1 / 24

Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä. Reino Lampinen apulaisosastopäällikkö liikenne- ja viestintäministeriö. Alustuksen sisältö. yleistä liittymämaista ja liikenteestä Viron liittymissopimus ja liikenne Virolle ja Suomelle tärkeät hankkeet

aideen
Télécharger la présentation

Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Suomi ja Viro EU:n itärajana – muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä Reino Lampinen apulaisosastopäällikkö liikenne- ja viestintäministeriö

  2. Alustuksen sisältö • yleistä liittymämaista ja liikenteestä • Viron liittymissopimus ja liikenne • Virolle ja Suomelle tärkeät hankkeet • verotus ja muut kuljetusten ehdot • otsikkokysymys

  3. nykyiset jäsenmaat: 378 milj. asukasta uudet jäsenmaat: (pl. Romania, Bulgaria ja Turkki) 75 milj. asukasta

  4. Baltian maiden liittymisen vaikutukset • Jäsenmaita, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa, tulee laajentumisen myötä lisää. • Itämerestä (lähes) EU:n sisämeri - Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan EU-jäsenyys luo uudelleen toimintaympäristön, joka muistetaan Hansakaupan ajoilta. • Laajentumisen myötä unionin osuus Venäjän ulkomaankaupasta nousee merkittävästi. • Suuri osa tästä kaupasta ja tavaravirroista tapahtuu Itämeren alueella.

  5. Laajentumisen tarjoamat mahdollisuudet Laajentuminen merkitsee • laajempia liikennemarkkinoita • uusia kasvu- ja vientimahdollisuuksia ja laajempia kuljetusmarkkinoita suomalaisille liikennealan yrityksille • uusia liiketoimintamahdollisuuksia - suomalaisia yrityksiä on jo sijoittautuneina Suomen lähialueen uusiin jäsenvaltioihin • suomalaisten yritysten kansainvälistymistä • liikenteen lisääntymistä Itämerellä, mutta toisaalta • merenkulun/Itämeren turvallisuuden parantamista sekä EU:n merenkulun turvallisuutta koskevien laajojen toimenpide-pakettien noudattamista • vähentää osaltaan vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuuksien riskejä. 

  6. Laajentumisesta seuraavat uhat Toisaalta laajentuminen merkitsee uhkaa • ”ulosliputtaminen” = kuljetusalan yritysten etabloituminen Baltian maihin • Virossa palkkataso vain viidennes Suomen tasosta • ”kuljetusmarkkinoiden häiriöt” = esim. kabotaasissa siirtymäajan jälkeen Lisääntyvän kilpailun vaikutukset näkyvät erityisesti • maantieliikenteessä (”ulosliputus” erityisesti Viroon ja kabotaasikilpailu tulevaisuudessa; huom. verotuksen vaikutus!) • merenkulussa (ulosliputus Viroon? nyt lähinnä Ruotsiin) • lentoliikenteessä (ulosliputus Viroon esim. Aero)

  7. Viron poikkeus- ja siirtymäkausipyynnöt ja liittymissopimus:  • poikkeuspyyntöä ajoneuvoverosta ei hyväksytty • sen sijaan hyväksyttiin kabotaasin siirtymäkaudet: • kumpikin osapuoli (vanha ja uusi jäsenvaltio) voi kieltää kabotaasin eli vapaan kansallisen tavaraliikenteen omassa maassaan kahdeksi vuodeksi ( 30.4.2006, toimii vastavuoroisesti), • ilmoittaa komissiolle jatkavansa sitä kahdeksi vuodeksi ( 30.4.2008), ja • jatkaa sitä vuoden ( 30.4.2009), jos vakavia häiriöitä • muut kilpailun ehdot yhdenmukaistetaan: • ajoneuvojen tekniset vaatimukset, • painot ja mitat sekä kunnon valvonta, • ajo- ja työajat, • ajokorttivaatimukset jne.

