Download
millainen on terve talo n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Millainen on terve talo? PowerPoint Presentation
Download Presentation
Millainen on terve talo?

Millainen on terve talo?

231 Vues Download Presentation
Télécharger la présentation

Millainen on terve talo?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Millainen on terve talo?

  2. Millainen on terve talo • Sisäilma ja terveys • Lait ja määräykset, vapaaehtoiset ohjeet • Ongelmien tunnistaminen • Valitusten käsittely

  3. Sisäilmasto - ihmisen tärkein ympäristö • Vietämme yli 20 tuntia vuorokaudessa sisätiloissa • Ihminen tarvitsee vuorokaudessa • yhden litran ruokaa • kaksi litraa vettä • vähintään 15 000 litraa ilmaa • WHO:n mukaan kaikilla on oikeus hyvään sisäilmaan

  4. Mitä huono sisäilma aiheuttaa? • Erilaisia oireita ja sairauksia • Psykososiaaliset vaikutukset • Viihtyisyyden vähenemistä • Työtehon alenemista • Rakennusten arvon alenemista • Kustannuksia kansantaloudelle

  5. Tyypillisiä terveyshaittoja • Ärsytysoireet • hengitysteissä • silmissä • iholla • Yleisoireet • väsymys • päänsärky • pahoinvointi • kuumeilu • Tulehdukset • keuhkoputkissa • poskionteloissa • korvissa • Pitkäaikaissairaudet • allergiat • astma • homepölykeuhko • Syöpä Oireet alkavat, kun tullaan rakennukseen ja helpottavat, kun sieltä ollaan pois

  6. Sisäilmaston ohje- ja tavoitearvoja STM:n Sisä- Sisäilmastoluokitus 2000 ilmaohje S3 S2 S1 Huoneilman lämpötila (ºC) 18 20-23* 20-22 21-22** Seinän pintalämpötila (ºC) 15 Lattian pintalämpötila (ºC) 17 Pistemäinen lämpötila (ºC) 9 Ilmanvaihto (1/h ) 0,5 6 8 12 l/s,hlö Hiilidioksidi (ppm) 1500 1200 900 700 Radon (Bq/m3) 400 200 100 100 Asbesti (1/cm3) 0,01 Formaldehydi mg/m3 0,15 0,1 0,05 0,03 Hiilimonoksidi mg/m3 8 8 3 2 * Huonelämpötila ei saa missään ulkoilmaolosuhteissa olla yli 35ºC. Kun ulkoilman lämpötila on alle 15ºC, ei huonelämpötila saa olla yli 27ºC ** S1-luokassa huonelämpötilan on oltava tila/huonekohtaisesti aseteltavissa välillä 20-24°C.

  7. Tärkeimmät terveyshaittoja aiheuttavat sisäilmaongelmat • Riittämätön ilmanvaihto • Vetoisuus • Liian lämmin huoneilma • Rakenteiden kosteus- ja homevauriot • Materiaalipäästöt • Sisätilojen likaisuus (pölyt) • Eläinpölyt • Tupakansavu • Ulkoilman epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan • Radon • Melu

  8. Ota sisäilmastovalitukset vakavasti • Valitusten kirjaaminen • Yhteenvedon tekeminen • Toimenpiteistä sopiminen • Valituksista ja toimenpiteistä tiedottaminen • Korjaussuunnitelmien käsittely • Korjaaminen • Seuranta

  9. Tiedota ongelmien hoitamisesta • Avoin ja oikea-aikainen tiedotus voi pelastaa ongelmien paisumiselta • Tiedotuksessa on kerrottava ainakin: • mitä valituksia on esiintynyt • miten rakennuksen omistaja pyrkii takaamaan terveellisyyden • mitä on tähän mennessä tehty valitusten poistamiseksi • mitä tullaan tekemään seuraavaksi • kehen voi ottaa yhteyttä, jos itsellä on valitettavaa tai haluaa lisätietoa. • Tiedotusta tulee jatkaa säännöllisesti ongelman selvittämiseen ja seurannan päättymiseen saakka.

