1 / 37

Kon-0.4720 

Kon-0.4720 . Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @ tkk.fi. Tekniikan opetus Suomessa. Motiiveja teknillisen opetuksen järjestelmän luomiselle oli lopulta kaksi: tarve teollisuusopetuksen järjestelmän perustamiseksi.

atira
Télécharger la présentation

Kon-0.4720 

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kon-0.4720  Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23 609 @tkk.fi

  2. Tekniikan opetus Suomessa Motiiveja teknillisen opetuksen järjestelmän luomiselle oli lopulta kaksi: tarve teollisuusopetuksen järjestelmän perustamiseksi. valtionhallinnon tarve saada yliopistosta riippumatonta teknillistä tietoa. Viljakkalan Haverin kaivos Tampere – Suomen Manchester James ja Margaret Finlayson

  3. Vuorikonttori Kenraalikuvernööri Fabian Steinheil Projekti rautamalmin etsimiseksi Suomesta • Useita pieniä rautakaivoksia Etelä-Suomessa Nils-Gustaf Nordenskiöld vuori-intendentin virkaan. Steinheil perusti maahan Nordenskiöldin johtaman vuorikonttorin 1823 - myöh. geologinen komissio -> GTK

  4. Mäntsälän Alikartano Nordenskiöld – von Haartmanin koti Taustalla P.A. von Bonsdorff + J.J. Berzelius Kotiopettajana Anders Olivier Saelan

  5. Mustialan maatalousoppilaitosEvon metsäopisto Suomen Talousseura - 1840 Mustiala. Myös maamme korkeinta maatalousopetusta annettiinMustialassa agronomeja valmistui oppilaitoksesta vuoteen 1908 saakka, jolloin opetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Tämän jälkeen Mustialasta on valmistunut agrologeja Vuonna 1858 metsäopisto Evon kruununpuistoon. Opisto lakkautettiin 1908, Evolla toimineesta koulusta tuli korkeakoulu -> HY.

  6. Teknillinen tutkimus • Oulun talousseuran tervauuni 1830-luvulla, muurattu mantteliuuni • Talousseuran puheenjohtaja R. W. Lagerborg osallistui 1830 Puolan kapinan kukistamiseen. Tutustui matkan aikana alueella käytettyihin tervauuneihin. Tervauunin piirustukset laati ”koskiparoni” Carl von Rosenkampff • Tervatehtaita Suomessa 1860-luvulla (mantteliuuneja) noin 10 – 15 • 1860-luvulla vaikutus suoraan teknillisen kemian perustutkimukseen. • E. E. Qvist ja hänen oppilaansa Henrik Alfred Wahlforss julkaisivat 1865 tiedonannon reteenin esiintymisestä Turengin tehtaan tervassa. Wahlforssin väitöskirja Bidragtillkännedomen af retén. Helsingfors, J.L. Frenckell & Son 1868. H. A. ”Fisken” Wahlforss Beilsteinin oppilas

  7. Evon Savijärven tärpätti- ja tervatehdas • Metsätalouden alku • 1860-luku • Alexander af Forselles • Metsäpalon jälkeen raaka-ainetta • Tavoitteena tärpätti lamppuöljyn raaka-aineeksi • Mikä oli Evon metsäopiston toiminta-ajatus? • Ennen paperiteollisuuden syntyä! Evo, Savijärvi 2001

  8. Manufaktuurijohtokunta Victor Hartwall Asetus teollisuusopetuksen ja teollisuushallinnon järjestämiseksi 20. toukokuuta 1835 Manufaktuurijohtokunta sai johtosääntönsä 7. joulukuuta 1842. Sen tehtäväksi tuli valvoa ja edistää teollisuustoiminnan kehittämistä ja huolehtia käsityötoiminnan täydentämisestä Tehtäviin kuului artikkelien kokoaminen ulkomaisesta kirjallisuudesta ja aikakauslehdistä. Lisäksi maahan tuli hankkia piirustuksia, selostuksia ja pienoismalleja koneista ja laitteista Erityistehtävä: teknillisen opetuksen käynnistäminen Victor Hartwall P.A. von Bonsdorffin ja J.J. Berzeliuksen oppilas

