Terveydenhuollon kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri – tavoitteet, ohjaus ja rahoitus

1. Terveydenhuollon kansallinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri –tavoitteet, ohjaus ja rahoitus Korsholm 19.9.2007 Riitta Alkula

2. Esityksen sisältö • Nykytila ja tavoitetila • Etenemisen vaiheet ja missä mennään nyt • Vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisen työhön • Kehittämisen ohjaus ja rahoitus

3. Nykytila ja tavoitetila

4. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri - tavoite Standardointi: yhteinen kieli • tietojen vaihto

5. Terveydenhuollon kansallisen arkistointipalvelun visio ja tavoitteet • Siirtyä paperien käsittelystä tietojen sähköiseen käsittelyyn ja hallintaan • Nopeuttaa ja helpottaa tietojen löytymistä, kun hoito on sirpaloitunut eri terveydenhuollon palvelujen tuottajille - riippumatta siitä, missä organisaatiossa hoitoa annetaan • Pitää samalla huolta potilaan tietosuojasta • Toteuttaa tietojen lain mukainen säilyttäminen sähköisessä muodossa • Tämän perustan päälle voidaan myöhemmin rakentaa esimerkiksi kansalaisen asiointipalveluja

6. Valtakunnallisen tietojärjestelmä-arkkitehtuurin keskeiset palvelut • sähköisten potilaskertomusten arkistointi- ja jakelupalvelu (KELA) • valtakunnallinen reseptitietokanta (sähköinen lääkemääräys) (KELA) • terveydenhuollon ammattihenkilöiden varmennepalvelu (TEO) • luokitusten, koodien ja termien ylläpitopalvelu (STAKES) potilastietojärjestelmät

7. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri - tavoite Potilastietojärjestelmät Apteekit Kansalaiset Arkisto ja jakelu (KELA) Koodistot (Stakes) Varmenteet (TEO)

8. Etenemisen vaiheet ja missä mennään nyt

9. Kehittämisen periaatteita • Hyväksi havaittujen periaatteiden ja toteutusten pitäminen • jatkuva sairaskertomus, erikoisalat • mahdollisuus kytkeä saman vaivan hoitoon liittyvät tiedot toisiinsa (vrt. palvelutapahtuma ja -kokonaisuus) • Vanhojen ”paperinkäsittelyprosessien” ja vastaavien painolastien purkaminen • Hyvän tietosuojan takaaminen terveydenhuollon asiakkaalle • Mikäli mahdollista, yhteensopivuus muidenkin kanssa • valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri, kuntien arkistotoimi • kansainväliset standardit, EU

10. Toteutuksen vaiheet • Kansallisesti määritellään • Yhteiset käsitteet ja tietosisällöt • Standardoidut tietorakenteet ja rajapinnat • Kukin potilastietojärjestelmä: migraatiosuunnitelma • oman järjestelmän arviointi suhteessa tavoitteisiin • asiakirjojen (CDA-siirtotiedostojen) muodostaminen, siirtäminen arkistoon, haku arkistosta ja lukeminen omaan tietojärjestelmään • Toimintaprosessien muuttaminen • Testaus ja käyttöönotto • Jatkuva ylläpito tulevaisuudessa: hallintamalli = tehtävät ja vastuut

11. Tilannekatsausta (1) • Tietojen yhtenäistäminen: Opas: ydintietojen, otsikoiden ja näkymien toteuttaminen sähköisessä potilaskertomuksessa, versio 2.2, 31.1.2007 • tavoite: terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät merkinnät potilaskertomuksiin yhdenmukaisesti ja rakenteisesti  eri organisaatioissa tuotetut tiedot ovat keskenään yhteismitallisia  tarvittavan tiedon löytäminen on helpompaa • Kansallisten palvelujen määrittelyt: • kilpailutus kesällä 2006, valittiin WM-Datan johtama konsortio • keskitetyn KANTA-arkiston ja sen liitännäispalvelujen määrittelyt, versiot 1.0, julkaistiin 28.2.2007

12. Tilannekatsausta (2) • eArkiston ja eReseptikeskuksen toimittajan valinta • Keväällä Kelan kilpailutus kansallisen tason järjestelmien toteutuksesta • Kela valitsi toimittajan toukokuussa • Sopimus Fujitsun kanssa tehty syyskuun alussa • Laki tuli voimaan 1.7.2007, siirtymäaikaa 1.4.2011 asti • Potilasasiakirja-asetuksen ja siihen liittyvän oppaan valmistelu on käynnistynyt keväällä 2007 • Aikataulu: asetus vuoden 2007 aikana, opas sen jälkeen