  10. Toimiva ilmanvaihto -hyvän sisäilman perusedellytys • Ilmanvaihdon tarkoitus on poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia ja kosteutta sekä tuoda tilalle puhdasta korvausilmaa • Asunnon ilmanvaihdon tulee olla jatkuvasti päällä ja ilman tulee vaihtua vähintään kerran kahdessa tunnissa • Tärkeää: • oikeat säädöt ja järjestelmän puhtaus • riittävä korvausilman saanti (erityisesti makuuhuoneet) • säännöllinen huolto ja dokumentointi

  11. Tiedota ilmanvaihdon käytöstä • Ilmanvaihdon merkitys sisäilmastolle ja energiataloudelle • Normaali käyttö: käyntiajat, säätöasennot, lisäaikakytkimet jne. • Tilapäinen tehostaminen: säätimet, ikkunatuuletus • Sisäisten ja ulkoisten lämpökuormien hallinta • Säännölliset huoltotoimenpiteet (venttiilien puhdistus ym.) • Ilmanvaihdon puutteiden havaitseminen ja ilmoittaminen • Tilojen käyttötarkoituksiin ja rakenteisiin tehtävistä muutoksista ilmoittaminen • Ilmanvaihdon huollosta ja kunnossapidosta vastaavan henkilön tiedot

  12. Miten tunnistan kosteusvaurion? • Näkyykö pinnoilla kosteusjälkiä (valumat, tummumat, kupruilut, hilseilyt) • Näkyvä homekasvusto asunnon sisä-pinnoilla on terveyshaitta • Tunkkainen tai maakellarimainen haju voi kieliä rakenteissa piilevästä ongelmasta (selvitä hajun syy) • Mikä tahansa rakennusmateriaali homehtuu, jos kosteutta on riittävästi

  13. Siivouksessa tärkeää 1. Pölyä sitovat menetelmät • nihkeäpyyhintä • mikrokuitu- ja öljyliinat • keskuspölynimuri tai hyvällä poistoilman suodatuksella varustettu imuri 2. Puhtaat välineet • puhdista siivousvälineet jokaisen käyttökerran jälkeen 3. Hajustamattomat puhdistusaineet  Siivoa säännöllisesti!

  14. Tupakansavun leviämisen estäminen • Tupakointia ei suositella missään sisätiloissa • Parveketupakointi voi aiheuttaa myös ongelmia • Rapun pieleen sijoitetut tuhkapöntöt ovat palo- ja hajuriski • Tupakkapaikka tulee sijoittaa riittävän kauas ulko-ovesta, ikkunoista ja ulkoilma-aukoista, jotta haju ei leviäisi sisälle. • Varmista riittävä korvausilman saanti • Tarkista ilmavirtojen säätö • Tiivistä rakenteiden liitoskohdat ja läpiviennit. • hormit, vesijohdot ja viemärit, sähkö- ja telejohdot ym.

  15. Korjausvastuut

  16. KUKA VASTAA SISÄILMASTA • kiinteistönomistaja • asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö • asukas • osakkeenomistaja • vuokralainen

  17. ASUNTO-OSAKEYHTIÖ • vastuu määritelty AOYL 78 § • yhtiöjärjestyksessä voi olla määräyksiä • osakas vastaa huoneiston sisäpuolesta • poikkeuksena rakenteesta johtuvat sisäpuoliset viat ja • huoneistoon asennetut sellaiset lämpö-, sähkö-… ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset johdot ja kanavat, jotka on asennettu samantasoisena rakennuksen huoneistoihin

  18. RAKENTEESTA JOHTUVA VIKA • kantavat rakenteet • hormistot • eristeet: lämmön, veden, äänen • KKO 1991:160 • kylpyhuoneen muovimatto ainoana vedeneristeenä yhtiön vastuulla, vaikka samalla myös pinnoitemateriaali • yhtiö ei vastaa osakkaan jälkikäteen tekemien lisärakenteiden aiheuttamista kustannuksista

  19. MITÄ SAMANTASOISUUS ON • samantasoisuus koskee putkistoja, johtoja kanavia - ei rakenteita • asennettu rakennuksen kaikkiin samanlaisiin huoneistoihin • sama käyttötarkoitus • sama koko • ei merkitystä, kuka asentanut

  20. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN VELVOITTEET • huolehtia määräykset täyttävästä sisäilmasta • selvittää ongelmat • esittää tarvittavat korjaukset • toteuttaa korjaukset • valvoa osakkaan mahdolliset muutostyöt