  9. Mallikokoelma Manufaktuurijohtokunta hankki mallikokoelman ja tätä varten näyttelykaapin • 1851 Lontoossa Chrystal Palacen teollisuusnäyttely • Lontoossa käynyt senaatin kamreeri Gylling osti useita malleja ja painotuotteita (82,20 ruplaa). Mekaanisten mallien hankinnan huippuvuosi oli 1856 • Manufaktuurijohtokunta oli lähettänyt Saelanin ja Wathénin matkalle Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Belgiaan, josta he 'useimpien Saksan valtioiden' kautta palasivat Suomeen. Matkan tarkoituksena oli kerätä tietoja teollisuuden ja teollisuusopetuksen kehityksestä sekä kerätä näytteitä kotiteollisuustuotteista. • Anders Olivier Saelan teki hankintoja 455,96 ruplan edestä • vuorikonttorin ylimasuunimestarille Anders Johan Wathénille maksettiin 222,57 ruplaa jauhomyllystä.

  10. Teknillinen instituutti 1835 • ”Teknillisen tietouden tason nostamiseksi teollisissa elinkeinoissa... – ...armossa määräämme että Helsingin kaupunkiin perustetaan teknologinen instituutti... – ...jonka opetus suunnataan tulevien teollisuuden harjoittajien ja käsityöläisten tarpeiden mukaan.” • Mukana myös taloustiede • Poliittinen kilpailu: • Länsisuuntaus vastaan Preussilainen • A.H. Falck jne. vs. Haartman & Nordenskiöld • ”Ruukinpatruunat kuolevat harvoin suuressa köyhyydessä” • Tampere vai Helsinki • Hanke keskeytettiin 1842 • Pietarista annetulla • määräyksellä • Moitteet suomalaisille • Valmistelijoille: • Väärin lasketut resurssit • Opiskelijoiden lähtötaso

  11. Senaatin hienomekaaninen verstas Mekaaninen instituutti 1841 Suomen hienomekaanikkojen isäksi palkattiin Pulkovan observatorion mekaanikko Martin Wetzer. Münchenissä koulutettu Wetzer joutui Pulkovaan astronomi Wilhelm von Struven kutsumana 1838. Hän sai kimmokkeen Helsinkiin siirtymiseksi Struven työskennellessä Nervanderin kanssa Helsingin observatorion rakentamiseksi W. von Struve oli saksalainen tähtitieteilijä, joka toimi Pulkovan observatorion johtajana vuosina 1839 – 1861 Pulkova sijaitsee 17 km Pietarista etelään

  12. Koska Hänen Keisarillisen Majesteettinsa asiasta antaman armollisen käskyn mukaan tähän kaupunkiin perustettu mekaaninen instituutti on nyt saatettu valmiiksi, kuten instituutin johtaja on ilmoittanut, otetaan tästä lähtien vastaan tilauksia matemaattisista ja astronomisista instrumenteista, erilaisista merenkulun mittalaitteista, erikokoisista heilureista, fysikaalisista ja kemiallisista kojeista, sekä yleisemmin käytetyistä yksinkertaisista lämpömittareista, ilmapuntareista, kompasseista, vaaoista, tarkoista pituusmitoista j.n.e. sekä harvinaisemmista monimutkaisista instrumenteista ja työkaluista ja laitteista, kuten suuremmista ja pienemmistä pumpuista ja ruiskuista, jonka lisäksi tällaisia kojeita ja laitteita vastaanotetaan korjattaviksi Sen lisäksi instituutin johtajan luona on pysyvästi esillä myytäväksi valikoima erikokoisia kiikareita, suuntakehiä j.n.e. Ja päätetään, että instituutin toiminta saatetaan yleisön tietoisuuteen ilmoittamalla kolme kertaa Suomen virallisessa lehdessä

