Tieteellinen selittäminen

1. Tieteellinen selittäminen • Selitys: (1) tekee ymmärrettäväksi tutkimuskohteen; (2) toimii pohjana tutkimuskohteeseen liittyville ennustuksille. • Kaksi pääperinnettä (Von Wright): • (1) Kausaaliset ja mekaaniset selitykset (Galilein perinne). • Tieteellisen metodin ykseys (metodologinen monismi). • Eksaktit luonnnontieteet metodologinen ideaali. • Tieteellinen selittäminen olennaisesti kausaalista. • (2) Teleologiset ja finaaliset selitykset (Aristoteleen perinne). • Metodologinen dualismi. • Franz Brentano (1838-1917): psykologisia ilmiöitä luonnehtii intentionaalisuus. • Teleologisuus: teko selitetään tekijän päämäärien avulla.

2. Wilhelm Windelband (1848-1915) • Positivismin vastustaja. • Nomoteettiset tieteet (”lakitieteet”): • Luonnontieteet (tutkittavat ilmiöt toistuvia & kokeellisesti tutkittavissa). • Etsitään yleisiä lakeja. • Idiografiset tieteet: • ”Tapahtumatieteet” (kuvaillaan ainutkertaisia tapahtumia, esim. historia). • Ymmärretään ”mikä kerran oli”.

3. Deduktiivis-nomologinen selitysmalli • Carl Hempel (1905-1997). • Nomologinen = pohjautuu yleisiin lainalaisuuksiin. • ”Peittävän lain” (covering law) malli. Vastataan kysymykseen ”miksi jokin ilmiö E tapahtui”. • C1, C2, C3, ..., Ck (alkuehdot) • L1, L2, L3, ..., Lk (yleisiä lakeja) • E (selitystulos) • Hempelin mukaan malli soveltui myös ihmistieteisiin.

4. The Function of General Laws in History” (1942). • ”Historical explanation, too, aims at showing that the event in question was not ‘a matter of chance’, but was to be expected in view of certain antecedent or simultaneous conditions. The expectation referred to is not prophecy or divination, but rational scientific anticipation which rests on the assumption of general laws.” (Hempel 1942, 39). • Joskus julkilausuttuja (”byrokratialaki”), useimmiten hiljaisia taustaoletuksia (yleistykset ihmisluonnosta), käytösssä myös selitysluonnokset.

5. Induktiivis-probabilistinen selitys • Selitystulos vain todennäköinen seuraus premisseistä. • Useimmat Eiran asukkaat ovat porvareita. • Korhonen asuu Eirassa. • On melko varmaa että Korhonen on porvari.

6. Hempelin kritiikkiä • Hempelin esittämät esimerkit yhteiskunnallisista, sosiologisista tai psykologisista lainalaisuuksista ovat joko analyyttisiä itsestäänselvyyksiä, tilastollisia lakeja tai eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa (Alan Donagan). • ”If the covering law thesis be true, then no historian has yet succeeded in providing a genuine historical explanation”. (Donagan) • ”Historiallisia lakeja” olisi täsmennettävä niin paljon, että ne kelpaisivat enää yhteen tapaukseen (William Dray). • Todennäköisyyksiin nojautuvat ”selitykset” sekoittavat keskenään järkeenkäyvät odotukset (reasonable expectations) ja aidot selitykset. • Tieteen esittämät tilastolliset lainalaisuudet eivät sovellu yksittäistapahtumien selittämiseen.

7. Teleologinen selitys • Aristoteleen filosofialle tyypillistä. • Funktionaalinen selitys: itsesäätely ja funktiot (elävä luonto ja biologia). • Intentionaalinen selitys: päämäärään pyrkivä toiminta (ihminen ja ihmistieteet). • Kausaaliset selitykset biologiassa: esim. syöpä ja vanhuus (ei biologista funktiota); yhteistoiminta (eläinlajin kannan vaihtelut). • Kausaaliset selitykset ihmistieteissä: esim. halujen synty tai irrationaaliset halut, yksittäisten tekojen yhteisvaikutus.

