Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

1. Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriöMari Anttikoski17.1.2013

2. Taloustilanne haastaa uudistumaan Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien 2014-2017 laadinnasta

3. Taloudellinen kehitys on ollut heikompaa kuin vaalikauden alussa arvioitiin

4. Kevään 2013 kehyspäätöksen laadinnassa vaikea tehtävä: samanaikaisesti löydettävä keinoja julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen ja talouskasvun vauhdittamiseen •  pääpaino kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä • vahvistaviin rakenteellisiin uudistuksiin. • Talousarvion loppusumma on noin 54,5 mrd. euroa: • TEM:n hallinnonalan määrärahat ovat noin 3,8 mrd. euroa, mikä on runsas 0,5 mrd. euroa enemmän kuin 2012 varsinaisessa talousarviossa (suurin osa lisäyksestä aiheutuu Suomen Vientiluotto Oy:n lainojen kasvusta. Myös Finnvera Oyj:n riskinottokykyä on vahvistettu). TAE 2013

5. Aluepolitiikan eurot puristuksessa Maaseudun kehittämismomentin määräraha 2,273 meur Maakunnan kehittämisraha 11,866 meur - 3,7 meur - 0,950 meur • Kainuun kehittämisraha poistui hallintokokeilun päättymisen myötä. • RR-toimeenpanoon valtuutta 227 milj. euroa ja määrärahaa 467 milj. euroa. • Valtuus vähenee aiempina vuosina tehdyistä ennakkobudjetoinneista johtuen. • Määrärahat laskevat maksatusten pienenemisen vuoksi.

6. Hallituskauden linjaukset alueiden kehittämiseksi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen ”Hallitus tukee maakuntien, kaupunkien ja kuntien omaa dynaamista elinvoimaa, kehityspotentiaalia ja kilpailukykyä globaalissa taloudessa.” ”Valtion aluehallinnon toiminnan yhdenmukaisuutta maan eri osissa vahvistetaan. Ohjausjärjestelmässä huomioidaan maakuntaohjelmien mukainen alueiden oma tahtotila.” + mm. koulutuksen saatavuus, liikennejärjestelmätarpeet…

7. Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-15 • Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta • Edistetään väestön hyvinvointia • Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö • Uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö • Kansallisen ja EU-politiikan yhteensovitus Päätöksessä korostetaan erityyppisten alueiden roolia kansantalouden ja aluetalouden kehityksessä osana kilpailukykyistä ja elinvoimaista Suomea, hyvinvoinnin ylläpitäjinä ja kehittäjinä ja osana kestävää aluerakennetta ja hyvää elinympäristöä.

8. Tavoitepäätös ja maakuntaohjelmat • Valtion ohjauksessa ja voimavarojen suuntaamisessa korostetaan kunkin alueen erityispiirteet huomioivaa aluekehitysnäkökulmaa. • Alueiden tahtotilan ja kansallisten tavoitteiden yhteensovittaminen tapahtuu maakuntaohjelmissa ja aluehallintoviranomaisten stratsuissa. • Maakuntaohjelmissa esiin nostettujen kehittämisehdotusten toteuttamiseksi kehitetään maakuntien ja valtion keskushallinnon välistä neuvottelumenettelyä. • Aluerakenteeseen, liikennejärjestelmän kehittämiseen ja alueidenkäyttöön liittyvää ylimaakunnallista yhteistyötä edistetään. • Energia- ja luonnonvarastrategiat, ml. jätteiden hyötykäytön lisääminen, sisällytetään osaksi maakunnallista suunnittelua. • Aluekehittämisen erityiskysymysten käsittely maakuntaohjelmassa soveltuvin osin.

9. Alueiden kehittämis- ja rakennerahastolain yhdistäminen • Kansallinen ja EU-suunnittelujärjestelmä ja ohjelmatyö samaan lakiin. • EU:n rakennerahastokautta 2014–2020 koskevat uudet ajan tasalle ennen ohjelmakauden alkua. • Suunnittelujärjestelmän keventäminen ja työnjaon selkiyttäminen. • TOTSUn ja MYAKin yhdistäminen yhdeksi asiakirjaksi = toimeenpanosuunnitelma • Maakuntasuunnitelma + maakuntaohjelma = maakuntastrategia?

10. A: kasvu – B: sopiminen • INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020, (aiehaku dl. 2/13) • • Vahva innovaatiopoliittinen painotus; uusien avausten vauhdittamista • Osaamiskärkien ja kehittämishankkeiden operatiivinen toteutus. • • 10+ kaupunkiseutua. • Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely (3-4/13) • • Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua). • • Kehittämistarpeiden ja -haasteiden nostaminen esille, kansainvälisesti merkittäviä innovaatiopoliittisia hankkeita. • Kaupunkiseutujen kasvusopimukset (dl. 2/13) • • Valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen näkemys kehittämisen painopisteistä. • • Strategisia valintoja: osaamiskärjet ja kehittämisteemat edellytysten luojina elinkeinoelämän kasvulle. • • Tusina suurinta kaupunkiseutua + teemakohtaiset kasvusopimukset.

11. Yhteenveto • Maakuntaohjelman roolin vahvistaminen • Yhteensovittaminen ja työnjaon selkiyttäminen • Maakuntalähtöisyys • Arviointia, ennakointia ja yhteistyötä!!!

13. Kiitos ja hyvää kevään jatkoa! mari.anttikoski@tem.fi