  13. Sunnuntaikoulut • Bell-Lancaster -opetusmenetelmä • Käsityöläisten ja kauppiaiden lasten peruskoulutus järjestettiin suuremmilla paikkakunnilla pidetyissä ilta- ja sunnuntaikouluissa • Perustettiin 19. tammikuuta 1842 samalla asetuksella, jolla lykättiin Teknillisen instituutin perustaminen ja jossa määrättiin kisällien apurahoista ulkomailla tapahtuvaa opiskelua varten • Koulujen rahoitus jätettiin kaupunkien itsensä huoleksi. Valtio maksoi aluksi avustusta vain suuremmille kaupungeille • Helsingissä • 5 opettajaa • 500 oppilasta • Oppiaineet • Maantiede • Kirjanpito • Geometria • Mekaniikka • Kemian ja fysiikan perusteet

  14. Koulujen hallintoa varten perustettiin erityiset johtokunnat. Näihin kuului tavallisesti johtajana kaupungin pormestari tai kirkkoherra ja kahdesta kuuteen jäsentä. Poikkeuksiksi muodostuivat Helsinki ja Turku, joissa johtokunnan puheenjohtajana toimi läänin kuvernööri Turun koulusta muodostui paikallisten teollisuudenharjoittajien harrastus. Koulun johtokuntaan ilmoitettiin heti alussa kuuluvaksi peräti 15 jäsentä. Turun sunnuntaikoululla oli myös ainoana koko maassa oma rakennus. Muiden kaupunkien sunnuntaikoulut toimivat joko ylä- tai ala-alkeiskoulun tai lancasterkoulun yhteydessä. Poikkeuksen muodosti Käkisalmi, jossa koulua pidettiin opettajan kotona Turussa Gust. Hammardahl: De förstagrunderna i kemien, jemtenågrakortauppgifterpå de allmännastförekommandetechniskaberedningar, förraafdelningen, Oorganiskkemi

  15. Muistôn pano kirjotettuVositutkiossa mikä pidetty JyvaskylonkaupuninPyha-koulussa eli oppilassavonna 1873 Wolmar S. Schildtin, Jyväskylän koulun johtokunnan puheenjohtajan, pitämä 1ksiKatekismin 1 pâkappalên edellinen taulu 2ksiSisa-lukuTopelius'senLonnon kirjasta 3ksiRâmatun Tosina [historia] Jesuksen syntymä ja lapsuuden ajan Tosina nînmosHonenmûtamistaihmetoistân 4ksi Yleinen mâtede [maantiede] ja Somenmâtede erittäin, Somentosinelta ja vahin 5ksi Laskentoa sekä pâssa että taululla Olipa mossînanahtavana oppilaiden kirjottamatkirjotus-nauttêt. Oppilaiden kautos oli ollut hyva ja ahkerûsylimalkântydyttävä. Edistyminen oppiaineissa oli mûtamilla ollut hyvempi, toisilla honompi

  16. Sunnuntai- ja iltakoulujen organisaatiot lakkautettiin 25. marraskuuta 1885, jolloin ne muutettiin teollisuushallituksen valvomiksi ylemmiksi ja alemmiksi käsityöläiskouluiksi. 1840-l:lla Menschikoffin esityksen mukaisesti pyrkimys vähitellen korvata kaikki sunnuntaikoulut reaalikouluilla.

  17. Helsingin teknillinen reaalikoulu • Suomen puujalka ja metallijalka • Teknillisen opetuksen toiminnan pääsuunnat • Kemianteollisuus • A. O. Saelan, K. L. Lindeberg, E. E. Qvist, G. Komppa • Mekaaninen teollisuus • TEKNOLOGIAPOLITIIKKA ? • EndreLekve sai 1860 manufaktuurijohtokunnalta tehtäväkseen selvittää tervateollisuuden perusteet • Juuri tullut Hannoverista!