8. Funktionaalinen selitys • Ilmiö, olio, toiminto tai ominaisuus selitetään viittaamalla sen (hyödylliseen) tehtävään ja tarkoitukseen jossakin järjestelmässä. • Yksittäisen organismin tasolla (itsesäätely): Miksi Pekka hikoilee? Jotta Pekan ruumiinlämpö laskisi. • Lajin tasolla (luonnonvalinta): Ominaisuus X:lla on paremmat seuraukset yksittäisen organismin lisääntymismahdollisuuksille kuin muilla saman tyyppisillä ominaisuuksilla.

9. Funktionaalinen selitys ihmistieteissä • Esim. ”lahjan” funktio sosiaalisessa kanssakäymisessä (vahvistaa heimojen välisiä suhteita, vähentää konfliktien mahdollisuutta ym.) • Sosiobiologia (Edward O. Wilson, Sociobiology: The New Synthesis, 1975). • Evoluutiopsykologia: ihmisellä on suuri joukko psykologisia taipumuksia ja valmiuksia, jotka valikoituneet evoluution kuluessa. • Meemiteoria (Richard Dawkins, The Selfish Gene, 1973). • Robert Merton: konfliktit ja byrokratia.

10. Intentionaalinen selitys • Franz Brentano (1838-1917): intentionaalisuus (suuntautuneisuus) erottaa psyykkiset ilmiöt fyysisistä ilmiöistä. • Intentionaalisia selityksiä voidaan antaa vain tarkoituksellisista ”teoista”. • Ihmisen käyttäytymistä voidaan selittää myös kausaalisesti (lihaskrampit ym.), funktionaalisesti (silmien siristäminen), kausaalisesti taipumuksiin tai luonteenpiirteisiin viitaten (kohteliaisuus, saituus ym.), tai vedoten tiedostamattomiin motiiveihin (mustasukkaisuus ym.).

11. G. H. von Wright (1916-2003): Explanation and Understanding (1971). Praktinensyllogismitarjoaaihmistieteilleoman selitysmallin, joka on vaihtoehto peittävän lain mallille. ”A intends to bring about p. A considers that he cannot bring about p unless he does a. Therefore A sets himself to do a.” (von Wright 1971, 96) Praktinen syllogismi

12. Ensimmäinen maailmansota • Oliko Itävallan kruununprinssin Franz Ferdinandin salamurha Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 (kausaalinen) syy sodan syttymiselle (”kipinä, joka sytytti ruutitynnyrin”). • Von Wrightin mukaan näitä kahta tapahtumaa yhdistää ketju eri osapuolien (Itävalta, Venäjä, Serbia) tekemiä praktisia päätelmiä. • Kyseessä on praktisille päätelmille perustuva kvasikausaalinen selitys.

13. ”Anarkisti-esimerkki” • ”He stands in front of the beast, aiming at him with his loaded revolver. But nothing happens. Must we say that he is ”paralyzed”? He is subjected to medical examination and nothing is found which would indicate that he was physically prevented from carrying his intention to effect. Must we say that he gave up his intention or that he revised the requirements of the situation? He refuses to admit either alternative. Must we say that he is lying? These questions aim at constructing a case in which to say that he was prevented, or forgot about the time, or gave up his intention, or reassessed the requirements of the situation would have no other foundation than the mere fact that he did not set himself to action in accordance with the premises. This is an extreme case, to be sure. But I do not see that it could not occur.” (von Wright 1971, 116-117). • Ongelmana premissien ja johtopäätösten välinen suhde. Yhtäältä von Wright toteaa niiden välillä olevan ”käsitteellisen ja loogisen yhteyden”, mutta toisaalta jossain tilanteissa premisseistä ei seuraa loogisella välttämättömyydellä tiettyä käyttäytymistä. • Praktisen päätelmän välttämättömyys on ”ex post actu”?