1 Psykologian perustiedot

1. 1 Psykologian perustiedot

6. Psykologeja nimitetään joskus kallonkutistajiksi.Miksi? Mitä muita ennakkoluuloja psykologeista ja psykiatreista tiedät?

7. Nykypsykologian keskeiset näkökulmat

8. Ihminen on kokonaisuus Kolme tasoa vaikuttavat aina yhdessä, esim. kokemukset muuttavat hermostoa. Painotukset voivat vaihdella: joskus on tärkeintä biologinen, joskus fyysinen, joskus psyykkinen.

9. Väärä näkökulma johtaa harhaan! • 1 Biologinen tulkittiin sosiaalisena • Autisti vetäytyy ihmissuhteista omaan maailmaansa • Aiemmin syytettiin ”jääkaappiäitejä” • Kyse on kuitenkin pääosin aivojen ja hermoston ominaisuudesta

10. Väärä näkökulma johtaa harhaan! • 2 Sosiaalinen tulkittiin biologisena • Eri rotujen ja kansanryhmien tulosten eroja älykkyystesteissä selitettiin geeneillä • Erot kuitenkin katosivat lähes kokonaan koulutuksen tasa-arvon myötä

11. Väärä näkökulma johtaa harhaan! • 3 Psykologinen tulkittiin sosiaalis-moraalisena • Sodan kauhuista psyykkisesti sairastuneita pidettiin 1.maailmansodassa epäisänmaallisina ja heidät teloitettiin • Kun sodan jälkeen sairastuneiden määrä kasvoi, ilmiötä ei voitu enää selittää rintamakarkuruutena tai epäisänmaallisuutena

14. Minätietoisuus • Eli miten paljon keskittyy tarkkailemaan ja arvioimaan itseään • Itseen liittyvät asiat kiinnostavat, ja ne on helppo muistaa (kuka tekee eniten kotitöitä- kina) • Liiallinen minätietoisuus (arpinaamakoe) • Liian vähäinen minätietoisuus (peili & huijaamiskoe)

15. Malli kyselyn kohtaan 3

16. Edellä nimettömän esimerkkihenkilön täyttämä kaavio. Malliksi on laitettu vain yksi adjektiivi, jolla hän kuvaa itseään. Sen sijaan näkyvillä on, miten häntä kuvaavat adjektiivit kuvaavat hänen läheisiään. Millaiseksi arvioit henkilön suhteet isään, äitiin, sisarukseen, ystävään, seurustelukumppaniin ja mummuun?

17. Osaammeko ennustaa omat reaktiomme? • 1 Tupakointi: 6/7 tupakoitsijasta uskoi lopettavansa viiden vuoden sisällä. Vain noin puolet lopetti. (Lynch & Bonnie 1997) • 2 Apulaisprofessorit hakivat virkaa: sen saaminen arvioitiin unelmien täyttymykseksi ja sen menettäminen suureksi onnettomuudeksi. Muutaman vuoden päästä viran saaneet eivät olleet sen onnellisempia kuin ne, jotka eivät olleet saaneet pysyvää virkaa. (Gilbert & co. 1998)

18. Osaammeko ennustaa omat reaktiomme? • 3 Koehenkilöt katsoivat dokumenttia, ja heidän piti arvioida, kuinka hyvä se on. Huoneen ulkopuolelta kuultiin äänekästä, kiusaavaa melua. Koehenkilöt itse arvioivat melun vaikuttaneen heidän arvioihinsa dokumentista. Todellisuudessa heidän arvionsa olivat samanlaisia kuin muillakin. (Nisbett & Wilson 1977)

19. Erehdymme, koska • Olemme taipuvaisia vähättelemään itselle kiusallisia asioita (kohta 1) • Ennustus perustuu mielikuvaan ensireaktioista, joka on helpompi kuvitella kuin pysyvä reaktio (kohta 2) • Seikat, jotka ovat mielessä kysymishetkellä, saavat liian suuren merkityksen (kohta 2) • Luulemme sovinnaisia, ”oikealta” kuulostavia selityksiä totuuksiksi (kohta 3)

