1 / 48

HIV/aids kehitys- ja sukupuolikysymyksenä

HIV/aids kehitys- ja sukupuolikysymyksenä. Riikka Shemeikka Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto. Kansainvälisten koulutus- ja kehityskysymysten asiantuntijaohjelma Luento 7.6.2004. Luennon rakenne. HIV/aidsiin liittyviä peruskäsitteitä

celeste
Télécharger la présentation

HIV/aids kehitys- ja sukupuolikysymyksenä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. HIV/aids kehitys- ja sukupuolikysymyksenä Riikka Shemeikka Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiologianlaitos, Helsingin yliopisto Kansainvälisten koulutus- ja kehityskysymysten asiantuntijaohjelma Luento 7.6.2004

  2. Luennon rakenne • HIV/aidsiin liittyviä peruskäsitteitä • Maailman HIV/aids-tilanne • HIV/aids kehityskysymyksenä • HIV/aids sukupuolikysymyksenä Shemeikka 7.6.2004

  3. HIV/aidsiin liittyviä peruskäsitteitä • HIV (Humanimmunodeficiency virus) Ihmisen immuunikatoa aiheuttava virus, HI-virus • AIDS (Acquired immunodeficiency syndrome) hankinnainen immuunivajavuus, immuunikato • Tartuntatavat • Sukupuoliyhteys • Veren- ja elinsiirrot • Steriloimattomat injektioruiskut • Äidiltä lapselle • Endeeminen paikallisesti jatkuvasti esiintyvä, jollekin alueelle ominainen (tauti) • Epidemia Tauti, joka tarttuu suureen osaan alueen väestöstä Shemeikka 7.6.2004

  4. Peruskäsitteitä, jatkoa • Pandemia Yli maanosien ulottuva epidemia • Esiintyvyys (prevalenssi) Tautitapausten määrä väestössä tiettynä ajankohtana • Ilmaantuvuus (insidenssi) Väestössä tietyllä aikavälillä ilmaantuneiden uusien tautitapausten määrä • Opportunistiset sairaudet Tauteja, jotka käyttävät hyväkseen olosuhteita, kuten heikentynyttä immuunijärjestelmää • ARV-lääkkeet Estävät HI-viruksen lisääntymistä tartunnan saaneen veressä ja siten hidastavat taudin etenemistä • Mikrobisidi Pieneliöitä tappava aine, ehkäisee HIV-tartuntoja paikallisesti esimerkiksi emättimeen asetettuna Shemeikka 7.6.2004

  5. 2. Maailman HIV/aids-tilanne 2.1 Historiallinen tausta • Virus siirtyi apinoista ihmiseen Itä-Afrikassa • Esiintyi endeemisenä 1800-luvulta • Leviäminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen • Virus tunnistettiin USA:ssa 1980-luvun alussa • Tapauksia löydettiin myös Euroopassa ja Afrikassa • 1980 alle 200 000 HIV-tartunnan saanutta • Virus levisi nopeasti • Vuoden 2003 lopussa maailmassa eli 34-46 miljoonaa HIV-positiivista • 31.5.2004 klo 14.15 HIV-positiivisia 42 107 729 (UNFPA) Shemeikka 7.6.2004

  6. 2.2 NykytilanneKuvio 1. Maailman HIV-positiiviset vuoden 2003 lopussa. Lähde: UNAIDS 2003a. Shemeikka 7.6.2004

  7. Kuvio 2. HIV-positiivisten osuus aikuisväestöstä vuoden 2001 lopussa. Lähde: UNAIDS 2002. Shemeikka 7.6.2004

  8. 2.3 HIV/aids eri alueillaSaharan eteläpuolinen Afrikka • 7,5 – 8,5 % aikuisista HIV-positiivisia • 67% maailman HIV-positiivisista, 11% maailman väestöstä • Alueelliset erot suuria, vaikein tilanne eteläisessä Afrikassa (Botswana, Swazimaa lähes 40 % HIV+) • Heteroseksuaaliset yhdynnät yleisin tartunnan lähde • Yli puolet tartunnan saaneista naisia • Lasten tartunnat yleisempiä kuin muualla Shemeikka 7.6.2004