  18. Koulun toiminta saatiin käynnistettyä syksyllä 1848. Koulun kotipaikaksi vuokrattiin 28. syyskuuta tehdyllä sopimuksella verhoilija Jonas Litoniukselta useita huoneita Aleksanterinkatu 50:ssä sijatsevasta kivitalosta. Liikehuoneistoiksi muutettu Domus Litonii on edellen Aleksanterinkadun varrella n:ossa 50, Helsingin Stockmannin vieressä Talossa asuivat alkuun työpajamestarin lisäksi koulun johtaja, vahtimestari ja laboratoriorenki. Myös Manufaktuurijohtokunnalla oli talossa oma huoneensa. Kun työpajat lakkautettiin vuonna 1858, niiden varaamista huoneista saatiin lisää tilaa, myös asuinhuoneet vallattiin vähitellen. Tilan tarve kasvoi jatkuvasti palkattaessa uusia opettajia ja oppiaineiden lisääntyessä Manufaktuurijohtokunta etsi koululle vuokrattavaksi uutta rakennusta, mutta koska kysymykseen tuli vain kivitalo kemian laboratorion aiheuttaman tulipalovaaran vuoksi, ei sopivan löytäminen ollut helppoa. Kysymys oman rakennuksen rakentamisesta oli periaatteessa esillä jo vuonna 1859 Ensisijaisena tarkoituksena oli korottaa Litoniuksen taloa ylimääräisellä kerroksella. Uusi kenraalikuvernööri Platon IvanovitsRokassowski kirjoitti ministerivaltiosihteeri Alexander Armfeltille 20. helmikuuta. Tämä vastasi jo 7. huhtikuuta osoittaen tarkoitukseen käytettäväksi Suomen Pankissa olevat raatimiehenleski Haggréninjälkeen jättämät varat

  19. Litoniuksen talon korottamisesta luovuttiin pian. 1. toukokuuta 1862 keisari antoi määräyksen kustannusarvion laatimisesta uudesta koulurakennuksesta. Rakennuksen paikaksi ehdotettiin • Yrjön-, Annan- ja Simonkadun välinen alue • Aleksanterinkatu 27, myöhemmin ylioppilastalo • Katajanokalla sijaitseva Kanavakadun, Rahapajankadun ja Läntisen satamakadun rajaama alue • Rauhan- ja Nikolainkadun rajaama tontti, jolle rakennettiin myöhemmin Suomen Pankin rakennus. • Lopulta Helsingin maistraatti luovutti tarkoitukseen sopivaksi katsotun alueen Hietalahdentorin varrelta korttelista 'Kurki'.

  20. Anders Olivier Saelan Anders Olivier Saelan (Antrea 18.1.1818, k. 14.4.1874) Helsingin Teknillisen reaalikoulun ja Polyteknillisen koulun johtaja 1848-1874. Kemian opettaja 1851-1874 ”Suomalaisen insinöörikunnan isä. Nimitettiin syksyllä 1848 Helsingin Teknillisen reaalikoulun johtajaksi. Virkaan astuessaan Saelan oli oppilaitoksen ensimmäinen työntekijä Yliopiston matrikkeliin vuonna 1838, kemisti. Kahdeksan vuotta kestäneet luonnontieteiden opinnot keskittyivät ensisijaisesti kemiaan. Saelania kannustettiin keskittymään juuri kemiaan silmälläpitäen hänelle jo tuolloin suunniteltua Teknillisen reaalikoulun johtajuutta Reaalikoulun johtajana Saelanille lankesi jäsenyys Manufaktuurijohtokunnassa Sealan ryhtyi solmimaan yhteyksiä saksalaisen kielialueen yliopistoihin matkustusrajoitusten poistuttua 1855 Arkkitehti C.G. Nyström suunnitteli vuosisadan vaihteessa muistomerkin Suomen insinöörikunnan isälle, mutta hanke unohtui ensimmäisen maailmansodan myötä