20. Näemmekö omaa keskinkertaisuuttamme? • 1 Suurin osa autoilijoista (myös onnettomuuksia ajaneista) piti itseään keskimääräistä parempina kuljettajina. (Guerin 1994, Svenson 1981) • 2 Useimmat liikemiehet pitävät itseään rehellisempinä kuin muita liikemiehiä keskimäärin • 3 Australiassa 86% työntekijöistä pitää omaa työpanostaan keskimääräistä parempana ja vain 1% keskimääräistä huonompana. (Headey& Wearing 1987)

21. Näemmekö omaa keskinkertaisuuttamme? • 4 Hollannissa suurin osa koululaisista arvioi itseään keskimääräistä rehellisemmiksi, sinnikkäämmiksi, omaperäisemmiksi, ystävällisemmäksi ja luotettavimmaksi kuin muut lukiolaiset. (Hoorens 1993, 1996) • 5 Suurin osa amerikkalaisista pitää itseään keskimääräistä älykkäämpinä, paremman näköisinä ja vähemmän ennakkoluuloisina kuin ihmisiä keskimäärin. (Public opinion 1984)

22. Itseä suosiva kuva syntyy, kun • Pidämme tärkeinä asioita, joissa olemme hyviä • Painamme mieleemme paremmin onnistumiset kuin epäonnistumiset • Tilanteiden tulkinnat: esimerkiksi jos menestymme, näemme ansion itsessämme. Jos epäonnistumme, syy on muissa

24. Itseluottamus on yleensä hyödyllistä • Yrittää sinnikkäästi  voittaa pulmat • Keskittyy tehtävään ei ahdistukseen • Liiallinen itseluottamus voi johtaa varomattomuuteen ja tuntua muista ikävältä

25. Pohdi • 1 Cyranolla itsetunto olisi muuten kohdallaan, mutta hän häpeää nenäänsä. Pohdi, miksi hän itse kertoo nenästään vitsejä, mutta ei anna muiden edes puhua nenistä. • 2 Cyranolla oli ruma nenä, mutta hän oli sitäkin rohkeampi sotilas ja henkevämpi runoilija. Pohdi, oliko rumasta nenästä jopa jotakin hyötyä Cyranolle.

26. Pohdi • 3 Voiko leuhkalla olla huono itsetunto? • 4 Voiko itseään kehua olematta leuhka? Jos voi, niin miten? • 5 Voiko ujolla olla hyvä itsetunto? • 6 Millaista on miellyttävä vaatimattomuus? Millaista epämiellyttävä?

27. Pohdi • 7 Miksi missi, joka on saanut paljon kehuja ulkonäöstään, saattaa olla eniten huolissaan kauneudestaan? Tai oppilas, joka menestyy hyvin koulussa, saattaa olla eniten huolissaan koenumerostaan? • 8 Mitä on oikeanlainen itsensä hyväksyminen? Onko hyvä, jos ihminen hyväksyy kaikki huonot puolensa – hän haukkuu kaikkia epäreilusti ja kun häntä yritetään saada vastuuseen julmista sanoistaan, hän puolustautuu: ”Tällainen mä olen, kiivas, julma ja epäreilu. Mäoon hyväksynyt ittenitämmösenä enkä mä yritä muuttua.” Onko hänellä hyvä itsetunto?

28. Itsetunnon kehittyminen • 1 IHMISSUHTEET- itsetunnon kivijalka • Huomio (Ollaanko minusta kiinnostuneita) • Kannustus (Ollaanko taidoistani kiinnostuneita, uskotaanko niihin) • Luottamus (Kohdellaanko minua kuin posliinia, joka ei kestä mitään. Tehdäänkö asioita jatkuvasti minun puolestani, varoitellaanko minua alituisesti) • Empatia (Ymmärtääkö kukaan, miltä minusta tuntuu) • Ystävällisyys, hellyys (Kohdellaanko minua hyvin) • Vastoinkäymiset (Pidetäänkö minusta silloinkin, kun en ole mallikelpoinen)

29. Itsetunnon kehittyminen • Arvot (Arvostetaanko lähipiirissäni ihmisiä vain, jos he onnistuvat, entä arvostetaanko asioita, joissa olen hyvä) • Asema ryhmässä (Otetaanko ehdotukseni vakavasti? Kuunnellaanko minua? Tarvitaanko panostani? Kiusataanko minua?)

