Nuorten yhteiskuntatakuu

1. Nuorten yhteiskuntatakuu 29.5.2012 Kokkola Neuvotteleva virkamies Liisa Winqvist TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

2. Takuun taustoja • 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. • 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. • 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella pelkällä perusopetuspohjalla. • Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla.

3. Nuorten yhteiskuntatakuu TE-hallinnossa Ollut voimassa TE-hallinnossa vuodesta 2005. Uudistettu ohje 23.06.2010 (TEM/1778/03.01.04/2010) Tavoitteet: - tehostaa palveluprosessia ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä - edistää koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista ja kestävien ratkaisujen aikaansaamista - tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyviä tekijöitä ja edistää yhteistyössä varhaista puuttumista. Keskeinen sisältö: TE-toimisto laatii yhdessä työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa työllistymissuunnitelman2 viikon aikanatyönhaun alkamisesta. Nopeutettiin 10.5.2010 alkaen lakimuutosten yhteydessä. Suunnitelmaan kirjataan ne yhdessä harkitut ja sovitut tavoitteet, palvelut ja toimenpiteet, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle on laadittavaennen 3 kk työttömyyttä - työllistymissuunnitelma, joka jo sisältää tarjottavia toimenpiteitä/palveluja, - kotoutumissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille)tai - aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Näissä suunnitelmassa sovitaan nuoren palvelutarvetta vastaavasta toimenpiteen toteuttamisesta. Toimenpide voi olla: työnhakuvalmennus, valmentava tai ammatillinen työvoimakoulutus, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ tai starttiraha.

4. Nuorten työttömien virta yli 3 kuukauden työttömyyteen alle 24-vuotiailla ja 25-29 –vuotiailla ELY-keskuksittain vuonna 2011 ELY-keskus Nuoret alle 25v Nuoret 25-29v. Ylittää 3kk:n Virta yli 3kk Ylittää 3kk:n Virta yli 3kk työttömyyden työttömyyteen, % työttömyyden työttömyyteen, % KOKO MAA 34 394 16,4 ka 32 220 29,0 ka • UUSIMAA 5 334 12,6 7 459 32,8 • VARSINAIS-SUOMI 3 066 16,3 2 922 25,5 • SATAKUNTA 1 644 19,3 1 348 30,0 • HÄME 2 512 15,4 2 200 28,5 • PIRKANMAA 3 871 20,6 3 531 35,2 • KAAKKOIS-SUOMI 3 014 23,7 2 097 32,7 • ETELÄ-SAVO 961 15,0 803 26,6 • POHJOIS-SAVO 1 772 15,7 1 614 28,7 • POHJOIS-KARJALA 1 116 11,9 1 230 27,7 • KESKI-SUOMI 2 644 19,2 2 009 29,1 • ETELÄ-POHJANMAA 1 048 13,9 878 22,2 • POHJANMAA 1 105 13,6 1 007 23,5 • POHJOIS-POHJANMAA 3 847 19,3 3 079 27,7 • KAINUU 578 14,1 541 25,2 • LAPPI 1 804 15,4 1 442 22,4 • AHVENANMAA 75 15,0 53 24,3

5. Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä Työryhmä asetettiin syyskuussa 2011: Puheenjohtaja: Tuija Oivo, (ylijohtaja, työ- ja elinkainoministeriö TEM) Sihteeristö: Liisa Winqvist (TEM), Ville Heinonen (OKM), Jaana Wallden (OKM) Työryhmän jäsenet • Kirsi Kangaspunta (johtaja, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, OKM) • Georg Henrik Wrede (johtaja, Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto OKM) • Janne Torvinen (ylitarkastaja, puolustusministeriö) • Kristina Stenman (maahanmuuttojohtaja, sisäasiainministeriö) • Kari Ilmonen (johtaja, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto, STM) • Teija Felt (työmarkkinaneuvos, Työllisyys-, ja yrittäjyysosasto,TEM) • Juha Majanen (Neuvotteleva virkamies, budjettiosasto, valtiovarainministeriö) • Heikki Taulu (työvoimapoliittinen asiamies, Akava ry) • Hanna-Mari Manninen (puheenjohtaja, Allianssi ry) • Mikko Räsänen (asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto) • Saana Siekkinen (koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö, SAK) • Ulla Hyvönen (opiskelija- ja nuorisotoiminnan asiantuntija, STTK) • Maarit Kallio-Savela (erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) • Erja Lindberg (erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto) • Rauno Vanhanen (johtaja, Suomen Yrittäjät ry) • Heidi Giss (lakimies, KELA)

6. Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmän työstä Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmä eteni toimintasuunnitelman mukaisesti siten, että lainsäädäntöön ja budjettiin vaikuttavat selvitykset ja laskelmat saatiin ehdotusten osalta valmiiksi ja esiteltiin 15.3.2012. Samalla ilmestyi ensimmäinen raportti. Ryhmän työn edistämiseksi on tehty kolme kyselyä: • nuorille mol.fi –sivujen kautta, saatiin yli 6300 vastausta • TE-toimistoille toimipaikkakohtaisesti nuorten palveluista, saatiin 107 vastausta • Työvoiman palvelukeskuksille (TYP), saatiin 40 vastausta Hyödynnetään kuulemisia, tutkimuksia, tilastoja, aineistoja yms.: • maahanmuuttajat läpileikaten mukana kaikessa käsittelyssä, myös erill. tilastot • nuorten työmarkkinatuesta ja koulutukseenhausta valmistui tutkimus (Aho et al.) • palkkatuesta vastavalmistuneen nuoren palkkaukseen (Sanssi-kortti)tekeillä arviointitutkimus, tiedot saatu työryhmälle, tutkimus julkaistaan kohta • lukuisat muut hankkeet vaikuttavat myös nuorten palveluihin • mittarit takuun onnistumiselle mietitään uudelleen. Kokouksien yhteydessä kuultiin 54 asiantuntijaesitystä, pidettiin tutkijailta…

7. Nuorten oma ääni työryhmän työssä • Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi –sivuilla toteutetun ”Nuorten ääni kuuluviin” –verkkokyselyn kautta. Kyselyssä 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Havaintoja kyselystä: • Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. • Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea esim työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista. • Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. • Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. • Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.

8. ”Suomen malli” PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan • viranomaisten • elinkeinoelämän • järjestöjen yhteistyöhön, jossa • nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. • Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.

9. Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 • Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. • Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

10. Koulutustakuu

11. Koulutustakuu Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. • Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. • Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. • Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. • Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisennuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma toteutettaisiin vuosina 2013-2016.

12. Yhteiskuntatakuun täydennys: Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kaudella 2013-2016 yhteensä n. 36 000 aloittajaa Janne Metsämäki

13. Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe • Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. • Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. • Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. • Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.

15. Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. • Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. • Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. • Lisätään ohjaavaa koulutusta/2013 alkaen uravalmennusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. • Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta. • Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa.

16. Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään • Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. • Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. • Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. • Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). • Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukeva • Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. • Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa. • Lisätään ammatillista työvoimakoulutusta nuorille lisä- ja täydennyskoulutuksien sekä lupakoulutuksien jne. osalta. Kustannukset: 4 M €, volyymi: 1 460 nuorta/3 kk

17. Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Työryhmän keskeiset yrittäjyyttä koskevat ehdotukset: • Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla • osuuskunta • tiimi • mentorointi • Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi.

18. Syrjäytymisuhan alaiset nuoret • Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. • Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. • Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. • ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. • Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti.

19. Edellytyksiä takuun täysimääräiselle toimeenpanolle Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: • ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa • opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa • oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen • taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen • kuntoutuspalvelut ja työllistyminen.

20. VALTIONEUVOSTON RAKENNEPOLIITTINEN KANNANOTTO 22.3.2012”Kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia” • Työvoiman tarjonnan lisäämisessä – erityisesti työvoimapalvelujen kehittämisen alueella - hallituksen painopisteenä ovat nuoret, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja ikääntyneet työntekijät. • Työ- ja opiskelukyvyn ylläpito ja kuntoutus ovat avainasemassa työurien pidentämisessä. • Hallitus sitoutuu siihen, että yleisimpiin opintojen edistymistä hidastaviin ja työkykyä heikentäviin terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua. • Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan. • Hallitus laatii kesäkuun loppuun mennessä työpoliittisen periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tässä periaatepäätöksessä täsmennetään tämän kannanoton linjauksia laajemmaksi toimintaohjelmaksi. Koulutuspolitiikka: • Hallitus toimeenpanee nuorten yhteiskuntatakuun vuodesta 2013 lähtien. • Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan väliaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka tavoitteena on mahdollistaa toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen niille alle 30 - vuotiaille, pelkän perusasteen varassa tai sitä ilman oleville, jotka ennen takuun voimaantuloa ovat jääneet vaille toisen asteen tutkintoa ja opiskelupaikkaa. • Ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään noin 2 500 aloittajalla, ja oppisopimuskoulutuksena suoritettavan ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa 1 500 aloittajalla. • Opiskelupaikkoja kohdennetaan niille, joilla ei ole ammatillisesti suuntautunutta tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Varmistamalla koko ikäluokalle toisen asteen koulutuksen keskimääräinen työura pitenee pidemmällä aikavälillä jopa 1 vuodella. Työuran pidentämiseen tähdätään kehittämällä koko koulutusjärjestelmää, erityisesti opiskelijavalintaa ja opintotukea.

