Uskonnollisuus Suomessa - Suomen uskonnollinen kentt t n n

1. Uskonnollisuus Suomessa - Suomen uskonnollinen kentt� t�n��n Turun yliopisto Avoin yliopisto-opetus, uskontotiede Tiina Mahlam�ki

2. New Age -henkisyys Uskonnollinen virtaus enemm�nkin kuin liike, hengellinen vaihtoehtokulttuuri Uskonnollisia tai puoliuskonnollisia suuntauksia, joista kehkeytyi itsetietoinen liike 1900-luvun loppupuolella holismi, monismi, panteismi, kokonaisvaltainen l��ketiede, humanismi, j�lleensyntym�usko kattaa joukon uskonnollisia, el�m�nkatsomuksellisia, yhteiskunnallisia ja psykologis-terapeuttisia liikkeit� Perusk�sitteen� �itse�, �itse-henkisyys�

3. New agen alkuper� Taustalla humanistinen psykologia, Fritz Perls, Human Potential �liike. Juuret gnostilaisuudessa (tavoiteltavan jumalallisen totuuden peitt�� materiaalinen maailma) sek� 1800-luvun spiritualistisessa (kuolleiden kanssa voidaan kommunikoida), teosofisessa (j�lleensyntym�n ajatus) sek� uuden ajattelun perinteess� (paha on ihmismielen illuusio).

4. New agen kannattajat �Todelliset new age �ihmiset�, jotka uskovat uuden ajan koittavan pian ja ihmiskunta on siirtym�ss� uudelle henkiselle tasolle. Henkiset etsij�t, jotka kokeilevat erilaisia vaihtoehtoja etsiess��n totuutta. Itse��n etsiv�t ihmiset, joille keskeist� on oman kokemuksen tavoittelu, el�mysten etsij�t. Asiakkaat eli satunnaiset kuluttajat, kokeilijat, jotka etsiv�t apua yksitt�iseen ongelmaan tai huoleen.

5. Intialaisper�iset uudet uskonnolliset liikkeet Edustavat neo- eli uushindulaisuutta, levisiv�t l�nsimaihin 1800-luvun lopusta l�htien Sis�ll�t: 1)opettavat universaaleja hengellisen el�m�n lakeja, yhdist�v�t veda-opetukset tieteeseen, 2)kaikilla uskonnoilla yhteinen p��m��r�, kaikki yht� tosia, 3)p��m��r�n� suora, henk.koht. kokemus Jumalasta, 4)henkinen kuri jumalatietoisuuden saavuttamiseksi, 5)omistautuminen, hengellinen ja henkinen toiminta, sosiaalinen palvelu, 6)opit henk.koht. p��m��r�n sis�ist�neelt� opettajalta, gurulta Jaottelu: 1) korostavat fyysisi� ja henkisi� harjoituksia (jooga), 2) korostavat henkisi� harjoituksia (TM), 3) korostavat omistautumista ja palvontaa (Hare Krishna)

6. Hare Krishna (ISKCON) Saapui Suomeen 1980-luvun alussa Perustaja & l�nteen tuoja: A.C. Bhakvedanta Swami Prabhupada, juuret 1400-luvulla Tavoitteena on p��st� osalliseksi jumalallisesta todellisuudesta t�ydellisen antautumisen ja rakkauden kautta, antautumisen kohteena Krishna-jumala t�ydellinen omistautuminen liikkeelle, vegetarismi, kielt�ytyminen nautintoaineista, luvattomasta sukupuoliel�m�st� ja uhkapeleist� Maha-mantran toisto

7. Karismaattinen liike Kansainv�linen uskonnollinen virtaus Korostetaan sek� uskoa ett� kokemusta, armolahjojen (kielill� puhuminen, profetoiminen, rukouksella parantaminen) k�ytt�, Pyh�n Hengen uudistus K��ntymyskokemuksen ja henkil�kohtaisen jumalasuhteen merkitys Menestysteologia/Uskon liike Nokia-ilmi�: karismaattisuus luterilaisen kirkon ongelmana

8. Karismaattisen her�tyksen kolme kehitysvaihetta 1900-luvulla Vanhahelluntailaisuus vuodesta 1905 l�htien Karismaattinen liike 1960-luvulta l�htien Uushelluntailaisuus 1980-luvulta l�htien

9. Helluntailaisuus syntyi Yhdysvalloissa 1800-1900-lukujen taitteessa, Suomeen 1908 pyh�n hengen kaste, kielill� puhuminen, hurmokselliset kokemukset, Raamatun fundamentalistinen tulkinta, aikuiskaste voimakas kasvu 1970-luvun lopulla: Niilo Yli-Vainio n. 50 000 kastettua j�sent�, suurin osa ei kuulu rekister�ityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin

10. El�m�n sana osa uskon liikett�, saapui Suomeen Ruotsin kautta (Livets Ord) vuonna 1990. Seurakunta ja Raamattukoulu Turussa menestysteologinen kristinuskon tulkinta Jumalan siunaus n�kyy uskovan el�m�ss� paitsi hengellisen� siunauksena my�s maallisena menestyksen�. milleniarismi reilu sata rekister�itynytt� j�sent�, mutta tilaisuuksissa k�y paljon muiden vapaiden suuntien j�seni�, aktiivinen evankelioimis- ja saarnaamistoiminta tithesit; seurakunnan j�senet antavat rahaa liikkeen toiminnan edist�miseksi

11. Uuspakanuus Suomessa Pakanuus on luontokeskeist� ja sek� jumaluus ett� ihminen n�hd��n siin� yleens� osana luontoa. El�m� ja kuolema ovat osa luonnon kiertokulkua, jossa syntym�, kasvu, lakastuminen, kuolema ja maatuminen ravinnoksi uudelle el�m�lle seuraavat toisiaan. Nykyp�iv�n pakanuus on haarautunut moneksi eri poluksi. esim. wicca � Pakanaverkko, Lehto ry, Suomen vapaa wicca �yhdyskunta: �Ellei se vahingoita, tee tahtosi mukaan.� asatru tai odinismi � germaanis-skandinaavisten uskonnollisten perinteiden elvytt�minen; juomauhrit, riimut

12. Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekister�ityminen � tapaus wicca Opetusministeri�: �Suuntaus ei pohjaudu uskontunnustukseen, pyhin� pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksil�ityihin pyhin� pidettyihin vakiintuneisiin perusteisiin, vaan kukin suuntausta harjoittava henkil� tai ryhm� m��ritt�� p��osin itse oman katsomuksensa ja rituaalik�yt�nt�ns� yhdistellen vaikutteita eri l�hteist�. Yhteis�n katsomusj�rjestelm� ja rituaalik�yt�nn�t ovat ep�yhten�isi� ja vaihtelevia.�

13. Uskonnonvapauslaki 2003 oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus sek� oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan 31.7.2006 j�lkeen henkil� voi kuulua useampaankin uskonnolliseen yhdyskuntaan Jokaisella oppilaalla on oikeus saada oman uskonnon mukaista opetusta, jos kunnassa v�hint��n kolmen samaan yhteis��n kuuluvan lapsen vanhemmat niin vaativat. hautaustoimilain uudistus: sama maksu kaikilta haudattavilta Uskonnonvapauslaki kokonaisuudessaan

14. Uskonnollisuuden ulottuvuudet Charles Y. Glock ja Rodney Stark tiedollinen rituaalinen el�myksellinen ideologinen seuraamuksellinen Jouko Sihvo: kirkkoon sitoutuneisuus

15. Suomalaisten uskonnollisuus p�hkin�nkuoressa uskonnonvapauslaki v:sta 1922, uusi laki 2003 ev.lut.kkon j�seni� n. 81,7% (v. 2007 lopussa) 68% pit�� itse��n kristittyn� ja 5% on vakaumuksellisia ateisteja. Nelj� viidest� ilmoittaa uskovansa Jumalaan. L�hes puolet uskoo yhteen Jumalaan ja l�hes joka kolmas jonkinlaiseen henkeen tai el�m�nvoimaan. Vain 7 % uskoo, ettei ole olemassa mink��nlaista Jumalaa, henke� tai el�m�nvoimaa. uskonnollisiin tilaisuuksiin v�hint��n kerran kuukaudessa osallistuu 14 % suomalaisista miltei puolet suomalaisista rukoilee v�hint��n kerran kuukaudessa 84% syntyneist� lapsista kastetaan srk:n j�seniksi, 61% avioliitoista solmitaan kkossa, 88% nuorista k�y rippikoulun, 98% hautajaisista kristillisi�

16. Kirkkoon liittyneet ja siit� eronneet 1923-2005

17. Suomalaisten j�senyys uskonnollisissa yhdyskunnissa 1920-2004 (%)

18. Uskonnollisten yhteis�jen j�senm��r� vuoden 2003 lopussa

19. Kirkon ty�muotojen t�rkeys suomalaisten mielest�. Kirkkomonitor 2004, N=2 569.