30. Itsetunnon kehittyminen • 2 KULTTUURI- tärkeä tausta • Maailmankuva ja arvot: (Miten asioita tulkitaan, arvostetaanko kulttuurissani ihmisiä vain, jos he onnistuvat, arvostetaanko asioita, joissa olen hyvä). • Vertailukohteet (Millaisia ihmisiä arvostetaan ja millaisia tarjotaan vertailukohteiksi)

31. Itsetunnon kehittyminen • 3 OMAA AJATTELUA- voi muuttaa jos on kärsivällinen ja sinnikäs • Maailmankuva: (Miten selitän onnistumisia ja epäonnistumisia, hyväksynkö onnistumiset arvoni mitaksi, huolestunko heti, jos tehtävä ei suju, syytänkö kaikesta itseäni..) • Minäkäsitys: (Miltä toisen hymy tuntuu? Olenko mielestäni surkimus, jolle hymyillään säälivästi, vai kiinnostava ihminen, jolle hymyillään ystävällisesti)

32. Itsetunnon kehittyminen • Ihanneminä (Miten paljon vaadin itseltäni? Kuinka ankara olen arvioissani? Vaadinko itseltäni asioita, jotka eivät ole minulle ominaisia? Onko tavoitetasoni jatkuvasti liian korkea tai matala) • Itseluottamus (Kuuluvatko vastoinkäymiset asiaan vai todistavatko ne, että en voi selvitä.) • Vertailu (Vertaanko itseäni taitureihin, vaikka olisin vasta-alkaja)

33. Mielenterveys • Normaalius ei ole sama asia kuin terveys • Tilastollinen normaalius: mikä on keskiarvoista • Normatiivinen normaalius: mikä on yhteisön hyväksymää • Terveen ja sairaan häilyvä raja • Pahan olon kokemus voi olla terveellä ja puuttua sairaalta • Sairaus ei ole aina yksilön ominaisuus (esim. lapsi sairastaa vanhempien pulmia)

34. Mielenterveys • Psykosomatiikka: mielen ongelmat luovat kehon sairauksia • Medikalisaatio: yhä useammat asiat nähdään lääketieteellistä hoitoa vaativina (esim. ujous tai seksuaalinen haluttomuus) • Mielenterveyden määritelmä • Kyky selvitä iänmukaisesti arjen askareista elämää haittaavat oireet eivät pitkity • Todellisuudentaju (ei harhaluuloja tai harha-aistimuksia) ja ehjä minä (esim. tunnistaa omat ajatuksensa, ei pidä niitä muiden ääninä) • Riittävät selviytymiskeinot suhteessa pulmiin

35. Erilaisia on kohdeltu huonosti Suomessakin • Vuoteen 1969 Suomessa oli voimassa laki, joka kielsi epilepsiaa sairastavia menemästä naimisiin. Epilepsia on aivojen sähköisestä toiminnasta johtuva häiriö, johon liittyy joskus kouristuskohtauksia. Tiedon karttuessa kielto avioitua kumottiin perusteettomana.

36. Erilaisia on kohdeltu huonosti Suomessakin • Vasta 1970 säädettiin Suomessa laki, joka kieltää steriloimasta mielisairaita tai vapaamielisiä ilman heidän omaa lupaansa. • Vuoteen 1971 oli Suomessa voimassa laki, jonka mukaan homoseksuaalisuus oli rikos.

37. Mielen tasapaino • 1 ELÄMÄNHALLINTA • Tunne siitä, että voi vaikuttaa omiin asioihinsa riittävästi, kyky sopeutua siihen, mitä ei voi muuttaa, uskomuksen hallinnasta (melu & nappi-tutkimus) • Sopiva itsehillintä on hyödyllistä (vaahtokarkkikoe) • Liian vähäinen  impulsiivisuus, riippuvuudet • Liiallinen tai pakonomainen itsehillintä  jännitystilat, ahdistus, pakonomainen laihdutus

38. Mielen tasapaino • 2 ITSESÄÄTELY- halu kokea itsensä hyvänä, tuttuna ja ehjänä • Hallintakeinot: rakentavia ja tietoisia, mm. rehellinen itsetutkiskelu tai pulmista puhuminen, sureminen, vihan purku lenkkeilyyn • Puolustuskeinot: vähemmän rakentavia ja huonosti tiedostettuja, mm. torjunta, kieltäminen, selittely, arvonkielto, tunteiden lohkominen, introjektio, projektio, kohteensiirto, regressio