  9. Kuvio 3. HIV/aidsin esiintyvyys Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 1986-2001. Lähde: WHO 2002. 1986 1991 HIV-positiivisten osuus 15-49 vuotiaista 20 – 39% 10 – 20% 5 – 10% 1 – 5% 1996 2001 0 – 1% Tieto puuttuu Alueen ulkopuolella Shemeikka 7.6.2004

  10. Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia • 0,5 – 0,9 % aikuisista HIV-positiivisia • Huonoin tilanne Virossa, Venäjällä, Ukrainassa: yli 1 % aikuisväestöstä HIV-positiivisia • HIV-tartuntojen määrä kasvaa nopeasti • Suonensisäiset huumeet ja suojaamaton seksi tärkeimmät tartunnanlähteet • Nuoret miehet suurin tartunnan saaneiden ryhmä, naisten ja lasten tartunnat kasvussa Shemeikka 7.6.2004

  11. Kuvio 4. Kumulatiivinen raportoitujen HIV-tartuntojen määrä miljoonaa asukasta kohti Itä-Euroopassa. Lähde: UNDP 2004. Lisäkuviot Shemeikka 7.6.2004

  12. Muu Aasia ja Tyynen valtameren maat • Itä-Aasia ja Tyynen valtameren maat: esiintyvyys 0,1 % • Etelä- ja Kaakkois-Aasia: esiintyvyys 0,2 – 0,4 % • Kambodza, Myanmar, Thaimaa: esiintyvyys 1-3% • Tartunnat lisääntyvät ja leviävät uusille alueille, uusissa tartunnoissa ohittaa Saharan eteläpuolisen Afrikan 2010? • Ruiskutettavat huumeet, prostituutio, suojaamaton seksi • Intia: osassa valtioista yli 1%, Kiina, Indonesia: riskiryhmillä kasvanut esiintyvyys Shemeikka 7.6.2004

  13. Latinalainen Amerikka ja Karibia • Latinalainen Amerikka 0,5 – 0,7 % ja Karibia 1,9 – 3,1 % • Monta tartuntatapaa: suojaamaton seksi (hetero- ja miesten välinen), prostituutio, suonensisäiset huumeet • Haitissa, Dominikaanisessa tasavallassa huonoin tilanne • ARV-lääkitys noin puolella sitä tarvitsevissa, joissain maissa jopa 75 prosentilla Shemeikka 7.6.2004

  14. Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä • Esiintyvyys 0,2 – 0,4 % • Alhainen esiintyvyys, poikkeuksena eteläinen Sudan • Suonensisäisten huumeiden käyttäjillä esiintyvyys noussut, miesten välinen seksi tartuttaa mm. Egyptissä • Vankiloissa esiintyvyys suurempi • Verensiirroissa tartuntariski • Tiedot puutteellisia Shemeikka 7.6.2004

  15. Länsi-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia ja Uusi Seelanti • Esiintyvyys: Länsi-Eurooppa 0,3 %, Pohjois-Amerikka: 0,5 – 0,7 %, Australia ja Uusi Seelanti 0,1 % • ARV-lääkityksen ansiosta aids-kuolleisuus laskenut • Marginalisoituneilla ryhmillä suurempi tartuntariski • USA: puolet uusista tartunnoista ”afro-amerikkalaisilla”, joiden osuus väestöstä 12% • Tartuntatapoina miesten välinen seksi (Saksa, Kreikka, Hollanti, USA, Australia), heteroseksi (usein muilta alueilta saatu tartunta: UK, Saksa, Hollanti, Ruotsi, Norja), suonensisäisten huumeiden välineet (Portugal, USA, Kanada) Shemeikka 7.6.2004

