1 / 93

MUISTIPULMIA – HUOLTOON VAI HOITOON

MUISTIPULMIA – HUOLTOON VAI HOITOON. Neurologian prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka Suomen Messut – Terveys 2009 – Terveysluennot Helsinki 15.11.2009. MUISTIPULMIA – HUOLTOON VAI HOITOON. MUISTIN TOIMINNASTA MUISTIPUILMIEN SELITYKSIÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY

carrington
Télécharger la présentation

MUISTIPULMIA – HUOLTOON VAI HOITOON

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. MUISTIPULMIA – HUOLTOON VAI HOITOON Neurologian prof. Timo Erkinjuntti HY/HYKS Neurologian klinikka Suomen Messut – Terveys 2009 – Terveysluennot Helsinki 15.11.2009

  2. MUISTIPULMIA – HUOLTOON VAI HOITOON • MUISTIN TOIMINNASTA • MUISTIPUILMIEN SELITYKSIÄ • MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY • MITÄ, MISSÄ, MILLOIN KUN MUISTIPULMIA • AIVOTERVEYDEN SIJOITUSSALKKU

  3. MUISTIN TIEDONKÄSITTELY – TOIMINNAN PERIAATTEET Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  4. 'MUISTI' ON AKTIIVISTA TOIMINTAA 1. • Muistiprosessin keskeisin ominaisuus on, että havaitulle materiaalille eli informaatiolle tehdään jotain eli sitä työstetään • Informaation ”koodaaminen” tapahtuu työmuistissa ja vaatii pääosin tietoista prosessointia ja tavoitteellisuutta – toiminnanohjausta

  5. 'MUISTI' ON AKTIIVISTA TOIMINTAA 2. • Prosessoitu tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin eli säilömuistiin • Säilömuistissa asiat säilyvät mutta myös muokkautuvat • Mieleenpalautus, muististahaku tapahtuu työmuistin, tarkkaavaisuuden säätelyn ja toiminnanohjauksen avulla

  6. TOIMINNALLISESTI TÄRKEÄT MUISTIN TIEDONKÄSITTELYN OSA-ALUEET MUISTITOIMINNOT LYHYTKESTOINEN Työmuisti PITKÄKESTOINEN SÄILÖMUISTI Episodinen tapahtumamuisti: ”Muistan kun ..” Semanttinen tietomuisti: ”Tiedän että ..” TARKKAAVAISUUS TOIMINNANOHJAUS

  7. MUISTI LYHYT- KESTOINEN PITKÄ- KESTOINEN TYÖ- MUISTI DEKLARATIIVINEN MUISTI PROSEDURAALINEN MUISTI Tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely Asia-tieto Tapah- tumat Taidotjatavat AIVOJEN HETERO- MODAALISET ALUEET TYVITUMAKKEET, PIKKUAIVOT SISEMPI OHIMO- LOHKO, TALAMUS ETUOTSALOHKO

  8. TIETOA KÄSITTELEVÄ JÄRJESTELMÄ Tiedon tallentuminen säilömuistiin Säilömuisti Aisti-informaation valikointi tarkkaavai-suuden avulla Käsittely työmuistissa – Toiminnanohjaus Aistit Tiedon hakeminen säilömuistista Kuva: Kalakoski V 2007, Akila R 2007

  9. LYHYTKESTOINEN TYÖMUISTI • Kyky lyhytaikaisesti säilyttää tietoa mielessä ja käyttää sitä tehtävän tai tilanteen vaatimalla tavalla • Rajallinen ajalliselta (10-15 sek) ja varastotilaltaan (5-7 yksikköä) ja käsittelykyvyltään (4-6 yksikköä) • Tiedon laadusta riippuen asia joko unohdetaan tai siirretään pitkäkestoiseen muistiin • Häiriöherkkä • Ikääntyminen vaikuttaa

  10. TYÖMUISTI – AJATTELUN TYÖTILA • säilytetään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa • lukeminen, laskeminen, päätöksenteko • muokataan tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa • ongelmanratkaisu, ajattelu, mielikuvien hyödyntäminen ajattelun apuvälineenä • tarvitaan oppimisessa • kertailu, tiedon muokkaaminen osaksi jo opittua • tarvitaan opitun muistista haussa, mieleen palautuksessa • hakuvihjeet

  11. PITKÄKESTOINEN MUISTI • EPISODINEN MUISTI – TAPAHTUMAMUISTI Omakohtaisesti koettujen tapahtumien muistaminen Se osa muistia, johon yleensä viitataan puhuttaessa muistista MUISTAN, KUN... • SEMANTTINEN MUISTI – ASIAMUISTI Tieto maailmasta ja asioista TIEDÄN, ETTÄ…

