Millaisissa tilanteissa ihmisen edullinen ulkomuotolisää merkittävästi hänen attraktiivisuuttaan muiden silmissä? Milloin ulkomuodolla on suhteellisen pieni merkitys attraktion syntymiselle? • Tutkimusten mukaan palkitseva käyttäytyminen lisää ihmisen attraktiivisuutta? Millainen käyttäytyminen on mielestäsi palkitsevaa?

42. 6. Mainitse esimerkkejä sellaisesta käyttäytymisestä, joka voidaan tulkita tilanteesta ja tulkitsijasta riippuen joko palkitsevaksi tai rankaisevaksi? 7. Usein samankaltaiset ihmiset tuntevat attraktioita toisiaan kohtaan. Mikä sinussa itsessäsi on sellaista, että koet sen attraktiiviseksi toisessa ihmisessä? 8. On sanottu, että vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Keksi esimerkkejä sellaisista vastakkaisista luonteenominaisuuksista tai käyttäytymispiirteistä, jotka saattavat lisätä attraktiota kahden ihmisen välillä. 9. Miksi rakkauteen ystävyyteen liittyy usein mustasukkaisuutta? 10. Mieti jotakin tilannetta, jossa olet tuntenut mustasukkaisuutta. Miten käsittelit tunteitasi (esim. Torjuit ne mielestäsi, osoitit vihamielisyyttä, puhuit tunteistasi)?

43. Luottamus, ystävyys ja rakkaus – ryhmätyö s. 118-124 • Miksi luottamus on tärkeä ystävys- ja rakkaussuhteissa? Millaiset tekijät voivat murtaa luottamuksen? • Tutkikaa Tiinan ja Katin keskustelua s.121 sekä sosiaalisaatioluvussa esiteltyjä kiintymystyylejä. Arvioikaa, miten keskinäisriippuvuuden ulottuvuudet (affektiivinen, kognitiivinen ja käyttäytymiseen liittyvä ulottuvuus) toteutuisivat Tiinan, Katin ja Eveliinan rakkaussuhteissa. • Miksi molemminpuolinen rakastuminen ei takaa kestävää rakkaussuhdetta kahden ihmisen välillä?

44. Erilaisia ryhmiä

45. Ryhmäroolit Ryhmässä ihmiset omaksuvat rooleja, joiden kautta ryhmän toiminta jäsentyy. Roolin omaksumiseen vaikuttavat ryhmän tavoitteet, ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot sekä hänen suhteensa ryhmän muihin jäseniin. Ryhmissä on havaittu mm. Seuraavia rooleja: Asiajohtaja: esittää ryhmän toiminnan kannalta olennaisia seikkoja, tekee yhteenvetoja toiminnasta, vaikuttaa asioiden kulkuun Tunnejohtaja: ilmaise ryhmän tunnelmia, vaikuttaa ryhmän ilmapiiriin, suhtautuu ymmärtäväisesti ryhmän muihin jäseniin

46. Hyödyllinen ryhmän jäsen: esittää asiallisia kommentteja, jotka edistävät ryhmän toimintaa, suhtautuu myönteisesti ja sitoutuneesti ryhmä päämääriin, ei pyri hallitsemaan muita Mukautuja: suhtautuu myönteisesti esitettyihin asioihin, ei itse tee ehdotuksia Epäilijä: suhtautuu epäilevästi tai kielteisesti esitettyihin asioihin, esittää pessimistisiä mielipiteitä Syrjään vetäytyjä; on enemmäkseen hiljaa, välttää kannanottoja Ryhmissä eivät välttämättä toteudu kaikki kuvatut roolit, esim. Syrjään vetäytyjän tai epäilijän roolit eivät ole ryhmän toiminnan kannalta välttämättömiä. Asiahohtaja ja tunnejohtajan roolit voivat olla samalla henkilöllä.

47. Sosiaalinen arvojärjestys Statuksella tarkoitetaan asemaa sosiaalisessa hierarkiassa. Ihmisen status ryhmässä vaikuttaa hänen vaikutusvaltaansa ja toimintaansa ryhmässä. Henkilön statuksen ryhmässä voi päätellä esim. Seuraavista seikoista: ksjsjjsj

48. Statukseen vaikuttavia tekijöitä • Sukupuoli • Ikä • Kyky edistää ryhmän päämääriä • Sitoutuminen ryhmään • Aika, jonka on ollut ryhmän jäsenenä • Jämäkkyys ja henkilökohtainen karisma

49. Ryhmässä toimiminen s.139-143 • Määrittele esimerkkien avulla, miten yhteistoiminnallinen ja kilpailullinen keskinäisriippuvuus eroavat toisistaan. • Mitä sivulla 140 kuvatuista konfliktinratkaisutyyleistä olet itse käyttänyt ryhmätilanteissa? Millaisia olivat tilanteet? • Milloin muiden läsnäolo helpottaa ja milloin vaikeuttaa suoritusta? • Miten ”vapaamatkustajuus” vaikuttaa ryhmän toimintaan? Miten sitä voidaan vähentää? • Millaisissa ryhmäolosuhteissa syntyy sosiaalista kompensaatiota? • Mitä tarkoitetaan Köhler-efektillä?

50. Johtajuus – ryhmätyö s. 143-145 • Millaisia ominaisuuksia ja taitoja tulisi olla hyvällä johtajalla? • Millaista johtajuutta vaativat seuraavat esimerkkitapaukset: • Äkillinen katastrofitilanne, esim. Bussi on suistunut sillalta jokeen ja matkustajat on pelastettava • Luovan työryhmän johtaminen tietokonepeliyrityksessä • Kansainvälisen suuryrityksen johtaminen • Miksi oikeudenmukainen johtajuus on suositeltavaa?