  16. 3. HIV/aids kehityskysymyksenä • Mitä on kehitys? • Kehitys, modernisaatio, länsimaistuminen, sosiaalis-taloudellinen muutos Monisyiset yhteydet HIV/aidsin ja ”kehityksen” välillä: • Leviäminen alkoi yhteiskunnallisesta muutoksesta • Pandemia vaikeuttaa positiivisia muutoksia ja aiheuttaa negatiivisia muutoksia • Yhteiskuntien väliset erot vaikuttavat niiden mahdollisuuksiin torjua pandemia sekä rajoittaa sen negatiivisia seurauksia • HIV/aids lisää valtioiden välistä ja sisäistä eriarvoisuutta Shemeikka 7.6.2004

  17. 3.1 HIV/aids pandemian torjuntaa vaikeuttaa… … se, ettei ihmisillä ole oikeaa tietoa HIV/aidsista, siitä, miten se tarttuu, tai miten siltä suojautua, eikä tietoa onko itse saanut HIV-tartunnan, sekä myös se, että ei ole tarvittavia välineitä, esimerkiksi kondomeja, jolla ihmiset voisivat suojautua, tai lääkitystä, joka estää taudin tarttuminen vauvaan odotuksen, imetyksen tai raskauden aikana. Myös monet muut tekijät, kuten muiden sukupuolitautien ja miesten ympärileikkauksen yleisyys, sekä eräät muut kulttuuriset tekijät vaikuttavat HIV/aidsin leviämiseen. Tärkeitä ovat myös päättäjien asenne ja toimenpiteet. Shemeikka 7.6.2004

  18. ”Kehityksen” näkökulmasta taustalla ovat A Julkisen sektorin niukat resurssit Terveydenhuolto: tärkeää olisi • muiden sukupuolitautien hoito, • HIV-testaus ja -neuvonta, • henkilökunnan koulutustason ylläpito, • ruiskujen, luovutetun veren turvallisuus, • riittävä varustetaso ja lääkintämahdollisuudet (mm. ARV, äidit) • kondomien jakelu Shemeikka 7.6.2004

  19. Koulutus: • alhainen koulutustaso vähentää tiedon saamista ja omaksumista, oman elämän hallintaa ja toimeentulovaihtoehtoja • koulujen sukupuoli- ja HIV-valistus tärkeää • koulutus voisi olla ”vahvin ase HIV/aidsia vastaan” Shemeikka 7.6.2004

  20. B Eriarvoisuus väestöryhmien välillä Marginalisoituneet ryhmät: etniset vähemmistöt, huumeiden käyttäjät, homo- ja biseksuaalit, vankiloissa olevat: ongelmia tiedon- ja palvelujen saamisessa Köyhyys • elämänhallinta, tiedon ja palvelujen saanti ongelma • riskien kasautuminen • koulutusmahdollisuudet rajalliset • joskus seksin käyttö toimeentulolähteenä • yhteydessä myös liikkuvuuteen • Leimautuminen ja syrjintä C Muut tekijät, esimerkiksi sodat, konfliktit, pakolaisuus Shemeikka 7.6.2004

  21. 3.2 HIV-pandemian seuraukset… …näkyvät monella tasolla yksilöstä kansantalouteen. Yleensä pandemia aiheuttaa yhteiskunnassa negatiivisia muutoksia ja estää positiivisia muutoksia. Varakkailla, teollistuneilla yhteiskunnilla on paremmat mahdollisuudet pandemian kielteisten vaikutusten lieventämiseen. Varakkailla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen hoitoon. Shemeikka 7.6.2004

  22. HIV/aidsin vaikutukset. Lähde: Barnett & Whiteside 2002. Shemeikka 7.6.2004

  23. Vaikutukset perhetasolla • Sairaudet, kuolema • Leimautuminen, häpeä • Tulojen ja omaisuuden menetys • Kulujen lisäys • Lasten koulunkäynti ja ravitsemustaso vaarassa • Orpojen määrän lisääntyminen • Inhimillinen tragedia • lasten terveys ja koulutus • taakka yhteisölle ja yhteiskunnalle Shemeikka 7.6.2004

