1 / 22

Utopiat ja dystopiat

Utopiat ja dystopiat. Kirjallisuuden utopioita ja dystopioita : paremman ja huonomman maailman esityksiä maailmankirjallisuudessa antiikista nykypäivään. Historiaa, teoriaa ja selityksiä . j yrki.korpua@oulu.fi. 1900-luku: dystopian nousu.

brennan-stephenson
Télécharger la présentation

Utopiat ja dystopiat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Utopiat ja dystopiat Kirjallisuuden utopioita ja dystopioita: paremman ja huonomman maailman esityksiä maailmankirjallisuudessa antiikista nykypäivään. Historiaa, teoriaa ja selityksiä. jyrki.korpua@oulu.fi

  2. 1900-luku: dystopian nousu

  3. Jack London (alk. John Griffith Chaney, 1876-1916): sosialisti ja yhteiskuntakriitiikko • Sosialistis-proletaariset tulevaisuuskuvitelmat ja yhteiskuntakuvaukset: Kadotuksen kansa (The People of the Abyss, 1902) Rautakorko (The Iron Heel, 1908) • Londonin teokset osoittautuivat maailmansotien ja totalitarismin profetioiksi (Palmgren, 1963)

  4. Anatole France (alk. Jacques Anatole François Thibault, 1844-1924): Pingviinien saari (1908) • Nobel 1921 • Demokraatti, sosialisti, anarkisti, kyynikko? • Pingviinien saaressa esitetään parodia Ranskan historiasta sen alkuhämäristä metropolien ja koneiden hallitsemaan tulevaisuuteen ja loppuromahdukseen saakka. • Pessimistinen antiutopia

  5. Charlotte Perkins Gilman (1860-1935): Herland (1915, julk. 1979) • Trilogia: Moving the Mountain (1911), Herland (1915) ja With Her in Ourland (1916) • Herlandissa kuvataan naisten utopia: Ei sotaa, köyhyyttä, seksiä tai edes roskia. Täysin vegetaristinen yhteiskunta

  6. James Hilton (1900-54): Sininen kuu (Lost Horizon, 1933) • Shangri-La, Sinisen kuun laakso Himalajan kätkössä • Pako modernista maailmasta • Laakson ihmiset elävät luonnon kanssa harmoniassa utopiassa, jossa noudatetaan kohtuuden periaatteita ja ihmiset elävät yliluonnollisen pitkään.

  7. VelimirHlebnikov (1885-1922): • Puolalais-venäläinen ”matkamies”. ”Idän ja lännen mies” • Maapallon puheenjohtaja, Velimir I • Runodraama Zangesi • Taistelut 1915-1917: Sodan uusi teoria (1916) • Marsilainen trumpetti • Hlebnikovin visiot: • Numerologinen maailman historia • Tulevaisuus on paitsi ylikansallinen, myös kielellisesti yhtenäinen • Kansojen yhdentyminen alkaa Venäjän ja Aasian valtioiden yhteensulautumisesta • Tulevaisuudessa on vain kaksi yhteiskuntaluokkaa: luovat yksilöt ja kuluttajat • Luonnollinen kieli: varattu taiteilijoiden käyttöön, vapautettu kommunikointitehtävästä • Kuluttajien tiivistetty koodikieli: mahdollistaa pelkistetyn viestinnän • Lapinlahden linnut: EVVK? • Nettikeskustelu- ja tekstiviestikoodisto?

  8. Eugen Samjatin(1884-1937): Me (Wir, 1920) • Pelon utopioiden (dystopioiden) klassikko • Oli Venäjällä ja Neuvostoliitossa kielletty, mutta julkaistiin Englannissa ja Ranskassa • Vaikutus Huxleyn ja Orwellin taustalla • Teos kritisoi ennen kaikkea modernin maailman teknologisia ihanteita, mutta sopi kritiikiksi myös kommunismin vastaisen propagandan tarpeisiin. • Kuvaus 3200-luvun ”Ainoasta Valtiosta”

