Ammatillisen koulutuksen laatuhaasteet

1. Ammatillisen koulutuksen laatuhaasteet Mika Tammilehto opetusministeriö 12.12.2006

2. Laatu - avaintekijä koulutuksessa? • Koulutuksen laadun merkitys kasvaa... • Miksi? • Mitä siitä seuraa? • Laatu on monimerkityksinen käsite ammatillisessa koulutuksessa • miten määritellä ja mitata laatua? • kuka/ketkä määrittävät laadun?

3. Miksi? - toimintaympäristön muutoshaasteita • Talouden kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvu • osaamisvaatimusten muuttuminen ja kasvu • työelämään tulevien ammattitaito • työssä olevien ammattitaito • yrittäjyys • Väestökehitys • osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen • työllisyysasteen nostaminen – työssä jaksaminen pidempään • työperäinen maahanmuutto • Julkistalouden tasapaino – rajalliset resurssit • Palveluiden järjestäminen ja saatavuuden turvaaminen • – tuottavuus ja tehokkuus • Opiskelijakunnan monimuotoistuminen • yksilöllistyvät koulutustarpeet • Syrjäytymisen ehkäisy

4. Miksi? - toimintaympäristön muutoshaasteita • Mitä haasteet edellyttävät ammatillisen koulutuksen järjestämiseltä? • Työelämälähtöisyyttä • Työelämän eri toimialojen ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamista kokonaisuutena – perus- ja lisäkoulutuksen muodostama kokonaisuus • Tiiviitä yhteistyösuhteita työelämään – työelämälähtöiset koulutusmallit • Osaamistarpeiden ennakointi yhdessä työelämän kanssa • Asiakaslähtöisyyttä • Kysyntävetoisuus (työelämä, opiskelijat) • Osaamiskapeikkoihin vastaaminen • Työelämävastaavuuden lisääminen • työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät • Yksilöllisyyttä • Yksilön koulutustarpeiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen • Aikaisemmin hankitun osaamisen täysimääräinen tunnustaminen • Koulutuspolkujen monipuolisuus - Joustava järjestäminen • Sosiaalinen koheesion edistämistä • Sitoutuminen syrjäytymisen ehkäisyyn • Erityisryhmien osaamistarpeet

5. Miksi? - Ammatillisen koulutuksen painoarvo kasvaa Euroopassa • Haasteet ja ongelmat samanlaisia eri jäsenvaltioissa • EU:n Lissabonin strategia 2010 • Tavoitteena on luoda Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta • Ammatillisella koulutuksella merkittävä rooli Lissabonin strategian toteuttamisessa • Tarvitaan vahvempaa ammatillista koulutusta

6. Miksi? - Ammatillisen koulutuksen painoarvo kasvaa Euroopassa • Kööpenhaminan prosessi – Lissabonin strategian toimeenpanon avaintekijä • Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistaminen • ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen • ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edistäminen • ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen

7. Helsingin kommunikea ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinta • Koulutuksen vetovoiman ja laadun parantaminen yksi keskeinen painopiste • reagointikykyä yksilöiden ja työmarkkinoiden tarpeisiin • päteviä opettajia ja työpaikkakouluttajia • laadunvarmistuksen vahvistaminen • yksityisten investointien lisääminen • järjestelmien läpinäkyvyyden lisääminen • vahvempaa johtajuutta koulutuksen järjestäjien piirissä • sidosryhmien vahvempaa kumppanuutta

8. Helsingin kommunikea ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinta • Laadunvarmistuksen painoarvo tulee kasvamaan entisestään kaikilla toimijatasoilla: EU, kansallinen, paikallinen • Tarve nykyistä systemaattisemmalle laadunvarmistukselle (EU/Kansallinen taso/koulutuksen järjestäjätaso) • Laadunvarmistuksen yhtenäiset puitteet kaikelle ammatilliselle koulutukselle (peruskoulutus, lisä- ja täydennyskoulutus, nuoret ja aikuiset) – Common Quality Assurance Framework • Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen laadunhallinnan lähentäminen • EU:n ja kansallisen tason puitteet – paikalliset sovellukset • Toisilta oppiminen ja parhaiden käytänteiden levittäminen • Sidosryhmät mukaan kehittämiseen ja toimeenpanoon • Vapaaehtoispohjaista – ei harmonisointia

9. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Eurooppalainen taso • Laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan eurooppalaiseen kehittämisyhteistyöhön osallistuminen (ENQA-VET) • yhteiset tavoitteet, periaatteet ja työkalut • kansalliset ratkaisut • CQAF (Common Quality assurance Framework) –mallin käyttöönotto ja soveltaminen • kansallisen ja paikallisen tason sovellukset ja mallit • Laadun kehittäminen yhdessä elinkeino- ja muun työelämän kanssa • Uskottavuus ja läpinäkyvyys kansainvälisesti • EQF – eurooppalainen tutkintojen viitekehys – heijastukset laadunvarmistukseen

10. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Laadunvarmistuksen yhteiset puitteet sisältävät: • mallin (CQAF), jolla helpotetaan jäsenvaltioissa eri tasoilla tapahtuvaa järjestelmien suunnittelua, toteutusta, arviointia ja tarkistamista • järjestelmien arviointi- ja tarkistusmenettelyt, joissa korostetaan itsearviointia ja sitä täydentävää ulkoista arviointia • seurantajärjestelmän, joka kohdistuu joko kansalliseen tai alueelliseen tasoon ja johon voidaan yhdistää Euroopan tasolla tapahtuva vapaaehtoinen vertaisarviointi • yhteiset vertailuindikaattorit, jotka auttavat jäsenvaltioita toteuttamaan omien järjestelmiensä seurantaa ja arviointia kansallisesti ja alueellisesti. • Yhteiset puitteet eivät sido minkään tietyn laatujärjestelmän käyttöön

11. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen

12. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Kansallinen taso • Ammatillisen koulutuksen kansallinen laadunvarmistus vahvemmaksi • koulutuksen järjestäjien laadunvarmistusjärjestelmät • koulutuspoliittinen ohjaus • koulutuksen ulkopuolinen arviointi • Laadunvarmistuksen mekanismien toimivuus ja kokonaisuus • toimijoiden vastuut ja työnjako • Kansallisen laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus ja uskottavuus kansainvälisellä tasolla • Eurooppalaisten työkalujen ja linjausten kansallinen toimeenpano – soveltaminen kansalliseen kontekstiin

13. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen – CQAF näkökulmana SUUNNITTELU - lainsäädäntö - hallitusohjelma - koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma - valtion talousarvio - tutkintojen ja ops:n perusteet -> tavoitteiden asettaminen -> sidosryhmäyhteistyö • MENETELMÄT • - koulutuksen järjestäjien • itsearviointi • - ulkopuolinen arviointi • - indikaattorit • - informaatio-ohjaus MUUTOSMENETTELYT - tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta - seurantatulosten ja arviointien julkistaminen - säädösmuutokset - informaatio-ohjaus - strateginen suunnittelu (esim. Kesu-valmistelu, TTS/TAE-valmistelu) - ops-seuranta -> sidosryhmäyhteistyö TOTEUTUS - lainsäädäntö - valtion talousarvio - koulutuksen järjestämisluvat - tutkintojen ja ops:n perusteet - näyttötutkinnot ja ammattiosaamisen näytöt - rahoitusjärjestelmä - tuloksellisuusrahoitus - laatupalkinnot - laadunhallintasuositus -> tavoitteiden toteuttaminen • PALAUTE/ARVIOINTI • - arviointi • * itsearviointi • * ulkopuolinen arviointi • * oppimistulosten arviointi • - indikaattorit (mm. tuloksellisuusrahoitus) • osaamistarpeiden ennakointitulosten analysointi • > tavoitteiden saavuttamisen arviointi

14. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Ammatillisen koulutuksen laadun varmistamisen mekanismien vahvistaminen • lainsäädäntö • ops:n ja tutkinnon perusteet • ammattiosaamisen näytöt sekä näyttötutkinnot • tuloksellisuusrahoitus • laatuohjaus ja laadunhallinnan kehittäminen • koulutuksen arviointi • kolmikantaisuus – työelämän edustajien mukanaolo kehittämistyössä

15. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus • uusi suositus viimeistelyvaiheessa • tarkoitettu koulutuksen järjestäjille ja niiden toimintayksiköille • Opetusministeriö vahvistaa alkuvuodesta 2007 • Pohjautuu CQAF-malliin • Valmistelusta vastannut OPH yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa • luonnos konsultaatiokierrokselle ennen vahvistamista

16. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus • soveltuu kaikkeen ammatilliseen koulutukseen (peru, lisä, nuoret, aikuiset) • yhtenäiset puitteet ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle • tukee koulutuksen järjestäjiä laatutyössä • luo perustaa pitkäjänteiselle laatutyölle • ei sido mihinkään tiettyyn itsearviointi/laatujärjestelmiin – sovellettavissa olemassa oleviin • ei anna vastauksia tai valmiita malleja – sovellukset ja ratkaisut koulutuksen järjestäjien päätettävissä • soveltuu laatutyön eri vaiheessa oleville toimijoille • kannustaa erinomaisuuteen – ei minimikriteerejä laadulle

17. Miten - laadunhallinnan haasteisiin vastaaminen • Koulutuksen järjestäjät • Selkeät ja toimivat laadunhallinnan menettelyt ja periaatteet • Laatujärjestelmä on osa toimintajärjestelmää – systemaattinen osa kaikkia ydintoimintoja ja toimintastrategioita • Koulutuksen järjestäjä määrittää laadun kriteerit yhteisten puitteiden pohjalta - asiakaslähtöisyys • Sitoutuminen laatutyöhön kaikilla organisaation toimintatasoilla • Laadunhallinta ja -varmistus yhteistyössä työelämän kanssa • Palaute- ja arviointitiedon systemaattinen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen

18. Lopuksi • Laadunvarmistus ja kehittäminen on osa jokapäiväistä työtä • ei erillistä toimintaa • "sovitaan, mitä tehdään ja tehdään, mitä sovitaan" • uskottavuuskysymys • Johtajuus on avainasemassa • Pitkäjänteisyys ja sitoutuminen ratkaisee • Laatutyön jalkauttaminen omaan organisaatioon • mitä tarkoittaa meidän arjessamme, miten "oikeasti" toteutetaan • Omien parhaiden käytäntöjen etsiminen ja tuottaminen – "yksinkertaista ja toimivaa" • Palaute- ja arviointitiedon systemaattinen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen • rakentava palaute luo portaita kohti erinomaisuutta • tietoa kerätään tarvetta varten