  24. Kuvio 6. HIV-pandemian sosioekonomiset vaikutukset kotitalouksiin. Lähde: YK 2003. Kotitalous, jossa on HIV/aidsia Aids-kuolema kotitaloudessa Poissaolot Tulojen väheneminen Menojen kasvu (sairauskulut) Säästöjen ja omaisuuden väheneminen Lasten ravitsemustason lasku Muutokset kotitalouden kokoonpanossa Lasten koulutustason lasku Shemeikka 7.6.2004

  25. Vaikutukset eräillä sektoreilla Koulutus • Opettajien sairaudesta johtuvat poissaolot ja kuolemat heikentävät opetuksen tasoa, myös oppilaiden määrä vähenee • Opettajien tarpeita ei oteta huomioon • Tärkeää olisi luoda HIV/aids politiikka koulutussektorille • Noidankehästä hyvään kehään Shemeikka 7.6.2004

  26. Kuvio 7. HIV-pandemian vaikutus koulutussektoriin. Lähde YK 2003. HIV-pandemia Vanhempien sairastuminen ja kuolema, Kotitalouden köyhtyminen, orpous Vähemmän syntyneitä lapsia, lasten sairaudet ja kuolemat Opettajien sairastuminen ja kuolema Opettajien poissaolot Oppilaiden määrän väheneminen Opettajien määrän väheneminen Koulutuksen laadun heikkeneminen Shemeikka 7.6.2004

  27. Terveydenhuolto • HIV/aids lisää palvelujen kysyntää • Resursseja siirretään HIV/aidsin hoitoon ja muiden palvelujen tarjonta vähenee • Terveydenhoidon työntekijöiden sairastumiset ja kuolemat aiheuttavat poissaoloja ja koulutetun työvoiman vähenemistä • Lopputuloksena terveyspalvelujen laatu heikkenee ja tarjonta vähenee Shemeikka 7.6.2004

  28. Maatalous • Sairastumiset aiheuttavat työkyvyttömyyttä ja kuolemat vähentävät maanviljelijöiden määrää • Perheenjäsenten aika kuluu sairastuneiden hoitamisessa jolloin viljelyyn kulutettu aika vähenee • Tietotaitoa menetetään • Säästöjä ja maatalouteen liittyvää omaisuutta menetetään • Viljelty maa-ala vähenee • Viljellään vähemmän työtä vaativia kasvilajeja • Vähennetään kasvatettavien kasvilajien määrää • Saadaan vähemmän karjataloustuotteita • Lopputuloksena on vähemmän palkkatuloja maataloustyöläisillä, ravinnon tuotannon väheneminen ja maataloudesta saatavien tulojen väheneminen Shemeikka 7.6.2004

  29. Yritykset, työpaikat • Poissaolot lisääntyvät, kuolemantapaukset lisääntyvät • Menetetään ammattitaitoa • Palkkaus ja koulutuskulut lisäävät kustannuksia • Mahdolliset vakuutus-, sairaus-, hautajaiskulut kasvavat • Kustannusten kasvaessa mahdollisuus investointeihin vähenee • Lisäksi mahdollisesti markkinat, työvoiman tarjonta ja tarvikkeiden ja raaka-aineiden tarjonta vähenee • Lopputuloksena kustannuksen lisääntyvät, tuottavuus vähenee ja voitot vähenevät Shemeikka 7.6.2004

  30. Vaikutus kansantalouteen • Vaikutukset riippuvat talouden rakenteesta • Varmaa tietoa ei ole, useimmiten ennustetaan BKT:n pienenevän • Mahdollisia vaikutuksia: • Työvoiman tarjonta pienenee, menetetään jo koulutettua aikuisväestöä • Terveydenhoidon kustannukset kasvavat hoito- ja ehkäisykulujen myötä • Pääomanmuodostus ja säästäminen saattavat muuttua Shemeikka 7.6.2004