  21. ASUNTO-OSAKEYHTIÖN VELVOITTEET • asunto-osakeyhtiö vastaa siitä, että huoneisto täyttää ilmanvaihdon osalta kulloisetkin viranomaismääräykset • KKO 1998:105 • alun perin ravintolakäytössä • ainoa liiketila yhtiössä • muuttuneet määräykset edellyttivät tehokkaampaa ilmanvaihtoa • yhtiö vastasi

  22. YHTIÖN VELVOITTEET • asukkaiden ohjaus / tiedottaminen • ilmoitus yhteyshenkilöistä • ohjeet huoneiston hoidosta (esim. ilmanvaihdon toiminta, puhdistusvelvoitteet) • muistutukset määräajoin • esim. syksyllä patteriventtiilien tarkastus • tarvittaessa huoneistokohtaiset tarkastukset

  23. OSAKKAAN VELVOITTEET • huolellinen hoito • esim. venttiilien puhdistus • yhtiön ohjeet • ilmoitusvelvollisuus vioista • yhtiön edustajalle • kiireellisissä tapauksissa oikeus rajata vahinkoa • mikä vaikutus osakkaan omilla kyvyillä havaita viat ?

  24. OSAKKAAN VELVOITTEET • ilmoitusvelvollisuus muutostöistä • jos puututaan kantaviin rakenteisiin, eristyksiin, olemassa oleviin putkistoihin, johtoihin, ilmanvaihtojärjestelmään • yhtiön edustajalle • yhtiöllä valvontaoikeus • vastuu tehdyistä/teetetyistä muutoksista • yhtiön valvonta ei poista tekijän/teettäjän vastuuta

  25. VUOKRASUHDE • vuokrasopimus määrittelee vastuut • ellei sovittu vastuista, vuokranantaja vastaa, että • sovittu kunto • kohtuullinen kunto

  26. VUOKRANANTAJAN VELVOITTEET • vuokranantajana kiinteistönomistaja • huolehtia määräykset täyttävästä sisäilmasta • selvittää ongelmat • esittää tarvittavat korjaukset • toteuttaa korjaukset • jos vuokranantaja osakas, yhteys yhtiön edustajaan (isännöitsijä) • vrt. osakkaan velvoitteet

  27. VUOKRALAISEN VELVOITTEET • huolellinen hoito • puhdistus • ilmoitus puutteista, vioista • omalle vuokranantajalle • yhtiön edustajalle (isännöitsijä) • ei muutostyöoikeutta, lupa muutoksiin aina vuokranantajalta • oikeus vuokranalennukseen • oikeus vahingonkorvaukseen, jos vuokranantajan tuottamus

  28. HUOM ! RIITATILANTEESSA esiintyvän ongelman syyt kannattaa selvittää ensin sen jälkeen selvitetään korjaustapa / parannus sitten korjataan vasta sitten etsitään mahdolliset syylliset

  29. Työkalut hyvään sisäilmaan

  30. Uudisrakennuksen teknisen käyttöönoton strategia • rakentamisen aikana tulee rakentamista seurata • rakennusaikainen tarkkailija • tarkastusasiakirja-oppaat ja työmaapöytäkirjat • varmistetaan huoltokirjan sisältö. Sisältöä voidaan päivittää takuuvuoden aikana • takuuvuoden aikana on hyvä teettää puolueettomilla konsulteilla rak.-/LVI-/sähkökatselmus • ennen kymmenvuotistarkastusta suoritetaan peruskuntoarvio • seuraava kuntoarvio suoritetaan esim. 20-vuoden kuluttua kiinteistön valmistumisesta

  31. Ylläpidon työkalut • Huoltokirja • Kuntoarviot ja -tutkimukset • Kunnossapitosuunnitelma 5-10 v (PTS) • Kulutuksien seuranta • Energiaeksperttitoiminta • Kiinteistöhallinnon työkalut

  32. Huoltokirja • Tekninen muistio • Taloyhtiön kotisivu • Aina sähköisessä muodossa • Huoneistokortit mukaan • Huoltokirjan laatiminen olemassa olevaan rakennukseen • kuntoarvion kautta • perusparannuksen yhteydessä

  33. Kuntoarviot ja -tutkimukset • Peruskuntoarvio esitetty KH-korttina • Tehdään n. 10 vuoden välein • Tavoitteena kunnossapitosuunnitelma 5-10 vuodeksi (PTS) • Kuntotutkimuksilla selvitetään perusteet laajemmille korjauksille • sisäilmasto • kosteus- ja homevauriot • vesi- ja viemärilaitteet • julkisivut • ym.