39. Mielen tasapaino • 3 STRESSINHALLINTA- kehon reaktio uhkiin, stressihormonit • Tuovat energiaa, • On haitallista, jos jatkuu pitkään eikä yksilö voi palautua  uupumus, kyynisyys, masennus.. • Monet tekijät nostavat stressiä: melu, ihmissuhde- ja itsetunto-ongelmat, epäsäännölliset elämäntavat, muutokset • Ongelmista puhuminen, lenkkeily, rentoutuminen, uni yms. laskevat stressiä

43. Onnistuneita osallistumis- ja elämänhallintaprojekteja • Vangeille annettiin lisää valtaa päättää omista asioistaan (miten tuolit sijoitetaan, milloin on valoisaa, mitä televisiokanavaa voi katsoa jne.)  vähemmän stressiä, terveysongelmia ja vandalismia. (Ruback & co 1986 ja Werner & co. 1987) • Työntekijät saivat päättää, miten he tekevät työnsä  työmoraali kohentui työpaikalla. (Miller ja Monge 1986)

44. Onnistuneita osallistumis- ja elämänhallintaprojekteja • Vanhainkodin asukkaat saivat päättää, milloin syövät aamiaista, milloin menevät elokuviin, milloin menevät nukkumaan  olivat onnellisempia ja elivät pidempään (eliniän osalta vertailu piti suorittaa vanhainkodin asukkien aiempaan keskiarvoiseen elinikään, joten selitys voi johtua monista muistakin seikoista). • Porsgrunnin kunnassa nuorisoneuvostoille annettiin todellista valtaa päättää itseään koskevista asioista ja projekteista  muuttoliike kunnasta pois tyrehtyi ja nuoret kiinnostuivat kunnallispolitiikasta.

45. Oppiminen • Tarkoittaa toiminnassa tapahtuvaa suhteellisen pysyvää muutosta, joka perustuu kokemuksiin

46. Tämä on oppimista • Junaradan vieressä asuva tottuu junan ääneen, eikä huomaa sitä (verraten pysyvää ja perustuu kokemuksiin) • Koululainen haluaa samanlaisen repun kuin muillakin (malli-oppiminen, verraten pysyvä muutos) • Lapsi opettelee kävelemään (perustuu kokemuksiin) • Lapsi oppii, keneltä kysyä neuvoa missäkin asiassa (hiljainen tieto, ei ole tietoista, mutta perustuu kokemuksiin ja on verraten pysyvää)

47. Tämä ei ole oppimista • Opiskelijan hajuaisti sopeutuu luokassa olevaan huonoon ilmaan (toiminta muuttuu vain hetkellisesti) • Koululainen on väittelyssä samaa mieltä kuin muut muttei myöhemmin edes muista mistä väiteltiin (hetkellinen ryhmään mukautuminen) • Vauvan refleksit (aukeavat avainärsykkeestä, perustuvat geeneihin) • Lapsen toiminta muuttuu, koska keho ja aivot kypsyvät (perustuu geeneihin, mutta vaikuttaa yhdessä oppimisen kanssa: mm. kävelemään oppiminen, kun keho on kypsynyt)

48. On monta tapaa oppia • Klassinen ehdollistuminen • Ympäristön säännönmukaisuudet eli mitkä ärsykkeet esiintyvät yhtä aikaa • Reaktion tuottava ehdoton ärsyke (makkara) yhdistyy neutraaliin, ehdolliseen ärsykkeeseen (kello) • Yleistyminen (kania pelästynyt alkaa säikkyä partoja) • Sammuttaminen (kun kelloon ei liitykään makkara)

49. On monta tapaa oppia • Väline-ehdollistuminen • Yritys ja erehdys  opitaan, mistä seuraa palkkio ja mistä rangaistus • Ihmiselle epäsuorat palkinnot (kiitos yms.) synnynnäisiä (ruoka yms.) parempia • Palkkio parempi kuin rangaistus • Epäsäännöllinen palkkio on jopa tehokkaampi kuin säännöllinen

50. On monta tapaa oppia • Mallioppiminen • Matkiminen ja havainnointi • Erityisesti jos malli on arvostettu, tilanne epävarma ja jäljittelijä epäitsenäinen tai ilmiö yleinen • Kognitiivinen • Ihminen on aktiivinen tiedonkäsittelijä, joka tulkitsee uutta aiemmin opitun ja kulloisenkin tilanteen pohjalta • Ks. opiskelu