Oikeuden teoreettiset ja eettiset lähtökohdat Ari Hirvonen 30.9.-1.10.2010

1. Oikeuden teoreettiset ja eettiset lähtökohdatAri Hirvonen30.9.-1.10.2010 Johdanto Ammattietiikka Hyvä argumentaatio- ja ratkaisutoiminta Juristin yhteiskuntavastuu Oikeuden pätevyys

2. 1. Johdanto 1. Mikä oikeuden ja etiikan välinen suhde on? 2. Mikä on etiikan asema juristin työssä? 3. Kuuluuko oikeudenmukaisuus oikeuteen? 4. Mihin oikeuden pätevyys ja velvoittavuus perustuu?

3. Oikeus normeina ja käytäntöinä • Yhteiskunnallisia käytäntöjä, jotka tuottavat ja uusintavat oikeutta. Toisaalta oikeusnormit määrittelevät tietyt käytännöt oikeudellisiksi käytännöiksi. (Kaarlo Tuori) • Lainsäädäntö, lainkäyttö, oikeustiede.

4. Moraali / Etiikka • Moraali = yleisesti hyväksytyt moraaliperiaateet. Yhtenäisyys. • Etiikka = arvojen ja käsitysten hyvästä elämästä moninaisuus. Hajanaisuus.

5. Tavoite • Ymmärrys juristin toiminnan luonteesta. • Käsitys juristin suhteesta oikeuteen oikeudellisina normeina ja käytäntöinä.

6. Oikeus ja valta • Oikeus on pakkojärjestys, sillä haitallisina pidettyihin seikkoihin reagoidaan pakkoaktein, yhteiskunnallisesti organisoiduin sanktioin. (Hans Kelsen) • ”Oikeuteen, oikeuden toteutumisen varmistumiseen, liittyy aina pakkoa, jota ihminen harjoittaa toista kohtaan; oikeutta ei ole ilman oikeudellisia sanktioita.” (Kaarlo Tuori) • Oikeus on pakkojärjestys, jonka noudattamista takaavat pakotuskoneistot kuten poliisi ja vankilalaitos (Kaarlo Tuori).

7. Oikea oikeus? Arthur Kaufmann: Oikeusfilosofia on tekemisissä oikean oikeuden kanssa. Se on oppi oikeudenmukaisuudesta.

8. Oikeussubjekti Oikeusjärjestelmä muodostuu oikeuksista ja velvollisuuksista. Oikeussubjekti on näiden kantaja. Oikeudet perustuvat suhdejärjestelmään. Oikeudet toteutuvat suhteessa toisiin oikeussubjekteihin. Korrelaatioteoria: oikeuksien vastapuolena on velvollisuudet. A:n oikeus on B:n velvollisuus eli toisen on kunnioitettava kyseistä oikeutta > oikeuden rakenne. Vastavuoroisuusteoria: oikeuksien kantaja on aina myös velvollisuuksien kantaja. A:lla, jolla oikeus, on oltava kyky olla velvoitettu > oikeussubjektin olemus.

9. 2. Ammattietiikka • Mitä ammattietiikka on? • Juristin toimintaa liittyvät ammattieettiset säännöstöt • Ammattieettisten säännöstöjen ongelmat ja rajoitukset

10. Ammattietiikan merkitys • Ammatin sisäinen kontrollijärjestelmä → itsekontrolli. • Ammattikunnan arvostuksen turvaaja. • Ilmaistaan ammatin perustavat arvot ja periaatteet. • Osa jokaisen ammatinharjoittajan osaamista.