  12. MUISTIN OSAVAIHEET SÄILYTYS MIELEEN PAINAMINEN MIELEEN PALAUTUS

  13. MUISTIN TEHOKKUUS STRATEGIAT Toiminnan alkuun saattaminen Suunnittelu ja toimintastrategian muodostus Päämäärään suuntautunut toteutus Toiminnan tuloksellisuuden arviointi MUISTIN TOIMINTA EDELLYTTÄÄ TARKKAAVAISUUTTA Vireystila Tarkkaavaisuuden suuntaaminen Tarkkaavaisuuden ylläpito Tarkkaavaisuuden jakaminen ja aktiivinen prosessointi TARKKAAVUUS JA TOIMINNANOHJAUS

  14. TIETOINEN MUISTAMINEN MUISTIN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ TIETOISEN MUISTIN OSA-ALUEET MUISTIN OSAVAIHEET TYÖMUISTI TYÖMUISTIN VASTAANOTTO TOIMINNANOHJAUS - MUISTISTRATEGIAT TARKKAVUUDEN SÄÄTELY -MUISTIN HÄIRIYTYVYYS MIELIALA JA MOTIVAATIO -AKTIIVISUUS VAKIINTUNEET TAIDOT - KIELLLISET, VISUAALISET TYÖMUISTIN PROSESSOINTI EPISODINEN MUISTI MIELEENPAINAMINEN SEMANTTINEN MUISTI MUISTISSASÄILYTTÄMINEN MUISTISTA HAKU MIELEEN PALAUTUS Poutiainen ym. Psykologia 2003

  15. MUISTIPULMIEN MONET SYYT

  16. MUISTI VOI HEIKENTYÄ MONISTA SYISTÄ! kiputilat väsymys masennus MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely aistipuutokset uupumus jännitys stressi lääkitys, nautintoaineet

  17. MUISTIOIREIDEN YLEISIÄ SYYRYHMIÄ • Ohimenevät syyt • Parannettavissa olevat syyt • Pysyvät jälkitilat • Etenevät syyt

  18. MUISTIOIREIDEN YLEISIÄ SYITÄ:PARANNETTAVISSA OLEVAT 1. PSYKIATRISET SYYT masennus, ahdistuneisuus, uupumisoireyhtymä AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET hyper- ja hypotyreoosi, hypo- ja hyperparatyreoosi, lisämunuaisien toiminnan häiriöt, maksan ja munuaisen vajaatoiminta, hyponatremia, hypoglykemia PUUTOSTILAT B12- vitamiini, foolihappo, B1-vitamiini (tiamiini) KESKUSHERMOSTOTULEHDUKSET lues, tuberkuloosi, borellioosi, HIV-infektio, herpes

  19. MUISTIOIREIDEN YLEISIÄ SYITÄ:PARANNETTAVISSA OLEVAT 2. KALLONSISÄISET SYYT hyvänlaatuinen aivokasvain, subduraalihematooma, normaalipaineinen hydrokefalia AIVOJEN HYPOKSIA JA ISKEMIA krooninen keuhkosairaus, uniapnea, hypotensio, hypoperfuusio, vaikea anemia, polysytemia LÄÄKKEET JA KESKUSHERMOSTOMYRKYT antikolinergit, sedatiivit, orgaaniset liuottimet, alkoholi, eräät metallit

  20. TAVALLISET ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET • Alzheimerin tauti 70 % • Aivoverenkiertosairaus 15-20 % • Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairaus yli 10 % • Muut syyt alle 10 %

  21. NORMAALI TAVALLINEN IKÄÄNTYMINEN Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  22. IKÄÄNTYMINEN JA AIVOT • Otsalohkon tilavuus vähenee nopeammin kuin muiden aivoalueiden (0.5%/vuosi vs. 0.3 % /vuosi) • Valkean aivoaineen muutokset lisääntyvät ikääntyessä TYÖMUISTI, TARKKAAVUUS, TOIMINNANOHJAUS VAIKEUTUVAT • Yksilöllinen vaihtelevuus suurta aivomuutosten ajoittumisessa, paikantumisessa, laajuudessa ja vaikutuksissa toimintakykyyn • Aivomuutosten taustalla vaikuttavat: terveydentilaan ja aineenvaihduntaan liittyvät tekijät, geneettiset tekijät, vähentynyt aktiivisuus

  23. MUISTIN JA TIEDONKÄSITTELYN Tiedot, taidot Koulutus, kokemus Sairaudet, vauriot Tiedonkäsittelyn nopeus Portin R. 1996 Nuoruus Keski-ikä Vanhuus