  31. Eräitä kehityksen mittareita • BKT: useimmiten ennustetaan vähenevän (Afrikka, Itä-Eurooppa) • Koulutus: koulutustason nostaminen vaikeutuu • Terveys: Eliniänodote kääntynyt laskuun ja lapsikuolleisuus noussut monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. (kuva) • Terveyden eriarvoisuus näkyy sekä maiden sisällä, että välillä: varakkailla on mahdollisuus ARV-lääkitykseen. (kuva) Shemeikka 7.6.2004

  32. Kuvio 8. HIV/aidsin vaikutus odotettavissa olevaan elinikään eräissä Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. Tiedot: UNICEF 2003. (takaisin) Shemeikka 7.6.2004

  33. Kuvio 9. ARV-hoidon kattavuus hoitoa tarvitsevien keskuudessa marraskuussa 2003. Lähde: WHO 2003b. (lat.am.) Shemeikka 7.6.2004

  34. 4. HIV/aids sukupuolikysymyksenä • Epidemian yhteys sukupuoleen erilainen eri alueilla ja pandemian eri vaiheissa • Riski suurin miehillä jos tärkein tartunnan lähde ovat saastuneet välineet suonensisäisten huumeiden käyttäjillä tai miesten välinen seksi • Naisilla suurin tartuntariski Afrikassa, Aasiassa kasvaa, tartuntatienä heteroseksi • Riskiryhmissä (prostituoidut, armeija, rekkakuskit, vankilaväestö) vaihtelee Shemeikka 7.6.2004

  35. HIV/aids ja sukupuolten välinen epätasa-arvo • Afrikassa naiset enemmistö tartunnan saaneista • Naisten osuus kasvaa Aasiassa ja paikallisesti muuallakin • Taustalla naisten alisteinen asema ja puutteelliset seksuaalioikeudet • Myös biologisia syitä: tartunnan todennäköisyys suurempi mieheltä naiselle kuin naiselta miehelle • Erityisesti nuorilla tytöillä tartunnan todennäköisyys voi kasvaa fysiologisista syistä Shemeikka 7.6.2004

  36. Naisten tartuntariskiä kasvattavia tekijöitä • Tietotaso heikompi kuin miehillä • Aloittavat sukupuolielämän aikaisemmin kuin miehet, puoliso tai seurustelukumppani vanhempi • Lisää tartuntariskiä • Korostaa naisen alisteista asemaa • Rajalliset mahdollisuudet ehdottaa kondominkäyttöä • Rajalliset mahdollisuudet kieltäytyä seksistä Shemeikka 7.6.2004

  37. Taloudellinen riippuvuus altistaa tartunnalle • Taloudellinen riippuvuus miehistä heikentää naisen neuvotteluasemaa • Usein naisten koulutus- ja työskentelymahdollisuudet sekä oikeus maahan rajoitettu • Seurustelusuhteet, joissa mies tukee taloudellisesti rahalla tai lahjoilla nuoria tyttöjä tai yksinhuoltajia Naisten alisteiseen asemaan puuttuminen on monimutkaista, mutta tärkeää. Naisten suojautumista auttaisi myös naisen omassa hallinnassa oleva ehkäisykeino, esim. kehitteillä olevat mikrobisidit. Shemeikka 7.6.2004

  38. HIV/aids kehitys- ja sukupuolikysymyksenä HIV/aidsin leviämisen syyt ja seuraukset liittyvät eriarvoisuuteen • valtioiden ja maanosien välillä • valtioiden sisällä • sukupuolten välillä Eriarvoisuus saattaa myös lisääntyä pandemian myötä. HIV/aidsiin liittyvät kehitys- ja sukupuolikysymykset monimutkaistavat pandemian vastaista toimintaa. Niiden huomioon ottaminen on kuitenkin välttämätöntä onnistumisen kannalta. Shemeikka 7.6.2004