11. Juristin kategorinen imperatiivi • Immanuel Kant: Toimi aina niin, että toimintaohjeesi voi muodostua yleiseksi säännöksi. • Kultainen sääntö: Kaikki, minkä tahdotte  ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

12. 3. Hyvä argumentaatio ja ratkaisutoiminta • Oikeuden tuntemus • Juridiikka logiikkaa • Eettisesti hyvä ratkaisutoiminta

13. Teoriaton oikeustiede= puhdas vallankäyttö? Teoreettinen analyysi on se perusta, jolle oikeutta koskevan tieteen tulee rakentua. Oikeustiede, jolla ei ole teoriaa, on vain kirjallista vallankäyttöä. Sellainen tutkimus ei tarjoa välineitä myöskään muiden harjoittaman vallankäytön kriittiseen analyysiin. Se on vain kasvottoman vallan peittelyn väline, eikä sellaista oikeustiedettä ole syytä asettua puolustamaan. - Urpo Kangas Minun metodini -

14. Formaali juridinen päättely 1) Jokainen konkreettinen oikeudellinen ratkaisu on abstraktin oikeussäännön soveltamista konkreettiseen asiantilaan. 2) Jokaiseen konkreettiseen asiantilaan on oikeuslogiikan avulla löydettävissä ratkaisu voimassa olevista oikeussäännöistä. 3) Voimassa oleva objektiivinen oikeus näyttäytyy oikeuslauseiden aukottomana systeeminä. 4) Se, mitä ei voida oikeudellisesti rationaalisesti konstruoida, ei ole oikeudellisesti merkityksellistä. Onko juristi juridiikan teknikko? Voiko Juristi-ohjelma korvata juristin?

15. Ratkaisuargumentaatio • Oikeudellinen ajattelu ei toimi osoittamalla ratkaisuja tosiksi tai vääriksi, vaan käyttämällä enemmän tai vähemmän painavia perusteluja jonkin kannan puolesta tai sitä vastaan. (Kaarle Makkonen) • Pätevyys riippuu perusteluista. • Olisi tuotava julki ne kriteerit, minkä vuoksi on päädytty tiettyyn tulkintaan ja ratkaisuun. • Argumentaatioteoriat → saada auditorio vakuuttumaan omasta normiväitteestä (tutkija) tai ratkaisusta (tuomari)

16. Oikeusperiaateoppi • Asema oikeuslähteenä vaihtelee. • Periaatetta pyritään toteuttamaan niin pitkälle kuin mahdollista. • Painoulottuvuus: Painottaminen ja punninta periaatteiden välillä: enemmän ja vähemmän. Ei sääntöjen kaksiarvologiikkaa, vaan heikompikin huomioidaan. • Arvoperusta. • Yleisyys. • Tilannesidonnaisuus.

17. Oikeussäännöt / Oikeusperiaatteet • Joko – tai • Sekä – että • Periaatteiden punninta

18. Juristin etiikkataito 1) Oikeuden systemaattinen ymmärrys 2) Oikeudellinen tulkinta 3) Oikeudellinen punninta 4) Oikeudellinen perusteleminen 5) Oikeusvarmuuden ja oikeudenmukaisuuden turvaaminen 6) Oikeudellisen ratkaisutoiminnan avoimuus 7) Oikeuden sijoittaminen yhteiskunnalliseen todellisuuteen

19. 4. Juristin yhteiskuntavastuu • Suomalainen juristi vuonna 1899 • Oikeuden kriisi • Kaksi oikeudenkäyntiä, kaksi vastausta • Oikeuspositivismi / Luonnonoikeus • Positiivinen oikeus kritiikin perustana

20. Juristin vastuu • Mikä on juristin eettinen vastuu yhteiskunnassa? • Onko juristin tehtävän vain tulkita ja soveltaa päteviä oikeusnormeja riippumatta normien sisällöstä? • Entäpä jos valtio kokonaisuudessaan on epäoikeudenmukainen?

21. 4. Oikeusnormin pätevyys • Luonnonoikeustraditio = moraali & oikeus • Oikeuspositivismi = moraali / oikeus • Oikeuspositivismin kriisi = moraaliton oikeus • ”Heikko”/kriittinen luonnonoikeus • Kriittinen oikeuspositivismi: oikeuden tasot

22. Nelson Mandela • Ei saisi reilua ja asianmukaista oikeudenkäyntiä, sillä kyse on poliittisesta oikeudenkäynnistä, jossa vastakkain on afrikkalaisten ja valkoisten näkemykset • Ei ollut oikeudellisesti eikä moraalisesti velvoitettu noudattamaan lakeja, jotka on säätänyt parlamentti, jossa afrikkalaisilla ei ollut lainkaan edustusta. Nationalistisen hallinnon kirjoittamat lait olivat ”moraalittomia, epäoikeudenmukaisia ja sietämättömiä” ja tällaisia lakeja vastaan on asetuttava. • Tuomari:”Tänä päivänä meillä on vain yksi tuomioistuin ja se White Man’s court. Ei ole muuta tuomioistuinta.”