  21. Teknilliset reaalikoulut Valmistelut Teknillisten reaalikoulujen perustamiseksi alkoivat käytännössä 8. kesäkuuta 1846. Tuolloin merkittiin Manufaktuurijohtokunnan pöytäkirjaan senaatin talouskomission Aleksandr Menschikoffin aloitteesta 30. huhtikuuta 1846 tekemä päätös koulujen perustamisesta. Carl Trapp, Nils Gustaf Nordenskiöld, Johan Jacob Nervander ja Wictor Hartwall Koulutuksen pitäisi keskittyä kemian teknologiaan sekä alkeelliseen mekaniikkaan ja fysiikkaan, joiden sovellutukset olisivat taloudellisesti hyödyttäneet heti mestareita Mestarit eivät halunneet päästää kisällejä edes sunnuntaikouluihin menetettävän työajan vuoksi Koulutuksen piti olla niin edullista, että mestarit olisivat halukkaita maksamaan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset Teknilliset reaalikoulut perustettiin Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan 9. kesäkuuta 1847 annetulla asetuksella

  22. Opiskelijat Kun koulun matrikkeliin oli kertynyt 100 nimeä 23 % oli siviili- tai sotilasvirkamiesten 6 % pappien 57 % käsityöläisten 9 % kauppiaitten 5 % vahtimestareiden poikia Vuonna 1857 virkamiesten ja vahtimestarien jälkeläisten osuus oli kasvanut huomattavasti ja käsityöläisten lasten osuus oli selvästi vähenemässä.

  23. Tammikuun 15. päivänä 1849 opintonsaaloittivat Otto Roland Mellin. s. 10.10.1834. Kultaseppä Helsinki/ Pietari. Kuollut 5.6.1907. Herman August Laurentz. s. 25.4.1834. Kapellimestari, Viipuri. *Christian Ludvig Lund. s. 26.5.1833. Jatko-opintojaLeuchtenbergingalvanoplastillisessainstituutissa, Pietari. Työpajamestari, HTRK. Kuollut 1860. Anton MauritzWikman. s. 26.2.1833. KirjanpitäjäHögforsinruukissa. Kuollut 15.12.1867. Fredrik EdvardSundström. s. 25.12.1833. VerhoilijaHelsingissä. *Victor Ferdinand Sundström (edellisenveli). s. 4.9.1835. Apteekkialalla. KuollutViipurissa 27.1.1860. Georg Durisch. s. 1.2.1835. SokerileipuriViipurissa. Kuollut 1881. *Carl Theodor Mellgren. s. 8.5.1836. Jatko-opinnotAleksanterinYliopistossajarakennusintendentinkonttorissa. Toimi arkkitehtinaMoskovassa. Valtioneuvos. Kuollut 10.9.1905 Tukholmassa. Adolf Josef Kyrklund. s. 22.12.1837. Kauppa-alalla. Frans Emil Gardberg. s. 16.8.1833. Pietarissahopeasepänopissa.

  24. Oscar Theodor Fagerström. s. 13.4.1835. Merikapteeni. Rudolf David Bandly. s. 27.1.1837. KauppiasPariisissajaMoskovassa. *August Abraham Collin. s. 10.2.1834. [maanmittari] KuollutSiuntiossa 15.6.1895. Carl Rudolf Sjögren. s. 27.11.1835. LaulunopettajaPohjanmaallanimelläRuneberg. Alexander Kavaleff. s. 6.3.1834. KiinteistönomistajaHelsingissä. Kuollutsydänkohtaukseen 22.4.1903. Emil Bergström. s. 4.6.1834. Merimiesjamyöhemminmaanviljelijä. Johan Wilhelm Lindström. s. 25.4.1836. Högforsinruukki. ConstantinÖholm. s. 8.7.1836. Maanmittauskonttori. Carl Simeon Wahlberg. s. 5.1.1836. Axel Johan Julius Axelson. s. 20.6.1838. TöissäVeljeksetNobelilla. TehtaanomistajaVenäjälläZaritzynissä. Frans Wilhelm Axelson (edellisenveli). s. 20.5.1839. AliluutnanttiMikkelissä. YhdyspankinkonttorinjohtajaKuopiossa. Venäjänkielenopettaja.

