Kahvia kaiken ikää

1. Kahvia kaiken ikää Merja Suominen ETT, projektijohtaja Suomen muistiasiantuntijat 8.11.2011

2. Projektit • Ravitsemus muistisairaan kodissa- kehittämis- ja tutkimushanke 2009-2012 • Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta • Söin muistaakseni – ikääntyneen hyvään ravitsemukseen liittyvän materiaalin ja koulutuksen tuottaminen 2011-2012 • tavoitteena on tuoda esille ravitsemuksen merkitys ikääntyneen ihmisen terveyden edistämisen, toimintakyvyn ja elämänlaadun tukemisen ja aivoterveyden edistäjänä. • RAY rahoittaa • Suomen muistiasiantuntijat ry Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

3. Väestö ikääntyy • 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy • 800 000 vuonna 2000 • 1,4 miljoonaa vuonna 2030 • Yli 80-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

4. www.vrn.fi www.ravitsemuskotona.fi sivuilla suositukset pdf-versiona Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

5. Suositukset ja ikääntyneiden ryhmät Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

6. Suositusten painopisteet 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon • Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti • Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään • Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti • Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. • Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

7. Ravitsemustila Ravitsemustila heikkenee iän ja sairauksien myötä Ravitsemustila pitkäaikaissairaanhoidossa, vanhainkodissa, palvelutalossa ja kotona asuvilla iäkkäillä ihmisillä arvioituna MNA-testillä (Soini ym. JAGS. 2011). Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

8. Virheravitsemuksen kustannukset • Hoitamattomasta virheravitsemuksesta johtuvia kustannuksia, kuten pidentyneitä sairaalassaoloaikoja tai lisääntyneitä lääkekustannuksia ei ole tutkittu Suomessa • Sairauksien yhteydessä aliravitsemuksen kustannukset v. 2003 >7.3 miljardia puntaa, mikä on >10 % julkisista terveydenhuoltomenoista Englannissa • Tästä suurin osa kuluu yli 65 v. väestöön, vaikka se on kokonaisväestöstä n. 15 % • Puolet näistä kustannuksista syntyy sairaalan ulkopuolella, pääasiassa pitkäaikaishoidossa • Elämänlaatu, omaishoitajien taakka ym. ei näy suoraan kustannuksissa, myös näitä tulee ottaa huomioon Arvanitakis ym, 2008, Elia M ym, BAPEN 2005 Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

9. Suositusten painopisteet 1. Ravitsemukselliset tarpeet ikääntymisen eri vaiheissa otetaan huomioon • Toimintakyky, sairaudet, ikääntyneiden eri ryhmät 2. Ikääntyneiden ravitsemus arvioidaan säännöllisesti • Painon mittaus vähintään kerran kuukaudessa, MNA-testi tarvittaessa, painon vaihteluita pyritään välttämään • Ravinnonsaanti ja ruokavalion laatu arvioidaan 3. Ravitsemushoidon avulla turvataan riittävä energian, proteiinin, ravintoaineiden, kuidun ja nesteen saanti • Ravitsemusongelmiin puututaan suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. • Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen. 4. D-vitamiinilisän käyttö (20 mikrogrammaa) yli 60-vuotiailla varmistetaan Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

10. Ikääntyneen proteiinin tarve • Terveille aikuisille proteiinin vähimmäissaantisuositus on • 0,8 g/kehonpaino kg/vrk • Food and Nutrition Board. Dietary reference intakes for energy, carbohydrate, fiber, fat, fatty acids, cholesterol, protein and amino acids. Washington, DC: National Academy Press, 2002. • Ikääntyneille suositus on liian alhainen suojaamaan lihaskadolta , tarvitaan • 1,0- 1,2 (jopa 1,5) g /kehonpaino kg/vrk • Ravitsemussuosituksetikääntyneille, Valtionravitsmusneuvottelukunta 2010 • Riittävä proteiinin saanti auttaa ylläpitämään luuston hyvää kuntoa, sydän- ja verisuoniterveyttä ja solujen uusiutumista (haavojen paraneminen) • Terveydenhuoltomenot vähenevät kun sairastuvuus pienenee • Ruokalistan proteiinipitoisuuteen tulee kiinnittää huomiota Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

11. Ravinnonsaantipalvelutaloasukkailla Alhainen energian saanti alle 1570 kcal/vrk (naiset), 2070 kcal/vrk (miehet) Alhainen proteiinin saanti alle 60 g/vrk; N=375, ikäkeskiarvo 83 v Vikstedt T. ym. Nutritional status, energy, protein and micronutrient intake of older service house residents (JAMDA 2011) Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

12. Ikääntyneen nesteen tarve • 1-1,5 litraa nesteitä eli 5-8 lasillista juomaa päivässä ruoan sisältämän nesteen lisäksi • Juomat voivat olla nesteen ohella hyviä ravintoaineiden lähteitä ja välipaloja • Juomaksi vettä tai maitoa/hapanmaitotuotteita • Myös täysmehuja, mehujuomia, keittoja, virvoitusjuomia, kaakaota, pirtelöitä ja jogurttijuomia • Kahvia tai teetä voi nauttia kohtuudella mieltymysten mukaan • Janontunne heikkenee (lääkkeet) • Juomisen tärkeydestä on hyvä muistuttaa Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

13. Kahvin muita merkityksiä • Kahvin kofeiini diureetti, mutta n. 500 mg kofeiinia/vrk ei aiheuta kuivumista • Kupillisessa suodatinkahvia on noin 90-110 mg kofeiinia, 6 kupillista/vrk pidetään kohtuullisena määränä • Sosiaalinen merkitys tärkeä iäkkäille, kahvia tarjotaan, juodaan kahvia yhdessä Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

14. Suositus juomisesta Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat

15. Kiitos! Merja Suominen, Suomen muistiasiantuntijat