23. Luonnonoikeudet ”pykälät” 1 § On olemassa yleispäteviä ylipositiivisia periaatteita, jotka järjellä tavoitettavissa. 2 § Säädännäisen oikeuden on oltava sopusoinnuissa ylipositiivisen oikeuden kanssa. 3 § Ylipositiivisen oikeuden kanssa ristiriidassa oleva positiivinen oikeus ei ole pätevää tai ainakin sen velvoittavuus on heikkoa.

24. Antiikin Kreikka • Platon: ideoiden maailma / aistein havaittava maailma

25. Roomalainen oikeustiede Cicero (106-43 eaa.) De Re Publica Luonnonoikeus on 1) universaali ja muuttumaton 2) korkeampi laki, joka on 3) löydettävissä järjen avulla. Järjen määräykset muodostavat ikuisen oikeuden, lex aeterna.

26. Tuomas Akvinolainen (1225-1274) • Aristoteles + Augustinus • Lex aeterna • Lex naturalis • Lex divina • Lex humana • Luonnonoikeus / ihmisoikeus suhde: riippuvuus, täsmennys, lisäys. • Lex iniusta non est lex.

27. Hugo Grotius (1583-1654) • Ihminen sosiaalinen ja rationaalinen eläin. • Luonnonoikeus oikeussääntöjen kokoelma, jotka ihmisjärki osoittaa yhteisölliselle elämälle välttämättömäksi. • Toisen omaisuuden tai oikeuspiirin kunnioittaminen • Velvollisuus palauttaa toiselle kuuluva omaisuus • Velvollisuus noudattaa sopimusvelvollisuuksia • Velvollisuus hyväksyä rangaistusvastuu

28. John Locke (1623-1704) • Empirismi • Luonnontilassa vallitsee vapaus, tasa-arvo ja luonnonlaki. • Oikeus elämään, terveyteen, omaisuuteen, vapauteen, ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä oikeus rangaista sitä, joka on loukannut muiden oikeuksia.

29. Jean-Jacques Rousseau (1712-1778) • Suvereeni valta merkitsee absoluuttista ja rajoittamatonta valtaa. • Yleistahto. • Suvereniteetti on kansalla. • Lait rekisteröivät suvereenin tahdon.

30. Oikeuspositivismi • Luonnonoikeus positivoituu: Ranskan vallankumous ja kodifikaatiot. • Moderni valtio tarvitsee toimiakseen yksityiskohtaista sääntelyä. • Ajatus ikuisista, ajasta ja paikasta riippumattomista, subjektiiviseen tai objektiiviseen luontoon palautuvista periaatteista on menettänyt uskottavuutensa modernissa maailmassa. • Arvojen moninaisuus. • Ennakoitavuuden vaatimus yhä tärkeämmäksi.

31. Suvereenin käsky Jean Bodin (1530-1596) Laki on suvereenin käsky, mutta suvereeni itse ei ole lakien sitoma. Thomas Hobbes (1588-1679) Laki on suvereenin käsky.

32. John Austin (1790-1859) • Oikeus suvereenin käskyinä • ”Oikeuden voimassaolo on yksi asia. Sen ansiot tai puutteet toinen… Asianmukaisesti säädetty laki on voimassa, vaikka emme sattuisi pitämään siitä ja vaikka se poikkeaisi kriteereistä, joihin perustamme hyväksyvän tai paheksuvan arviomme.”