  25. 1849 – 1859 15 % suoritti koulun koko kurssin Oppilaat viettävät ”...öisin orgioita jotka pilaavat sielun ja ruumiin” ”...koulun oppilaat, kuten ikimuistoisista ajoista minun, ja monen muunkin mielestä oli tarpeen, sunnuntaisin osallistuneet Jumalanpalvelukseen, ja tämän jälkeen koulun tiloissa järjestettyyn sananluentaan, joka jo kuningas Salomon mukaan oli kaiken viisauden perusta... - ...sillä eihän voitu sallia että oppilaat käyttivät pyhäpäivät vapaudessa... - ...ja että yhteiskunta saisi näin hyviä alamaisia, ja että myös tieteellinen ajattelu ja valmiudet näin saavat paremman pohjan...”

  26. Opetusvälineistö Kemiallinen tutkimusvälineistö koostui lähinnä joistakin koepulloista, pinseteistä, vasarasta ja Plattnerin puhallusputkilaitteistosta. Puhallusputkilaitteiston avulla koulussa kyettiin tekemään kaikki aikakaudelle tavanomaiset aineenmääritykset Erilaisia puhallusputkilaitteistoja [lötrohrs] oli käytetty 1730-luvulta lähtien ja tekniikka oli jo varsin pitkälle kehittynyt. Plattnerin menetelmä edusti 1840-luvulla alansa huippua Kemiallisten aineiden kokoelmaan kuului tavanomaisten eetterin, etikan ja alkoholin lisäksi muun muassa bensiiniä, guttaperkkaa, kloroformia ja rikkihappoa. Kemian opetuksessa käytettiin hyväksi mineraalikokoelmaa, jonka avulla kyettiin visualisoimaan alkuaineiden järjestäytyminen materiassa. Aikakaudelle tyypilliseen kokoelmaan kuului koulun aloittaessa toimintaansa jo 115 näytettä

  27. Vuoden 1865 laboratoriosäännössä luetelluissa kemiallisissa kokeissa käytettyinä välineinä mainitaan uutuutena tulitikut. Muuten välineistö rakentuu edelleen puhallusputkilaitteiston ympärille. Laboratoriosta löytyy tämän lisäksi kaksi käsipyyhettä, alkoholilamppu ja rikkivetyaparaatti. Alkoholia ja suodatinpaperia mainitaan riittävän joka oppilaalle

  28. Syyskuussa 1853 koulun toiminta oli keskeytettynä kaupungissa riehuneen koleraepidemian vuoksi. Krimin sota häiritsi keväällä 1855 koulunkäyntiä. Koulun kalusto ja henkilökunta jouduttiin purjehduskauden ajaksi siirtämään turvaan länsivaltojen laivastohyökkäyksen uhan alta. Kokoelmat ja laboratoriot siirrettiin sisämaahan jo toukokuun ensimmäisenä ja opetus keskeytettiin 25. päivänä. Syyslukukausi päästiin aloittamaan kaksi viikkoa säädettyä myöhemmin. Tavallisesti joulunaikaan pidetty loppukuulustelu siirrettiin tästä syystä kevääseen. Sota-aika johti näin koulun opetusvuoden irtaantumisen kalenterivuodesta ja siirtymisen nykypäivään asti säilyneeseen jakoon lukuvuoden aloittavaan syys- ja lopettavaan kevätlukukauteen.