  34. Kulutuksien seuranta • Säännöllinen seuranta ja tiedotus käyttäjille • energia • vesi • Vedenkulutuksen seuranta paljastaa myös vuodot • Lämmönkulutus kertoo mm. perussäätöjen tarpeesta ja iv:n toiminnasta • Energiaeksperttitoiminta auttaa asukkaita toimimaan oikein – sisäilma-asiat mukaan!

  35. Ota sisäilmasto huomioon kiinteistönhoitoa kilpailutettaessa • Tee tarjouspyynnössä riittävän tarkka vastuurajataulukko tehtävien hoidon kannalta, käytä huoltokirjaa • Aseta sisäilmastolle, energiankulutukselle ja siivoukselle tavoitteet • Varmista hallittu ilmanvaihto sekä tasaiset huonelämpötilat • Ole valmis maksamaan tavoitteen mukaisista hyvistä palveluista • Palvelujen vertailtavuus (PAVE) • Kiinteistönhallinnan työkalupaketti (www.kliitto.fi/sopimushallinta/)

  36. Lämmitä oikein • lämmitä huonelämpötilan min +20oC max 23oC mukaan • mittaa huonelämpötilat, ohje www.kliitto.fi • hyvä taso +/- 1oC, välttävä+/-1,5oC • jos suurempi poikkeama tilojen välillä, teetä patteriverkoston perussäätö • mittaa ja tarvittaessa säädä ilmavirrat ennen perussäätöä • tarkista, että muutkin komponentit toimivat • ennakoi tuuliset syyssäät, pakkaset ja aurinkoiset kevätsäät

  37. Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö • Asuinrakennuksissa tarkastettava 5-10 vuoden välein, puhdistus ja säätö tarvittaessa • Samalla kertaa: • puhdistus • laitteiden kunnon tarkastus • perussäätö

  38. Perusparannuksen suunnittelu ja toteutus • aina perus- ja esisuunnittelu • tavoitteet sisäilmalle ja energiataloudelle, elinkaariedullisuus • raportoiva kiinteistö, kosteusanturointi, laitteiden ohjaus, seuranta ja hälytys gsm:llä ja pc:llä • piirustukset sähköiseen muotoon (3D) • asuntoyhtiön korjaushankeen kulku KH 90-00322, tehty taloyhtiön hallituksille • Ratu 82-XXXX kortit (6kpl), terveydelle haitallisten aineiden purusta • työkaluja, kuten malli vesi/viemäri-saneeraus-suunnittelutarjouksesta, löytyy osoitteesta www.kiinteistoyhdistys.net

  39. Perusparannuksen valvonta • nykyisin valvontaan erikoistutaan • MRL edellyttää aloituskokousta, tarkastusasiakirjan pitoa ja huoltokirjaa • tarkastusasiakirja sähköisessä muodossa, digi-kuvia, voidaan helposti siirtää ”huoltokirjaan” • valvojalle velvoite olla huoltokirjakoordinaattori • valvoja otetaan perusparannusprojektiin mukaan jo suunnittelun loppuvaiheessa

  40. Pätevyys • SRMK A2 edellyttää suunnittelijan pätevyyttä = koulutus ja kokemus • TUKES sähköturvallisuuslaki • vapaaehtoisia pätevyyksiä: • Vesieristykset (VTT), ”vesieristäjäkortti” • Vesi- ja viemäri-, iv-asennukset (SuLVI) • Rakennesuunnittelu (mm. Teräsrakenneyhdistys) • Valvonta (Rakli) • Rakennuttaminen (RIL) • Urakointiliikkeet (RALA)

  41. Korjausavustukset • Suunnitelmallisen korjaamisen edistäminen • Laajennettu kuntoarvio (80 snt/m2, 50 %) • Kuntotutkimus (1,35 e/m2, 30 %) • Huoltokirjan huolto-osa (50 snt/m2, 50 %) • Perusparannuksen suunnittelu (4,20 e/m2, 50 %) • Terveyshaittojen poistaminen • sosiaalisin perustein, enintään 40 % korjaus-kustannuksista • Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaaminen • Hissin rakentaminen ja liikuntaesteiden poistaminen