33. Jeremy Bentham (1748-1832) • Common law-traditio vetoaa ikiaikaiseen tapaan, luonnolliseen järkeen ja luonnonoikeuteen: • Contrary to reason = Contrary to what I like • Kirjoittamaton oikeus on sattumanvaraista, epävarmaa ja hämärää → sen legitiimisyys on vajavaista. • Ratkaisuna kodifikaatio.

34. Hans Kelsen (1881-1973) Puhdas oikeusoppi: oikeustieteen analysoitava oikeusnormeja. Oikeusnormipyramidi eli Stufenbau-teoria: Hypoteettinen perusnormi viimekätisenä perustana.

35. Perusnormi Normihierarkian huipulla oleva normi, joka perustuslain yläpuolella. Pätevyysarviointi loppuu tähän normiin. Outo normi, sillä se velvoittaa noudattamaan perustuslakia. Se ei ole asetettu normi vaan taustaoletus.

36. H.L.A. Hart (1907-1992) • Primaarinormit eli velvoitenormit, jotka sääntelevät käyttäytymistä. • Sekundaarinormit: • Kompetenssisäännöt • Muutossäännöt c) Täytäntöönpanosäännöt d) Tunnistamissääntö

37. Tunnistamissääntö Kertoo kuinka tunnistaa primaarinormit. • Empiirinen säännönmukaisuus: mitä sääntöä tuomioistuimet soveltavat, kun arvioivat, mitkä normit ovat päteviä oikeusnormeja. 2) Velvoittava normi: sääntö, jota tuomareiden pitää noudattaa.

38. Separation thesisHart • Positivismin tekemä analyyttinen oikeuden ja moraalin erottelu selkeyttää ajattelua. • Sen ansiosta vältytään sekoittamasta toisiinsa juridiset ja moraaliset velvollisuudet. • Se onko epäoikeudenmukaista sääntöä moraalisesti velvollisuus noudattaa, ei kuulu oikeuspositivismin piiriin.

39. Perinteisen oikeuspositivismin elementit: • Lait ovat inhimillisiä käskyjä. • Lain ja moraalin välillä ei välttämätöntä yhteyttä. • Oikeuskäsitteiden analyysi on hyödyllistä ja eroaa sosiologisesta, historiallisesta tai kriittisestä tutkimuksesta. • Oikeusjärjestelmä on suljettu looginen systeemi, jossa oikeat ratkaisut voidaan johtaa oikeussäännöistä logiikan keinoin (deduktio). • Moraalisia arvostelmia ei voida tuottaa rationaalisella argumentaatiolla.

40. Oikeusnormin pätevyys 1. Muodollinen pätevyys 2. Empiirinen pätevyys eli tehokkuus 3. Sisällöllinen pätevyys eli hyväksyttävyys Painotus on perinteisesti ollut oikeusnormin muodollisessa pätevyydessä.

41. Oikeuspositivismin kriisi Miksi juristit olivat voimattomia natsi-Saksan lainsäädännön, lainkäytön ja systemaattisen tuhoamisen edessä? Emil Brunner (1945): Totalitaarinen valtio on oikeuspositivismia poliittisessa käytännössä. “Jos ei ole olemassa sellaista oikeutta, joka ylittää valtion, niin silloin valtio voi säätää laiksi, mitä ikinä se tahtookaan”. Aulis Aarnio: Osa eurooppalaista oikeudellista ideaalia hautautui Kolmannen valtakunnan raunioihin.

42. Oikeuden ja moraalin erottaminen selkeyttää juridista ajattelua. Pätevä laki merkitsee vain oikeudellista velvollisuutta, ei ota kantaa moraaliseen velvollisuuteen. → Olettaa, että oikeusjärjestys voi olla olemassa ilman minkäänlaista moraalista sisältöä. → Oikeudellinen velvollisuus ei seuraa vain siitä, että lait säädetty muodollisesti oikeassa järjestyksessä. Lain täytyy lisäksi vedota kansalaisten tottelevaisuuteen ja uskollisuuteen lakia kohtaan, mikä edellyttää lain moraalista vähimmäissisältöä. Hart - Fuller1958