  29. Uusi asetus teollisuusopetuksen järjestämisestä annettiin myös 29. joulukuuta 1858. Asetus toteutti käytännössä miltei kaikki vuoden 1856 komitean esittämät alempaan teollisuusopetukseen liittyvät uudistukset. Ainoastaan Teknologinen instituutti jäi vielä odottamaan vuoroaan. Asetus tuli voimaan käytännössä heti. ”Sunnuntai- ja ehtookoulut ovat sivistys-sarja, jonka läpi käyminen tekee mahdolliseksi paremmilla luonnonlahjoilla varustetuille varattoman kansan nuorukaisille, joiden jo aikaisin täytyy toimeentulonsa vuoksi antautua hantverkki-säätyyn, maakunnan realikouluissa hyödyksensä nauttia joko opetusta yleensä, taikka ainaki niissä taiteellisissa opin-aineissa, jotka lähimmin kuuluvat heidän vastaisiin ammatteihinsa. Siinä tarkoituksessa on sunnuntaikoulu valmistus ehtookouluun ja se aika-harvoin valmistus realikouluun.”

  30. Teknillisten reaalikoulujen päiväjärjestyksistä annettiin komitean mietinnön mukaiset uudet ohjeet ja menoarviot. 'Taiteellisissa realikouluissa’ ”... ei vast'edes opeteta valmistavia alkeistieteitä, eikä käytöllisesti työskennellä mallipajoissa.” Teknillisen reaalikoulun kurssin ja hankkimalla vuoden työkokemuksen ”...käsikeinollisessa eli vapriikki laitoksessa tai työpajassa kotona eli ulkomailla saa porvaruus-oikeuden ja mestariksi asettua ilman kisällivuosia ja ammattikuntamääräyksiä.” Lisäyksenä opettajakuntaan: - Yksi vakinainen luonnontieteen (fysik) ja mekaniikan opettaja, joka opettaa yleistä ja käytöllistä luonnontiedettä, mekaniikkaa, masina-oppia ja mekaanillista teknologiaa, sekä johdattaa oppilaisia luonnontieteisten kokeiden teossa, kuin myöskin hoitaa luonnontieteiseen varastoon kuuluvia kone-aseita ja koulun mallikokoelmia - Yksi kemian apulaisopettaja, joka myöskin opettaa muodostavaa mittaus-oppia pykäämisen yleistä kyhäys-oppia ja rakennus-aineiden tuntemista

  31. 1855 3. vuoden erityisluokka oli ainakin aluksi tarkoitus toimia tienraivaajana ja esimerkkinä muille kouluille. Luokan oppiaineet olivat luonnontieteitä käytäntöön harjoittavia, kuten 'erinäisiä teko-toimellisia harjoituksia määräys-opin käyttämisessä' tai 'pykäämisen yleistä kyhäys-oppia ja rakennus-aineiden tuntemusta'. 1860-luvun alkupuolella vuosittain viisi uutta opiskelijaa Konventti järjestäytyi vasta 1872

  32. Suomen hyvän komitea 1859 - 60 Maa valmistautui valtiopäiviin Koolle työryhmä pohtimaan maan elinkeinoja koskevia käytännön kysymyksiä. Koollekutsujana Manufaktuurijohtokunta, jonka kokoushuoneessa istunnot Komitean tehtävänä oli erityisesti tutkia kysymystä, tarvittiinko teollisuusopetuksen järjestämisen yhteydessä lainsäädännöllisiä toimia. Puheenjohtajana toimi tie- ja vesirakennustoimikunnan johtaja Julius von Mickwitz • Manufaktuurijohtokunnan johtaja WalfridBrehmer • Helsingin Teknillisen reaalikoulun Anders Olivier Saelan • intendentti S. Gripenberg • W. Backman • varatuomari E. Schlüter • taloustutkija ja USA:n konsuli Otto ReinholdFrenckell • tehtailija Adolf Fredrik Wasenius • N. A. Levón • luutnantti August Fredrik Soldan. O.R. Frenckell oli F.V. von Frenckellin veli, joka johti isänsä yritystä vuoteen 1856, mutta syventyi sitten taloustieteen tutkimiseen. Hän toimi vuodesta 1860 Hypoteekkiyhdistyksen ja 1862 Yhdyspankin johtajana ja aloitti Helsingfors Dagbladin julkaisemisen. A.F. Wasenius omisti L. Borgströmin kanssa Tervakosken paperitehtaan vuodesta 1856, ja osallistui mm. Hyvinkää - Hanko rautatien suunnitteluun.