  42. Lisätietoja • Hyvän sisäilman tarkistuslistat • Terveysjärjestöjen opasvihkoset • Sisäilmastoluokitus 2000 • Terve talo - kriteerit (tulossa) • RakMK D2 (uusi tulossa), C2, C2-opas • Asumisterveysohje ja -opas • RT-, KH- ja LVI-kortit

  43. Kirjallisuutta • Kirjoja: • J. Virta: Terveellinen sisäilmasto • E. Puhakka et. al.: Terveellinen sisäilma • M. Seuri, E. Palomäki: Haasteellinen sisäilma • O. Seppänen, M. Seppänen: Rakennusten sisäilmasto ja LVI-tekniikka • Svensk Byggtjänst: Inneboken • Ilmanvaihdon korjauskonseptit SuLVI:n julk.11 • Kaprakka: Sisäilmaston käsikirja (CD ROM) • www-sivut • www.sisailma2002.net (ja linkit sieltä) • www.tekes.fi/ohjelmat/tervetalo (+linkit)

  44. Sisäilmaongelmien korjaaminenja tutkiminen

  45. Kiinteistön kunnon tutkimusmenetelmiä 1/2 Peruskuntoarvio • Kiinteistön kunnon ja korjaustarpeen arviointi kunnossapitosuunnitelmaa (PTS) varten • Tehdään aistinvaraisin menetelmin • Pintakosteudenosoitin apuna

  46. Kiinteistön kunnon tutkimusmenetelmiä2/2 Asuntokaupan kuntotarkastus • Aistinvaraisin menetelmin tehtävä kohteen kunnon arviointi asuntokauppaa varten • Sisältää yleensä pintakosteusmittauksia Kuntotutkimus • Systemaattinen rakennusosan kunnon selvitys (rakenteen, iv-laitteiston, viemärin, vesijohtojen, julkisivu) • Aistinvaraisten havaintojen lisäksi avataan rakenteita, tehdään mittauksia esim. mikrobitutkimuksia

  47. Sisäilmaongelmien tutkimusmenetelmiä 1/2 Sisäilmaston kuntotutkimus • Sisältää mm. isännöitsijä- ja asukaskyselyn, ilmanvaihtolaitteiden perustutkimuksen, näkyvien kosteusvaurioiden tutkimisen ja pintakosteusmittauksia Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus • Kosteusvaurioiden systemaattinen selvitys, joka tehdään korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi • Sisältää mm. rakenteiden riskiarviot, rakenteiden avaukset ja tarvittavat mittaukset

  48. Sisäilmaongelmien tutkimusmenetelmiä 2/2 Sisäilmamittaukset • Tehdään yleensä osana kuntotutkimuksia • Mikrobimittauksia tehdään epäiltäessä homevaurioita, jota ei muilla menetelmillä ole löydetty • VOC-/ammoniakkimittaus, kun epäillään materiaalipäästöjä

  49. Kosteusmittaukset 1/2 Yleistä kosteuden mittaamisesta • Kosteuden mittaaminen on vaikeaa ja tulisi teettää ammattilaisilla • Kosteusmittaajalla tulisi olla kosteusmittaajan tai esimerkiksi kuntotarkastajan tutkinto Mittalaitteita kosteuden mittaamiseen: • Pintakosteudenosoitin • suuntaa-antava • tarkemman mittaustarpeen määrittelyyn • monikerroksisessa rakenteessa erittäin epäluotettava • vaatii käyttäjältään pitkäaikaista kokemusta ja hyvää rakenteiden tuntemusta

  50. Kosteusmittaukset 2/2 Mittalaitteita kosteuden mittaamiseen: • Piikkikosteusmittari • puun kosteuspitoisuuden mittaus • Suhteellisen kosteuden (RH:n) mittauslaitteet • mittaa ilman suhteellista kosteutta materiaaliin poratusta reiästä • oikein käytettynä antaa kohtuullisen varman kuvan materiaalin kosteustilasta • esimerkiksi betonirakenteisiin tehtävän reiän tulisi tasaantua vähintään 1 vrk