21. Kannanotot Valtioneuvoston viestintäyksikkö, päivitetty tiedote 23.3.2012: Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013–2016 sekä vuoden 2012 lisäbudjetista: ”Yhteiskuntatakuulla torjutaan nuorisotyöttömyyttä - työnteon kannustinloukkuja puretaan” • ”Suomen tulevaisuuden näkökulmasta työllisyysasteen nostaminen, ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan lisääminen ja talouden kasvumahdollisuuksien vahvistaminen nousevat tällöin talouspolitiikan keskiöön. • Erityisesti hallitus painottaa nuorille suunnattujen toimenpiteiden tärkeyttä. Nuorissa on laskennallisesti suurin potentiaali työurien pidentämiseksi. Nuorten auttaminen koulutuksen ja oppisopimusten kautta kiinni työelämään on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti yhteiskunnan arvokkaimpia tehtäviä. • Poikkihallinnollinen nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Tulevalla kehyskaudella 60 miljoonan euron vuosittaisesta lisäyksestä puolet kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön ja puolet opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Peruskoulun päättäneille nuorille luodaan koulutustakuu. Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi vuonna 2013 kohdennetaan 27 miljoonaa euroa ja vuosina 2014–2016 52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla ohjataan ilman koulutusta olevia alle 30-vuotiaita nuoria ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. • Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön esitetään tasokorotusta siten, että määrärahan taso nostetaan 19,5 milj. euroon vuosina 2013 - 2015 ja 11,5 milj. euroon v. 2016. Määrärahalisäyksellä pyritään toiminnan turvaamiseen. • Myös vuoden 2012 lisätalousarviossa on useita työllisyyttä ja kasvua tukevia toimenpiteitä. Hallitus esittää työllistämis-, koulutus- ja erityistoiminen määrärahaan 24 miljoonan euron lisäystä. Samoin ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelupaikkojen määrärahoihin ehdotetaan korotusta.”

22. TEM/TYO/Tavoitelinjaus 2. Edistämme työllisyyttä panostamalla erityisesti nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän laatuun.Tulostavoite 1. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu (1.)

23. Tulostavoite 1. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu (2.)

24. Nuorten kysely/Vastauksista esiin nousevia teemoja: Ura-kehitys Hyvät työllisyys- näkymät Valmistun haluamaani ammattiin Merkityk.sellinen työ Kansain-välistyminen Positiivi-nen odotus yrittäjyys Miksikä valmistun? Työelämän vauhti??? Saanko alan töitä? Saanko opiskelu-paikan? Jaksanko? Kestänkö? Työkoke-musta? Osaanko hommani? Saanko mitään töitä? Työsuh-teen kesto? Taloudell. pärjääminen? Sovelunko? Muutto? orjatyö Jämäh-dänkö? Oma elämä/ perhe? Uranvalinta > Opiskelu > Työ > Elämä

25. ”Olen huomannut, että minun ja ikäisteni suhtautuminen työelämään on erilaista kuin vanhempien. Toimeentulon lisäksi odotamme työltä kiinnostavuutta, joustavuutta, työntekijän arvostusta ja mahdollisuutta myös vapaa aikaan. Olen myös huomannut, että vaatimukset työnhakijoita kohtaan ovat huimia. Työpaikkailmoituksissa luetellaan kymmeniä asioita: vuosien kokemusta, koulutusta, persoonallisuutta, ainutlaatuisuutta, ahkeruutta, joustavuutta, omistautuneisuutta, kehittymiskykyä jne. jne. joita työnhakijalta odotetaan. Toisaalta työpaikoista ilmoittavat eivät ole velvollisia edes vastaamaan hakemusten lähettäjälle, jos hän ei ole tullut valituksi. Esimerkkejä tästä ristiriidasta ovat myös pätkätyöt, nuorten alipalkkaus ja huonot työolot kesä- ja muissa töissä. Ja ennen kuin työtä on edes saanut, saamme lukea poliitikkojen päätöksiä siitä, kuinka tulemme tekemään työtä vielä kauemmin kuin vanhempamme ovat tehneet. Ilmapiiri yhteiskunnassa on yleisesti nuoria syyllistävä. Aikakauslehdet ja jopa Helsingin sanomat ovat tehneet kuluvan vuoden aikana omiin silmiini tarttuneita juttuja siitä, millainen pullamössösukupolvi oikein on - laiskoja kaikki. Tämä sukupolvi, joka muistaa 90-luvun laman ja vanhempien silloisen ahdistuksen työelämään ja epävarmuuteen liittyen, yrittää nyt saada töitä ja jaksaa taloudellisessa taantumassa, joka tarkoittaa hurjaa kilpailua työpaikoista, ruuan ja asumisen kallista hintaa, työpaikkojen ja nyt opiskelupaikkojen vähentämistä ja keskittämistä ehkä kauas omasta elämänpiiristäsi etelään. Yhtä aikaa tämän selviytymistaistelun kanssa saamme mediasta loputtomia ihanteita, kuvia, joissa on kaikki mitä elämäämme tulisi kuulua. Kun puhutaan kaikista niistä kauheista tosi-tv-ohjelmista, joihin nuoret osallistuvat; kauneusleikkauksista, laulukilpailuista, ei tulla aina ajatelleeksi, että _vanhempamme_ ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan, jonka mukaan hyvään elämään kuuluvat juuri nämä ihanteet, ja ennen kaikkea menestyminen. Ajatukseni tämän päivän nuoresta työnhakijasta onkin seuraava: ”yritä kestää paineet ja syyllistäminen, ehkä joku joskus kertoo, että olet hyvä ihminen.”

26. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän verkkosivut: www.tem.fi -> ajankohtaista -> vireillä -> Hallitusohjelman kärkihankkeet ja TEM -> Nuorten yhteiskuntatakuu www.tem.fi/yhteiskuntatakuu

27. Kiitos!