  33. Keihäänkärkialueet nahan käsittely, parkitsemisaineet ja liiman keitto tupakan viljely potaskan valmistus tervan poltto pärenaulojen valmistus pihkan keruu, hartsin, noen, tärpätin, koivuöljyn ja punavärin valmistus Soldan: ”Niin kauan, kun yleisöllä ei ole aavistustakaan mitä tieteellä on sanottavana, ja vielä pienempi käsitys luonnonlakien tulkinnasta, niin kauan teknilliset piirustukset, suunnitelmat, profiilit ja kartat, järkiperäiset selostukset yleisesti pysyvät vieraina ja mitäänsanomattomina, josta johtuen suhtautuminen teknilliseen opetukseen pysyy välinpitämättömänä...”

  34. Suunnitelman mukaan Teknilliset reaalikoulut ja Teknillinen instituutti muodostavat suoran opetuslinjan. Reaalikoulut ovat Teknilliseen instituuttiin valmistavia kouluja. Reaalikoulujen opetus muuttuisi yleissivistävämmäksi ja opettajien tehtäviin luettaisiin vuoden 1856 vuorikomitean esityksen mukaisesti myös mineralogia, geologia ja geognosia. Opetusohjelmaan kuuluisi myös laulu. Helsingissä tulisi toimimaan Polytekninen instituutti. Tämän opetus jakaantuisi kahteen osaan, valmistavaan ja erikoisammattikouluun. Erikoisinta esityksessä on kaupallisten aineiden koulutuksen puuttuminen kokonaan. Valmistavassa jaksossa opetussuunnitelmaan kuuluivat tavanomaiset Suomen historia ja maantiede, äidinkieli, tasogeometria, Euklideen 6 kirjaa, saksan kieli ja piirustus. Instituuttiin kuului kolmetoista opettajanvirkaa - mukaan lukien arkkitehtuurin opettaja, kaksi matemaattisten aineiden opettajaa, tie- ja vesirakennustekniikan- sekä laulunopettajan toimi.

  35. Saelanin matka Hannoveriin1860 • Johtaja Karl Karmarsch – tärkeimpiä tekniikan teoreetikoita: tiukka osastojako - tieteellisyys • Edwin Bergroth - - - • EndreLekve – yleinen insinööritiede • Rudolf Kolster - koneenrakennus • Johan Conrad Dierchs Reuter - maanmittaus • Ludwid Wilhelm Bähr – arkkitehtuuri • 1860-luvun lopulla HTRK on jo VDI:n tarkoittama (maailman pienin) teknillinen korkeakoulu • Kiinteät yhteydet Saksaan • Lähes täydellinen akateeminen vapaus aina 1870-luvun puoliväliin asti • 1860 – 1880: 50 – 70 opiskelijaa • 1900: 200 opiskelijaa

  36. Hietalahdentori Opistorakennuksen suunnittelutyö liitettiin Bährin jättämän virkapaikan täyttämiseen. Manufaktuurijohtokunta antoi Sjöströmille tehtäväksi ulkomailla tapahtuvan opiskelunsa aikana selvittää tämänkaltaisiin koulurakennuksiin liittyvät seikat ja laatia yleissuunnitelma työn suorittamiseksi. Näin Hietalahdentorin rakennuksesta muodostui Sjöströmin ensimmäinen suurempi työ. Sjöström jätti hakemuksen avoimeksi ilmoitettuun arkkitehtuurin opettajan virkaan 26. kesäkuuta 1869 hakien samalla matkastipendiä opintojensa täydentämistä varten

More Related