Download
johdatus yleispiirteiseen suunnitteluun ja sen kipupisteisiin n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Johdatus yleispiirteiseen suunnitteluun ja sen kipupisteisiin PowerPoint Presentation
Download Presentation
Johdatus yleispiirteiseen suunnitteluun ja sen kipupisteisiin

Johdatus yleispiirteiseen suunnitteluun ja sen kipupisteisiin

112 Vues Download Presentation
Télécharger la présentation

Johdatus yleispiirteiseen suunnitteluun ja sen kipupisteisiin

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Johdatus yleispiirteiseen suunnitteluun ja sen kipupisteisiin • Esimerkkinä Aalborgin projekti • Suunnittelun ”mustat aukot” • Design / Planning • Planning / Development • Yhdyskuntarakenteen käsite • Yhdyskuntarakenteen mitoitus • Kaavainstrumentit

  2. Bent Flyvbjerg: Rationality and Power 1998/1991 • Aalborgin projekti 1970- • Pyrkimys sovittaa kasvava liikenne keskiaikaiseen kaupunkikeskustaan • Julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen tukeminen, henkilöautoliikenteen rajoittaminen • Aikataulu kolme vuotta (suunnittelu, poliittinen käsittely, toteuttaminen)

  3. Projektin osa-alueet ja taka-askeleet • Uusi keskustaterminaali Nytorvin alueelle ja vaihto keskustassa kaikilla linjoilla suunnittelun lähtökohtana – rationalisoitiin jälkeenpäin selvityksillä • Henkilöautoliikenteen rajoittaminen – ei onnistunut mm. Kauppakamarin vastustuksen vuoksi • Yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto – jäi fragmentaariseksi ilman vahvoja puolustajia • Aikataulu kolme vuotta (suunnittelu, poliittinen käsittely, toteuttaminen) – venyi yli kymmeneksi vuodeksi

  4. Aalborg-projekti 2004 • Uusi matkakeskus • ”Det centrale omstigningspunkt for bybusserne i Aalborg - Nytorv flyttes til den nye busterminal og korrespondrende busser mødes i fremtiden her. De fleste bybusser vil dog stadig køre via Nytorv/Østeraagade”.

  5. Aalborg-projektin arviointi • Projekti epäonnistui niin liikenneturvallisuuden, päästöjen vähentämisen kuin ruuhkautumisen suhteen • Keskustan liikkeenharjoittajat voittivat lisääntyneen asiakaspohjan kautta • Flyvbjergin mukaan ”rationaalisuus antautui vallalle”. Mutta kävikö näin?

  6. Yhdyskuntasuunnittelun mustat aukot • Politiikka • yleispiirteisessä suunnittelussa liikutellaan niin keskeisiä taloudellisia ja poliittisia arvoja, että poliittinen käsittely on suunniteltava • Talous • yleispiirteisessä suunnittelussa rahoitus ei ole vielä olemassa, vaan rahoituspohjaan vaikutetaan suunnitteluratkaisuilla • Vuorovaikutus ja kommunikaatio • osallisten suuri määrä edellyttää kaikkien modernien vuorovaikutuskanavien käyttämistä, viestintästrategiaa

  7. Design / Planning • Onko yleispiirteinen suunnittelu vain suuren mittakaavan designia? • Designissa projektin toteuttaja, rahoitus ja ohjelma ovat useimmiten olemassa (projekti), planningissä kysymys on myös toteuttajien ja rahoittajien löytämisestä ja mobilisoinnista • Design liittyy projektin toteuttamiseen, planning prosessin ohjaamiseen ja interventioihin - > yhteiskuntamuutokseen vaikuttavat voimat tunnettava • Designissa korostuu enemmän muoto ja tila, planningissä rakenne (toiminnat, volyymit, suhteet) • Designilla on rooli myös planningin sisällä • ideat voidaan tehdä näkyviksi, • voidaan havainnollistaa, suostutella, pelotella,

  8. Planning / Development • Fyysinen ja maankäytön suunnittelu perinteisesti irrallaan alueellisesta ja paikallisesta kehittämisestä • EU-jäsenyyden myötä alueellinen kehittäminen ja seudullinen maankäytön suunnittelu pyritty integroimaan • Kaupunkipolitiikassa kaupungit kilpailevat kaupunkiverkoston osina, mikä korostaa niiden kilpailukykyä • Ympäristölliset ja kulttuuritekijät nähdään entistä selvemmin kilpailukykytekijöinä • Globalisaatio korostaa maailmanmarkkinoihin kytkeytymistä ja kansainvälisiä pääomamarkkinoita

  9. Yhdyskuntarakenne • Mitä on yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntatoiminnat ja niiden väliset yhteydet? • Yhdyskuntatoiminnat (asuminen, teollisuus, palvelut, virkistysalueet) ovat olemassa vain rakenteen osina • Toimintojen mitoitus vaikuttaa niiden rakenteelliseen asemaan, määrä muuttuu laaduksi • Yhdyskuntarakenteelle on ominaista monifunktionaalisuus

