Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakenneuudistus

1. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakenneuudistus Uudenmaan Kokoomus ry:n syyskokous Mäntsälä 3.12.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

2. Pääministeri Kataisen hallitusohjelma:rakenneuudistuksen perusteet • Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. • Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtäviä.

3. Pääministeri Kataisen hallitusohjelma:kuntauudistus • Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. • Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.

4. Pääministeri Kataisen hallitusohjelma:sote-palvelurakenneuudistus • Vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. • Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (Erva). Erva-alueen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativat keskitettävät terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut sekä alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tehtäviä.

5. Pääministeri Kataisen hallitusohjelma:rahoitusuudistus • Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). • Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sv-järjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. Tehostetaan terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja raportointia niin, että muodostetaan asiakkaiden kannalta tavoitteelliset ja toiminnalliset hoito- ja palveluketjut, joiden kokonaiskustannukset ovat järjestämisvastuussa olevilla tahoilla hallinnassa. • Sovitetaan yhteen Kelan järjestämä ja rahoittama psykoterapia ja kuntoutus muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjakoa ja yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja Kelan kanssa. • Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenne-uudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan.

6. Tulevaisuuden haasteet miksi rakenneuudistus tarvitaan? • Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti • Taloustaantuma → vaikutukset pitkäaikaisia • Muuttoliike, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus • Ihmisten eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa • Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt • Järjestelmän pirstaleisuus ja kompleksisuus • Kokonaisvastuun kantaminen asiakasprosessista vaikeaa • Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista • Kokonaiskustannusten heikko hallittavuus • Riittämättömät mahdollisuudet ICT:n hyödyntämiseen • Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa muita hyvinvointipalveluja - eivät erillisiä

7. v. 1980: 48 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohti  68 % suomalaisista on työikäisiäv. 2010: 52 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohti  66 % suomalaisista on työikäisiä v. 2020: 65 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohti  60 % suomalaisista on työikäisiäv. 2040: 73 vanhusta ja lasta 100 työikäistä kohti  58 % suomalaisista on työikäisiä Huoltosuhde heikkenee…

8. Vuonna 2011 toiminnassa olevien yhteistoiminta-alueiden palveluiden järjestämisen ja tuottamisen hallinnon rakenteet (kuntia 336) Lähde: THL Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto yhteistoiminta-alueilla 2011

9. Kuntien elokuussa 2011 tekemien päätösten mukaan muodostuvat yhteistoiminta-alueet Lähde: THL Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto yhteistoiminta-alueilla 2011

10. Mitä tehdään? • Terveydenhuoltolaki (1326/2010) tuli voimaan 1.5.2011 • Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus meneillään – väliraportti annettu keväällä 2010 • Vuonna 2010 käynnistetty sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita koskeva kokeilu • kokeilulaki (305/2011) voimaan 15.4.2011 • Paras-puitelakiin (169/2007) lisätty 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä koskeva säännös sekä valtioneuvoston toimivalta määrätä kunnat yhteistyöhön • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain valmistelu käynnissä: peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti 27.4.2011 • Paras-puitelain korvaavan rakennelain valmistelu käynnissä • Kuntalain uudistus valmisteilla • VOS-lainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyy v. 2012

11. Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2020 2015 2010 2011 2012 2013 2025 HE 2010 • Terveydenhuoltolaki • terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset • mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan • valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 • Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus • sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne • ja sisältöä koskevat säännökset • Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita koskeva laki • Kunnallishallinnon rakennelaki Sote-kokeilu 2011-2014 Puitelaki 2007 - 2012/2014 Kainuunkokeilulaki 2005 - 2016 Valtionosuusjärjestelmänkokonaisuudistus

12. Edellytyksiä toimivien sote-palvelujen varmistamiseksi • Sote järjestettävä yhtenä kokonaisuutena • Sote osana muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa • Järjestämis- ja rahoitusvastuu oltava samassa organisaatiossa • Nykyistä laajemmat väestöpohjat • Osaamisen turvaaminen • Palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen kokonaisuutena • Sote-palvelujen talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen

13. Uudistuksen eteneminen • VM:n kuntarakennetyöryhmä valmistelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuunmennessä. Osana tätä työtä STM valmistelee kuntauudistuksen sote-kriteereitä. • Kuntarakenneselvityksen valmistuttua toteutetaan alkuvuodesta 2012 alueellinen kuulemiskierros, jonka pohjalta valmistellaan hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi. • Sen jälkeen kun kuntauudistuksen linjat ovat selvillä, ratkaistaan tarkoituksen mukainen palvelurakenne. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. • Rahoitusuudistus toimeenpannaan osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta.

14. Sosiaalista ja terveellistäjoulun odotusta!