13. Tilannekatsausta (3) • Toimintaperiaatteet ja tekninen toteutus kuitenkin linjattava yhdenmukaisesti = yleiset linjaukset, joiden perusteella kirjoitetaan asetusteksti ja tarkennetaan tekniset määrittelyt • Määrittelyjen tarkennus • Kesän aikana on STM:n johdolla työstetty linjauksia ja kirjoitettu niitä ns. ydindokumentiksi • Luonnosversio 0.7 esiteltiin sidosryhmille 7.9. (http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tietoh/jatkomaar.htx) • Dokumenttia täydennetään, korjataan ja viimeistellään kommenttien perusteella syyskuun aikana

14. Tilannekatsausta (4) • Kela ja Fujitsu jatkavat tarkentamalla teknisiä määrittelyjä toteutusprojektia varten • eResepti lokakuun loppuun mennessä • eArkisto joulukuun loppuun mennessä • Kansallisten palvelujen toteutus alkaa määrittelyjen tarkennuksen jälkeen • Sertifiointivaatimukset = mitä kansallisiin palveluihin liittyviltä tietojärjestelmiltä edellytetään: • järjestelmien välisten rajapintojen (liitettävyys), tietoturvallisuuden ja toiminnallisuuden suhteen • vaatimuslista laaditaan vuoden 2007 aikana, toteuttajana Stakes

15. Jatkomäärittelyjen erityisalueet • Kuvantaminen ja kuvien arkistointi (vetäjänä Juhani Ahovuo, HUS Röntgen) • Laboratoriotutkimusten tulokset (Ari Miettinen, Pirkanmaan shp) • Biosignaalit (Timo Kouri, Pohjois-Pohjanmaan shp) • Terveydenhuollon osuus kuntien sähköisestä arkiston-muodostussuunnitelmasta (eAMS), Kansallisarkiston hanke

16. Vaikutus terveydenhuollon ammattilaisen työhön

17. Periaatteessa käyttäjä ei näe arkistoa, vaan käyttää omaa potilastietojärjestelmäänsä • Keskitetyn sähköisen arkiston tehtäviä: • Potilasasiakirjojen vastaanotto • Potilasasiakirjojen säilytys • Potilasasiakirjojen käyttö/luovutus • Suostumustenhallinta ja lokit • Terveydenhuollon ammattilaisella ei suoraa käyttöliittymää arkistoon • Arkistoa käytetään paikallisten potilasjärjestelmien kautta • Merkinnät tehdään paikalliseen potilasjärjestelmään • Mm. käyttäjien tunnistus ja sähköiset allekirjoitukset tehdään paikallisissa potilastietojärjestelmissä

18. … mutta käytännössä KANTA-arkisto tuo muutoksia ammattihenkilölle Vaikka tietoteknisiä yksityiskohtia ei tarvitse tietää, • suostumusten ja luovutusten periaatteet on tunnettava, kun halutaan katsoa toisten rekisterinpitäjien potilasasiakirjoja  lain mukainen suostumustenhallinta • merkinnät tulee tehdä mahdollisimman rakenteisesti • jotta tiedot olisivat keskenään yhdenmukaisia • jotta niitä olisi helpompi hakea (kahva johon tarttua) • sähköinen allekirjoitus • nykyistä useampi asiakirja tulee allekirjoittaa sähköisesti

19. Palvelutapahtuma ja –kokonaisuus • Tarkastelevat hoitoa potilaan, eivät niinkään terveydenhuollon palvelujen antajan näkökulmasta = tietty jakso potilaan ”hoitohistoriasta”, jonka aikana syntyneiden asiakirjojen käyttöön hän antaa suostumuksensa • Palvelutapahtuma kytkee saman vaivan hoitoon liittyvät asiakirjat yhteen • Palvelukokonaisuus ”avaa” eri palvelujen antajien asiakirjat muiden kokonaisuuteen osallistuvien käyttöön

20. Palvelutapahtuma (1) • Palvelutapahtumalla tarkoitetaan terveydenhuollon palvelunantajan ja potilaan välistä yksittäisen palvelun järjestämistä tai toteuttamista • Käytännössä palvelutapahtuma on prosessi, vaikka se ajallisesti voikin olla lyhytkestoinen: se käynnistyy jostain herätteestä ja siitä saadaan tuloksia, joka syntyvät palvelutapahtuman aikana tehdyistä toimenpiteistä • Palvelutapahtuman tyyppejä: • avohoito (yksittäinen käynti, päiväkirurginen hoitojakso tms.) • osastohoito (yhtäjaksoinen laitoshoitojakso)

21. Palvelutapahtuma (2) • Palvelutapahtumaan voi osallistua useita toimijoita palvelujen antajan organisaatiossa • Sen aikana voi syntyä monia asiakirjoja (1-n kappaletta) eli siihen liitetään samaan asiayhteyteen kuuluvat asiakirjat