  24. MIINUKSET Mieleen painaminen hidastuu Mieleen palauttaminen on työläämpää Vapaa palautus heikkenee Aloitteisuutta ja ponnistelua edellyttävä toiminta heikkenee Tilannetekijöiden vaikutus korostuu PLUSSAT Muistissa säilyttäminen ei heikkene Vihjeisiin perustuva ja tunnistava palautus säilyy Oppimiskyky säilyy MUISTIPROSESSIT JA NORMAALI IKÄÄNTYMINEN

  25. NORMAALI IKÄÄNTYMINEN • Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset yksilöllisiä • Oppimiskyky säilyy, ”äly pelaa”, sosiaalisissa tilanteissa selviytyminen ennallaan • Elämää olennaisesti haittaavan muistivaikeuden taustalla sairaus tai muu aivoihin vaikuttava tila Tärkeä viesti: Terve ikääntynyt ei ”höperöidy” eikä ”tylsisty”

  26. MUISTIPULMIEN SELITYKSIÄ

  27. MUISTIPULMIEN MONET SELITYKSET 1 TYÖMUISTIN PULMAT AIVOALUE Otsalohkon etuosat ja niiden yhteydet ESIMERKKEJÄ Ajatus katkeilee, käsiteltävä tieto ei pysy muistissa, väliin tuleva häiriö salpaa/ heikentää suoritusta SYITÄ Normaali ikääntyminen, masennus, ahdistus

  28. MUISTIPULMIEN MONET SELITYKSET 2 EPISODISEN TAPAHTUMAMUISTIN PULMAT AIVOALUE Ohimolohkojen sisäosat ja väliaivot ESIMERKKEJÄ Lähitapahtumien unohtuminen, uuden oppiminen tehotonta, luetun juoni ei pysy mielessä, reittien oppiminen vaikeutunut SYITÄ Alkava Alzheimerin tauti, anoksinen aivovaurio, aivovamma

  29. MUISTIPULMIEN MONET SELITYKSET 3 ALKAVA ALZHEIMERIN TAUTI HEIKENTYY: uuden oppiminen, mielessä säilyttäminen = nopeaa unohtamista SÄILYY: työmuisti, toiminnanohjaus, semanttinen muisti

  30. MUISTIPULMIEN MONET SELITYKSET 4 AIVOVERENKIERTOSAIRAUS (erityisesti SIVD) HEIKENTYY: toiminnanohjaus, työmuisti, oppimisen ja mieleen palauttamisen nopeus/tehokkuus SÄILYY: ei korosteista unohtamista, tunnistaminen ja vihjeet tukevat mieleen palauttamista

  31. MUISTIPULMIEN MONET SELITYKSET 5 MASENNUS HEIKENTYY: keskittyminen, toiminnanohjaus, oppiminen ja mieleen palauttaminen tehotonta, visuaalinen muisti heikentyy SÄILYY: mielessä säilyttäminen = ei korosteista unohtamista, semanttinen ja elämäkerrallinen muisti

  32. MUISTIPULMIEN MONET SELITYKSET 6 NORMAALI IKÄÄNTYMINEN HEIKENTYY: tiedonkäsittelyn nopeus, työmuistin tehokkuus, mieleen painamisen ja palauttamisen sujuvuus SÄILYY: oppimiskyky, ei korosteista unohtamista, vihjeet ja tunnistus auttaa, asia- ja taitomuisti säilyy

  33. MISSÄ MUISTISSA VIKA? Frontaalinen - FTD Fronto- subkortikaalinen - SIVD Tiedon tallentuminen säilömuistiin tietomuisti tapahtuma- muisti taitomuisti Säilömuisti valikoiva tarkkaavaisuus Työmuisti & Toiminnan- ohjaus Aistit Tiedon hakeminen säilömuistista Masennustila varhainen AD Ahdistuneisuus Univaje Ikääntyminen Akila R 2007

  34. AIVOTERVEYDEN KOHTALON KYSYMYKSET

  35. AIVOTERVEYDEN KOHTALON KYSYMYKSET • AIVOVERENKIERTOSAIRAUDET (AVH) • ETENEVÄ MUISTISAIRAUDET (AT) • AVH JA AT

  36. AIVOTERVEYDEN HAASTEETELÄMÄNAIKAISET RISKIT Lancet Neurology 2007;6:1106-14.

  37. ONNEKSI MUISTIPULMIA VOIDAAN EHKÄISTÄ Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  38. VÄESTÖTUTKIMUKSIA: VAARA/SUOJATEKIJÄT JA KOGNITIO Tutkimus Ikä N Seuranta Päätepiste aika (v) Framingham >55 3330 17 D, AT CSHA >65 4615 5 D, AT Honolulu-Asia AS m 53 3703 25 D,AT,VaD Göteborg H70 >70 392 15 D,AT,VaD CAIDE/ Finnmonica 25-64 1449 25 D,AT,VaD Seven Countries 77-89 444 15-25 AT Pirttilä et al. Suom Lääkäril 2004;59:1133-1138