  8. Suomelle ja Virolle tärkeät hankkeet • Pohjoinen ulottuvuus • Itämeren moottoritie • Rail Baltica

  9. Merten moottoritiet • tulli- ja hallinnollisten tarkastusten yksinkertaistaminen, elektroninen raportointi satamille • satamien varustelu, ml. taustayhteydet (hinterland connections), vapaa pääsy raiteille • purjehduskelpoisuuden ylläpito läpi vuoden, erityisesti Itämerellä • ehdotus/tarjouspyyntö vähintään kahdelta jäsenvaltiolta

  10. Itämeren moottoritien Suomen ja Viron yhteiset painopisteet • jäänmurto • öljyvahinkojen torjunta • VTMIS (alusliikenteen hallinta- ja informaatiojärjestelmä) • tiedonsiirron ”moottoritie” (TEDIM)

  11. Baltic Sea Information Motorways Mission: Improvement of logistics productivity and competitiveness by simultaneous actions of developing both physical and information infrastructure within Baltic Sea area Physical movement and handling of goods Manufacturer Vendor Purchase Transport Manufacture Transport Port Transport Port/ warehouse Transport Sell/Store Application integration and information exchange (planning, monitoring, reporting) Challenge: still today lack of compatibility of processes and standards leading to confusion in industries isolated projects do not always succeed Who: Baltic Sea area wide collaboration of main players (industries, logistics service providers, officials) under Tedim umbrella How: By selecting focused application areas, developing new process models and implementing pilot systems as proof-of-concept Need: to define and agree to a new mutually and widely agreed logistics processes and standards platform based on existing models

  12. Kuljetusmuotojen työnjako • Itämeren moottoritie on myös ympäristön kannalta kestävä ratkaisu tavarankuljetuksille EU:n markkinoille. • Suomesta meriteitse vietävän tavaran määrä vastaa joka päivä noin 13.000 rekka-autollista, joista noin 5.000 rekka-autollista vastaava määrä menee keskeisille EU-markkinoille. • Ilman meritietä nämä kuljetukset ohjautuisivat pääasiassa Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan.

  13. Rail Baltica • Varsova – Kaunas (2010) • Kaunas – Riika (2014) • Riika – Tallinna (2016) • tutkitaan standardiraidevälin toteutettavuutta (Puolassa käytössä – suunnitelma ainakin Kaunasiin saakka)

  14. Uudet jäsenvaltiot rautatiemaita • Suomen rautateiden tavaraliikenne 10,107 mrd.tonnikilometriä/v • Viron 8,102 mrd.tkm/v • väkilukusuhteella (5,2 / 1,4 milj. asukasta) muunnettuna Viron rautatietavaraliikenne on kolminkertainen Suomeen verrattuna!! • silti Suomi nyt EU15:n kolmanneksi paras

  15. Kuorma-autoliikenteen verotus • Virossa nyt lievä vuotuinen verotus ja EU-vaatimustason (= minimin) täyttävä polttoaineverotus • 1.5.2004 Viro ottaa käyttöön EY:n ns. vinjettidirektiivin mukaisen vuotuisen veron (= 20 – 40 % Suomen verotasosta) • vinjettidirektiivin muutosehdotus voi aiheuttaa paineita: jäsenmaa voi alentaa tai luopua vuosiverosta, jos korvaa sen tietullilla  jos Viro alentaa tai poistaa vuosiveron, intressi rekisteröidä kuorma-auto Viroon ja ajaa Suomessa

  16. Laajentumisen vaikutus logistiikkaan • Tavaravirtojen kasvaessa toimivan logistiikan merkitys kasvaa. • Tavaravirrat hakeutuvat markkinoille niitä reittejä pitkin, jotka ovat nopeita, kustannustehokkaita ja luotettavia. • Kysymys ei ole pelkästään perinteisestä transito-liikenteestä, vaan yhä enemmän siitä, mitkä logistiikan alueelliset keskukset pystyvät käsittelemään tavaravirtoja tehokkaasti ja nopeasti ja lähettämään ne logistiikkakeskuksista eteenpäin eri markkina-alueille.

  17. Otsikkokysymys: muutokset logistiikassa ja transitoliikenteessä Viron liittymisellä Euroopan unioniin: • ei suoraa vaikutusta logistiikkaan (vrt. BSIM) • myöskään transitoliikenteeseen ei suoraa vaikutusta • Virolla nyt palkkatasoetu ja tehokkuustappio Suomeen verrattuna • ajan mittaan Virosta tulee tasa-arvoinen kumppani: logistinen tietotaito, investoinnit verkkoihin ja terminaaleihin, vero-, palkka- ym. taloudelliset ehdot tasaantuvat

More Related