43. Lon L. Fuller: oikeuden sisäinen moraali 1) Yleisiä 2) Julkisesti tunnettuja 3) Taannehtivuuskielto 4) Sisällöllisesti ymmärrettäviä 5) Eivät ristiriidassa keskenään 6) Eivät vaadi mahdottomia 7) Eivät liian lyhytkestoisia 8) Täytäntöön sellaisena kuin ne on säädetty Proseduraalinen luonnonoikeus

44. Gustav Radbruch Oikeuden idea 1) muodollinen oikeudenmukaisuus 2) oikeuden ennakoitavuus ja oikeusvarmuus (Rechtssichherheit) 3) sopusointu ideaalien päämäärien kanssa

45. Gustav Radbruch Jos muodollisesti pätevä laki osoittautuu sietämättömän epäoikeudenmukaiseksi, niin sitä ei enää tule pitää pätevänä tai sitovana. 1) Pääsääntöisesti muodollisesti oikein säädetty positiivinen oikeus on voimassa, vaikka se olisi epäoikeudenmukainen ja irrationaalinen. Näin se menee oikeudenmukaisuuden sisällöllisten vaatimusten edelle. 2) Tämä ensisijaisuus päättyy silloin, kun oikeudenmukaisuuden periaatteiden loukkaus saa sietämättömät mittasuhteet. 3) Sietämättömät oikeudenmukaisuuden loukkaukset vallitsevat silloin, kun positiivinen oikeus nimenomaisesti ja systemaattisesti ei pidä päämääränään oikeudenmukaisuuden tavoitteiden toteuttamista tai tavoittelemista, erityisesti silloin, kun muodollisen yhdenvertaisuuden periaatteet tietoisesti ja toistuvasti sivuutetaan.

46. Oikeuspositivismin uudet tuulet 1) Oikeuspositivismi ei vain oikeuden kuvaus tai analyysi vaan se sisältää myös normatiivisen elementin. Oikeustiede ilmaisee myös, mitä lain pitäisi olla → mahdollistaa kritiikin (immanentti kritiikki). 2) Kriteerit oikeuden oikeellisuudelle, muodollisen pätevyyden ohelle sisällöllisen pätevyyden edellytys. Arviointiriteerit löytyvät oikeuden sisältä eivät universaaleista luonnonoikeudellisista tai ylipositiivisista periaatteista. 3) Oikeudenmukaisuus on siis tullut positiivisen oikeuden sisälle.

47. Oikeusperiaateoppi • Robert Alexy ja Ronald Dworkin • Asema oikeuslähteenä vaihtelee. • Periaatetta pyritään toteuttamaan niin pitkälle kuin mahdollista. • Painoulottuvuus: Painottaminen ja punninta periaatteiden välillä: enemmän ja vähemmän. Ei sääntöjen kaksiarvologiikkaa, vaan heikompikin huomioidaan. • Arvoperusta. • Yleisyys. • Tilannesidonnaisuus.

48. Perusoikeuspositivismi Luigi Ferrajoli • Klassinen oikeuspositivismi: lainsäätäjän kaikkivaltijuus, muodollinen pätevyys ainoana oikeusnormien tunnistamiskriteerinä. • Konstitutionalismi: perusoikeuksien positivoituminen. • Perusoikeudet asettavavat sisällölliset rajat lainsäädännölle. • Periaate sisällöllinen legaalisuus. • Oikeudenmukaisuuden positiiviset periaatteet tunkeutuvat oikeusjärjestelmään. • Ermanno Vitale: “the positivisation of a certain idea of man and of society elaborated by modern natural law theories”.

49. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen juridiikka • Julkiselle vallalle velvoite: PL 22 § • Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta • Perusoikeussäännösten suora soveltaminen • Etusija: PL 106 § • Perustuslakivaliokunnan käytäntö: perusoikeuksien rajoitusedellytykset • EIT • EU:n perusoikeuskirja • Periaatteita ja sääntöjä

50. Kriittinen oikeuspositivismiKaarlo Tuori Oikeuden tasottelumalli, jossa oikeuden kritiikin mittapuut ja hyväksyttävyyskriteerit löytyvät oikeuden sisältä.