  39. ALZHEIMERIN TAUDIN ELÄMÄNKAARI Lievä kognitiivinen Alzheimerin taudin heikentymä kliininen diagnoosi 100 75 Kognitiivisen heikentymän aste % loppuvaiheen Alzheimerin taudista 50 Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 25 0 Ikä 40 50607080 Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen

  40. ALZHEIMERIN TAUDINRISKITEKIJÖITÄ ? Terveet aivot Alzheimer-aivot Perinteiset riskitekijät: - Korkea ikä - Tapauksia lähisuvussa - Geenivirheet - ApoE e4

  41. KOHOTTAVAT Aivoverenkiertosairaudet Korkea verenpaine Korkea kolesteroli Ylipaino Sokeriaineenvaihduntahäiriö Verisuonten kalkkeutuminen Masennus Pään vammat ALENTAVAT Koulutus Liikunta Henkinen aktiivisuus Sosiaalinen aktiivisuus Antioksidantit Kalaöljyt Verenpainelääkitys Kolesterolilääkkeet ALZHEIMERIN TAUDIN RISKIÄ PUNAISELLA MERKITYT LIITTYVÄT VERISUONISAIRAUKSIEN RISKIIN

  42. ALZHEIMERIN TAUDINHOIDETTAVIA VAARATEKIJÖITÄ Kohonnut riski • Aivoverenkiertohäiriöt 10 x • Verenpainetauti 2-3 x • Korkea kolesteroli 2 x • Ylipaino 2 x • Sokeriaineenvaihdunnan häiriö 2 x 5 vuoden viive AT:n oireiden ilmaantumisessa laskee sen esiintyvyyttä 50 % yhdessä sukupolvessa

  43. KESKI-IÄN VASKULAARISET RISKITEKIJÖIDEN YHTEISVAIKUTUS JA VANHUUSIÄN DEMENTIA 0 1 2 3 . Kivipelto et al., Arch Neurol 2005

  44. MUISTISAIRAUDEN RISKIMITTARI Kivipelto ym Lancet Neurology 2006

  45. MYÖHÄISIÄN DEMENTIAN TODENNÄKÖISYYS jaoteltuna keski-iän riskimittarituloksen mukaan Riskimittarin tulos Riski (95 % luottamusväli) 0–51,0 % (0,0 – 2,2) 6–7 1,9 % (0,2 – 3,5) 8–9 4,2 % (1,9 – 6,4) 10–117,4 % (4,1 – 10,6) 12–1516,4 % (9,7 – 23,1)

  46. AIVOHALVAUKSEN VAARATEKIJÄT • IKÄ • KOHONNUT VERENPAINE • RASVA-AINEENVAIHDUNNAN HÄIRIÖ (DYSLIPIDEMIA) • SOKERITAUTI (DIABETES) • TUPAKOINTI • SYDÄNSAIRAUDET – ETEISVÄRINÄ • KAULAVALTIMOAHTAUMA • VÄHÄINEN LIIKUNTA • YLIPAINO SYDÄNSAIRAUKSILLA JA AIVOHALVAUKSELLA YHTEISIÄ VAARATKIJÖITÄ Aivoinfarkti: Käypä hoito -suositus 2006, www.kaypahoito.fi

  47. KOHDE-ELINVAURIOILLA YHTEINEN TAUSTA AIVOHALVAUS MUISTISAIRAUS VERENPAINETAUTI SYDÄMEN VAJAATOIMINTA SYDÄNINFARKTI MUNUAISEN VAJATOIMINTA AT1 reseptori

  48. KOKONAISRISKI RATKAISEE:AIVOHALVAUS JA ALZHEIMER Kohonnut kolesteroli Heikentynyt sokerinsieto ja diabetes Ylipaino, liikunnan puute Stressi Kohonnut verenpaine Korkea ikä, sukurasite miessukupuoli

  49. MUISTIPULMAT – MILLOIN HUOLESTUA Onneksi muistipulmia voidaan tutkia ja hoitaa

  50. MUISTIPULMAT TULEE OTTAA VAKAVASTI – HÄLYTYSMERKIT 1 Huoli lähimuistista vaikka arki sujuu Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita Tapaamisten, tehtävien ja esim. hoito-ohjeiden unohtelu Sanahaku tai potilas käyttää epäasianmukaisia sanoja Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikentyminen

More Related