22. Palvelukokonaisuus • Yhdistää tarvittaessa palvelutapahtumia laajemmaksi kokonaisuudeksi – ei siis ole välttämätöntä muodostaa • Yhden tai useamman terveydenhuollon palvelunantajan tuottamien palvelutapahtumien yksilöity kokonaisuus • Palvelukokonaisuuteen voidaan liittää 1 – n kappaletta palvelutapahtumia • Palvelukokonaisuuden muodostaminen palvelunantajien välille edellyttää potilaan suostumusta • Palvelutapahtumaa ei ole pakko liittää palvelukokonaisuuteen

23. Palvelukokonaisuusvaihtoehtoja - 1 • Pitkäaikaishoitoa vaativien sairauksien (esim. diabetes) hoidon palvelukokonaisuus perustuu kansallisesti määriteltävään luokitukseen • Osallistujina potilaan hoitoon osallistuvat palvelujen antajat (rekisterinpitäjät), joka saavat käyttöönsä potilasasiakirjat palvelukokonaisuuden ajan • Kyseessä on eri organisaatioissa tapahtuva potilaan hoito ja sen koordinointi • Tällä perusteella muodostettu palvelukokonaisuus voi olla siis ajallisesti varsin pitkä

24. Palvelukokonaisuusvaihtoehtoja - 2 • Ajallisesti tai muuten rajattujen hoitojen (esim. suunniteltu toimenpide, tapaturma ja sen jatkohoito, raskauden hoito) toteuttamiseksi muodostettava palvelukokonaisuus • Perustuu lähetteeseen tai käynnistyy päivystystilanteessa(vrt. ”tilaajan viite”) • Määritellään hoidon suunnitteluvaiheessa tai jatkohoitoa määriteltäessä • Palvelukokonaisuuteen kuuluvat suostumuksessa määriteltyjen palvelutapahtumien asiakirjat

25. Oma käyttö tai luovutus • Oma käyttö: tietoja haetaan ne tuottaneen palvelun antajan käyttöön = samat oikeudet kuin omaa potilastietojärjestelmää käytettäessä • Luovutus: haetaan jonkin toisen rekisterinpitäjän tuottamia tietoja • Tätä varten tarvitaan • hoitosuhde ja • potilaan suostumus • Molemmissa tapauksissa seuranta lokien avulla (potilastietojärjestelmän käyttöloki, kansallisen arkiston luovutusloki)

26. Suostumus annetaan • Tietylle rekisterinpitäjälle = terveydenhuollon palvelujen antaja • Tietyn palvelutapahtuman tai – kokonaisuuden ajaksi • Tällöinkään ei saa hakea mitä tahansa/kaikkia potilaan tietoja, vaan vain ne, jotka kyseisessä palvelutapahtumassa/kokonaisuudessa tarvitaan (= hoidon kannalta tarpeelliset tiedot)

27. Kielto (hakutietojen luovutuskielto) • Potilas voi kieltää tietyn palvelutapahtuman tai tietyn rekisterinpitäjän (palvelujen antajan) palvelutapahtumien tai palvelukokonaisuuden tietojen näkymisen • Tällöin nämä tiedot eivät näy haun tuloksena, vaikka kyseiset asiakirjat onkin tallennettu kansalliseen arkistoon • Poikkeus: tiedot voidaan luovuttaa muun lain nojalla (Potilaslaki 3 momentin kohta 3)

28. Kehittämisen ohjaus ja rahoitus

29. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon ohjaus • STM, lisää asiantuntijaresursseja • Kelalle, TEO:lle ja Stakesille lakiin pohjautuvat mandaatit • Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta • Valtakunnallisten palveluiden käyttäjät • Poikkihallinnollinen yhteistyö (KuntaIT, ValtIT…) • Kansainvälinen yhteistyö (EU:n eHealth ym.)

30. Asiakkuuden hallinta Arkiston toiminnallisuuden kehittäminen Maksut Kertomukset ja arkisto Omien tietojen katselu Ajanvaraukset Maksaminen Sähköinen lasku Portaalit Siirtymäkauden budjettiMaksujen määräytyminenMaksuasetuksen valmistelu Tilastointi Lääketutkimukset Johtaminen ja päätöksenteko Potilas-kertomukset Stakes TEO Kela Yksityinen sektori STM:n organisointi: neuvottelukunta ja jaostot NEUVOTTELUKUNTA Operatiiviset asiat Kehittämisasiat

31. Rahoitus – kansallinen taso • Budjettirahoitus arkistopalvelun ja reseptikeskuksen rakentamiseen ja siirtymävaiheen kuluihin • Siirtymävaiheen jälkeen rahoitus käyttäjämaksuin • Maksuperusteet STM:n asetuksella: kustannusvastaavuus, ei vääriä kannusteita • Kela ja TEO toimittavat vuosittain neuvottelukunnalle selvityksen kustannuksista ja arvion seuraavan vuoden kustannuskehityksestä

32. Rahoitus - potilastietojärjestelmät • Potilaskertomusjärjestelmien migraatiorahoitus 2005 - 2009 • (Alueellisen) käyttöönoton tukeminen ja koulutus  2009 - 2011?