  10. Yhdyskuntarakenne

  11. Yhdyskuntarakenne

  12. Yhdyskuntarakenne: Vantaa

  13. Yhdyskuntarakenteen käsitteitä • Maisemarakenne: maisema ekologisena, dynaamisena kokonaisuutena vs. maisemakuvana • Toiminnallinen rakenne: asuminen, teollisuus, julkiset ja yksityiset palvelut, virkistys ja niiden saavutettavuus • Liikennerakenne • Viherrakenne (viher- ja vesialueet, virkistys, yhteydet, vedenkierto jne.): multifunktionaalisuus

  14. Yhdyskuntarakenteen mitoitus • Väestöpohja • ennakoitu nettomuutos alueen väestössä, joka vaikuttaa suoraan asuntojen ja palvelujen tarpeeseen • väestömuutos ei ole vain ennuste vaan myös poliittinen päätös (”suunnite”) valmiudesta ottaa vastaan kyseinen väestömäärä • väestön ikärakenne vaikuttaa eri palvelujen tarpeeseen, vastaavasti asuntojen saatavuus ja palvelut voivat vaikuttaa ikärakenteeseen

  15. Yhdyskuntarakenteen mitoitus • Yhdyskuntarakentamisen väljyys • yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat asumisväljyyttä kasvattavasti (pien- ja uusperheet, yksinäiset taloudet, tulojen kasvu) • asumisväljyyttä voidaan pitää myös tavoiteltavana (esim. Suomessa asutaan muita pohjoismaita ahtaammin) • aluetehokkuus ja väljyys yhdessä määrittelevät sen, kuinka laaja maa-alue on varattava eri yhteiskuntatoiminnoille: esim. asumisessa väestö x asumisväljyys (esim. 50 kem/h) / aluetehokkuus

  16. Kaavainstrumentit ja muut työvälineet • Formaalit työvälineet • valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • maakuntakaava • kuntien yhteinen yleiskaava • yleiskaava • asemakaava • kaavojen sisään sijoitetut instrumentit (YVA, SVA, OAS) • Informaalit työvälineet • viestintästrategia (tiedotus, havainnollistaminen) • poliittisen prosessin hallinta (poliittinen kulttuuri, visiot, sitouttaminen, regiimeihin tukeutuminen) • vuorovaikutusstrategia (prosessin hallinta, vuorovaikutusmuodot ja -taidot)

  17. Valtion valvontarooli supistunut • Vuoteen 1999 valtio valvoi yksityiskohtaista kaavoitusta ympäristöministeriön ja ensin lääninhallitusten, sitten alueellisten ympäristökeskusten kautta • Kuntakaavoista asemakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava tuli ”alistaa” alueellisen ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön vahvistettavaksi, samoin seutukaava • Vuodesta 2000 kuntakaavoja ei vahvisteta, ja valtio valvoo yliseudullista intressiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden avulla. Niiden tulee näkyä seudullisissa ja kuntakaavoissa. • Alueellinen ympäristökeskus valvoo, neuvottelee ja voi tehdä tarvittaessa oikaisukehotuksen ja valittaa kaavasta hallinto-oikeuteen.

  18. Seudullisessa suunnittelussa suurin muutos • Seutukaavan tilalle 2000 maakuntakaava, laatijana maakunnan liitto entisen seutukaavaliiton sijasta • Aikaisemmin kunnat valittivat seutukaavan liiallisesta tarkkuudesta (esim. Turussa seutukaava tarkempi kuin oma yleiskaava) • Uudessa maakuntakaavassa vain seudullisesti merkittävät asiat esitetään, ”valkoisilla alueilla” ei katsota olevan tällaista merkitystä • Seudullisesti merkittäviä asioita ei vastaavasti saa ratkaista kuntakaavoissa (esim. hypermarket, merkittävät liikenne- ja viheryhteydet)

  19. Yhteinen yleiskaava uusi mahdollisuus • Työssäkäyntialueet ja kasvualueet ylittävät usein kuntarajat (esim. kuntien rajalle sijoittuva asuinalue), jolloin ongelmat on hyvä ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä • Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, tehtävään soveltuvan muun kuntayhtymän tai kuntien muun yhteisen toimielimen tehtäväksi. • Oikeusvaikutteinen yhteinen yleiskaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

  20. Esim. Vuoreksen alue, Tampere

  21. Yleiskaava noussut asemakaavan rinnalle keskeiseksi kuntakaavaksi • Yleiskaavan tarkoituksena vuoden 1958 Rakennuslaista asti suunnitelmallistaa aluekehitystä ja estää yhdyskuntarakenteen pirstoutuminen • Vuoden 1990 delegointimahdollisuus (vahvistetulla yleiskaavalla vältytään alistamisvelvollisuudelta) vahvisti yleiskaavan merkitystä • Nykylain mukaan kunta päättää, tuleeko kaavasta oikeusvaikutukseton vai oikeusvaikutteinen. Oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta seuraa ehdollinen rakentamisrajoitus, ja siinä voidaan määrätä rakentamis- tai toimenpiderajoitus, jotka voivat olla määräaikaisia.