  9. Stanislaw Witkiewicz(1885-1939): • Historia liike kulkee harvojen hallitsemasta yhteiskunnasta kohti enemmistön valtaa: massojen valtaa • Tämän liikkeen pyörteissä katoavat kaikki vanhat henkiset arvot ja taiteet. Lopputulema on katastrofaalinen • Nienasycenie (Kyltymättömyys, 1930; engl. Insatiability, 1977) • Kiina mekanisoituna massayhteiskuntana, jossa kaikki yksilöllisyys on karsittu pois • Päähenkilö GenzipKapen matka: (ja yhteiskunnan ”matka”) 1. vihkiytyminen taiteen ja seksin maailmaan 2. psykoottinen tila > johtaa murhiin 3. mukautuminen uuteen järjestelmään

  10. Matka dystopioihin: • Fasismin ja natsismin nousu ja tuho, maailman jakautuminen kahteen blokkiin • Euroopan vallan romahtaminen • Modernin maailman teknologiset ihmeet. Dramaattisimpina atomiase, ydinvoimalateollisuus sekä yhteiskuntaa radikaalisti muuttaneet innovaatiot kuten suihkumoottorit, satelliitit, tv, tutkat ja myöhemmin Internet ja langaton viestintä. • Huxleyn mukaan totalitaariset kehitystendenssit eivät rajoittuneet vain totalitaarisiin valtioihin. Itse asiassa ihmisten orjuuttaminen vietiin pisimmälle vauraissa ja teknologisesti kehittyneissä länsimaissa. • Ihmisten passivoituminen

  11. Aldous Huxley (1894-1963): Uljas uusi maailma (Brave New World, 1932) • ”Huumausaineiden tuottamat valveunet, elokuvat ja radiolähetykset yhtyneinä seksuaaliseen vapauteen helpottavat orjuutta, joka on alamaisten kohtalo.” • Totalitaarinen yhtenäisvaltio, jossa ihminen on ”tuotteistettu” • Geenitekniikka ja predestinaatio

  12. Myöhemmin Huxley kritisoi behavioraalisen psykologian perustajan B. F. Skinnerin (1904-1990) kasvatusutopiaa Walden Two (1948) • Skinnerin (omasta mielestään positivistisessa) utopiassa tieteellisesti suunnitellun yhteiskunnan jäsenten ”käyttäytyminen” oli kehdosta hautaan valvottua ja ohjattua • Skinnerin ”ympäristövaikutusopin” mukaan ihmisyksilö on ympäristön tuote, joten ajatus itsenäisestä ihmisestä on illuusio. • Skinnerin mukaan kysymys onkin, miten ympäristö ihmiseen vaikuttaa, sattumanvaraisesti vai ohjatusti? ”Tieteellinen käyttäytymistutkimus tekee lopun itsenäisestä ihmisestä ja siirtää ympäristölle sen ohjaavan kontrollin, jota hänen on sanottu harjoittavan”.

  13. George Orwell (alk. Eric Arthur Blair, 1903-1950) • Vasemmistolainen, joka ei hyväksynyt myöskään rautaesiripun takaista totalitaarista neuvostoyhteiskuntaa eikä Euroopan aggressiivista kommunismia • Merkittävä suljetun yhteiskunnan kritiikko • Kieli propagandan välineenä: Politics and the English Language (1946)

  14. Eläinten vallankumous (Animal Farm, 1945) • Dystopiakirjallisuuden klassikko allegorisen faabelin muodossa • Sivuhuomio: Jackson Countyssä, Floridassa teos kiellettiin 1984 "kommunisminmyönteisenä ja yksityiskohtaista seksuaalista aineistoa sisältävänä". (https://kirjasto.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/ulkomaat.htm)

  15. Vuonna 1984 (Nineteen Eighty-Four, 1949) • Dystopia suljetusta yhteiskunnasta, jossa ”Isoveli valvoo” • Ajatusrikollisuus ”SOTA ON RAUHAA VAPAUS ON ORJUUTTA TIETÄMÄTTÖMYYS ON VOIMAA”

  16. Oceania: • Puolueen hallintokoneisto: Totuuden ministeriö: tiedotus, huvitus, kasvatus ja kaunotaiteet Rauhan ministeriö: sota Rakkauden ministeriö: laki ja järjestys Yltäkylläisyyden ministeriö: taloudelliset asiat • Uuskieli, newspeak

  17. Michael Young, Baron Young of Dartington (1915-2002):Meritokratian nousu 1870-2033 (The Rise of Meritocracy, 1958) • Brittiläinen poliitikko ja sosiologi • Young kehitti termin meritokratia, eli osaamisen perusteella määräytyvä yhteiskunta. • Klassisina esimerkkeinä meritokratioista pidetään Tsingis Khanin Mongoli-valtakunta ja Napoleonin Ranskaa. Kulttuuriantropologi Martti Sarmela on kutsunut Suomea meritokratiaksi • Teos on dystopistinen tulevaisuuskuvaus yhteiskunnasta, jossa yksilön yhteiskunnallinen asema määritellään älykkyysosamäärän ja vaivannäön summana. Järjestelmä johtaa lopulta vallankumoukseen.

  18. Suljetun yhteiskunnan liberalistiset kriitikot: • Orwellin bestsellerit tarjosivat taustatukea ja lähtökohtia ”suljetun yhteiskunnan” kriitikoille kuten Karl Raymond Popper (1902-94), Friedrich A. Hayek (1899-1992), Michael Oakenshott (1901-90), Isaiah Berlin (1909-97) tai J. L. Talmon (Jacob Leib Talmon, 1916-80). • Heidän kritiikin kohteena ei ollut (vain) Neuvostoliitto satelliittivaltioineen, vaan länsimainen radikaali vasemmisto. • Karl Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset (1962) Yritys tyrmätä Marx ja marxismi, mutta hyökkäys myös ”Platonin sosiologiaa” ja hegeliläistä ”oraakkelifilosofiaa” vastaan.

  19. Friedrich A. Hayek: Tie orjuuteen (1944) Liberalistinen vapaus vs. totalitarismi. Luvussa ”Suuri utopia” Hayek esitti (Italiaan viitaten), että sosialismi, kommunismi ja fasismi olivat yhden ja saman totalitarismin hengen ilmausta. • J. K. Talmon: Totalitaarinen demokratia (1952) Talmon esittää, että 1700-luvun utopistit olivat totalitaarisen demokratian oraakkeleita, ”poliittisen messianismin” hirmuisia saarnamiehiä. • Michael Oakenshott: Rationalism in Politics(1962) Hienovaraisempi kriittinen näkemys poliittisesta rationalismista

  20. Isaiah Berlininesseet ”vapaan maailman” ja ”objektiivisen pluralismin” puolesta • Berlinin mukaan utopistit Platonista Moren ja Campanellan kautta Oweniin ja Morrisiin olivat virheellisesti olettaneet, että kaikilla ihmisillä on samat ongelmat ja päämäärät. • Berlin samaistaa utopismin ja totalitarismin

  21. Ernst Bloch (1885-1977) • Geist der Utopie (1918) • Toivon periaate (Das Prinzip Hoffnung, 1954-59) • Perinpohjainen esitys utopistisen ajattelutavan pitkästä ja moninaisesta historiasta kirjallisuudessa, kuvataiteissa, musiikissa, kansankulttuurissa. • Kunnianhimoinen yritys kuroa umpeen jo Marxin osoittama repeämä utopistisen ”toivon periaatteen” ja teoreettisesti pätevän olemassa olevan todellisuuden kritiikin välillä. • Blochin mukaan utopistisen ajattelun arvokas ydin sisältyy ideaan, että on olemassa olevaa todellisuutta parempi maailma on mahdollinen – se ei ole mahdottomuus.

  22. Bloch: ”Missä on utopistien matkasuunnitelma?” • Utopian tulisi muuttua konkreettiseksi utopiaksi, joka auttaisi vastaamaan sellaisiin kysymyksiin kuin ”Keitä me olemme? Mistä me tulemme? Minne olemme matkalla? Mitä me toivomme? Mikä meitä odottaa?” • Herbert Marcuse(1898-1979): Ihmisen vapautuksesta (1969) Tämä todellisuus oli jo toteutunut utopia, ennennäkemätön taloudellis-tekniseen kehitykseen perustuva sivilisaatio, ”yltäkylläisyyden yhteiskunta”, joka kykeni hämmästyttävät tehokkaasti tyydyttämään jäsentensä vietit, mutta myös tukahduttamaan liian kriittiset pyrkimykset. Tämä tarkoitti myös tehokasta paremman maailman kuvitelmien pyrkimysten tukahtumista, utopian loppua.

More Related