  39. Liitetaulukko 1. Alueelliset HIV/aids-arviot vuoden 2003 lopulla. Lähde: UNAIDS 2003a. Shemeikka 7.6.2004

  40. Liitekuvio 1. Kumulatiivinen HIV-tartuntojen määrä Baltiassa. Lähde: UNDP 2004. (Takaisin) Väestö, miljoonaa asukasta : Viro: 1,4, Latvia: 2,4, Liettua: 3,5 Shemeikka 7.6.2004

  41. Liitekuvio 2. Kumulatiivinen HIV-tartuntojen määrä Valko-Venäjällä, Moldovassa, Ukrainassa ja Venäjällä. UNDP 2004. Väestö, miljoonaa asukasta : Valko-Venäjä: 10,0, Moldova: 4,3, Ukraina: 49,3, Venäjä: 144,9 (Takaisin) Shemeikka 7.6.2004

  42. Liitekuvio 3. Kumulatiivinen HIV-tartuntojen määrä Kaukasuksella. Lähde: UNDP 2004. (Takaisin) Väestö, miljoonaa asukasta : Armenia: 3.1, Azerbaidzan: 8.2, Georgia: 5.2 Shemeikka 7.6.2004

  43. Liitekuvio 4. Kumulatiivinen HIV-tartuntojen määrä neljässä Keski-Aasian tasavallassa. Lähde: UNDP 2004.(Takaisin) Väestö, miljoonaa asukasta: Kazakstan : 15,5, Kirgistan: 5,0, Tadzikistan : 6,1, Uzbekistan: 25,3 Shemeikka 7.6.2004

  44. Kirjallisuus (kalvoilla ja luennolla käytetyt julkaisut) • Allemano, Eric. 2004. Leadership and policy on HIV/AIDS: recent research findings. International Institute for Educational Planning (IIEP) Newsletter XXII (2004) 2, 4. • Barnett, Tony and Whiteside, Alan. 2002. AIDS in the Twenty-First Century: Disease and Globalization. Basingstoke, Palgrave. • Booker, Salih & William Minker. AIDS in Africa: is the world concerned enough? Great Decissions 2003. • Buvé, Anne & Kizito Bishikwabo-Nsarhaza & Gladys Mutangadura. 2002. The spread and effect of HIV-1 infection in sub-Saharan Africa. Lancet 359 (2002), 2011-2017. • Draxler, Alexandra. 2004. Vicious or virtuous circle? International Institute for Educational Planning (IIEP) Newsletter XXII (2004) 2, 5. • Government of Republic of Namibia, Ministry of Health and Social Services, National AIDS Co-ordination Programme.. 2003. Epidemiological Report. HIV/AIDS & STI for the Year 2001. Windhoek, Namibia. Shemeikka 7.6.2004

  45. Holmes, Charles B & Elena Losina & Rochelle P. Walensky & Yazdan Yazdanpanah & Kenneth A. Freedberg. Review of Human Immunodeficiency Virus Type 1-Related Opportunistic Infections in Sub-Saharan Africa. Clinical Infectious Diseases 2003:36, 652-62. • IIASA. 2001. Namibia's Future: Modeling Population and Sustainable Development Challenges in the Era of HIV/AIDS. International Institute for Applied Systems Analysis, Laxenburg, Austria. • Kelly, Michael J. 2004. HIV/AIDS and education. International Institute for Educational Planning (IIEP) Newsletter XXII (2004) 2, 1, 3. • LeBeau, Debie & Tom Fox & Heike Becker & Pempelani Mufune. 1999.Taking Risks – Taking Responsibility. An Anthropological Assessment of Health Risk Behaviour in Northern Namibia. Department for Cooperation and Cultural Affairs of the French Embassy & Ministry of Health and Social Services (MoHSS). Windhoek, Namibia. • LeBeau, Debie & Tom Fox & Heike Becker & Pempelani Mufune. 2002. Agencies and structures facilitating the transmission of HIV/AIDS in Northern Namibia. Society in Transition 32(2002)1, 56-68. • Löytönen, M. 2003. AIDS and Africa – when will the epidemic level off. Fennia 181:1, 1-11. • Ruukki, Jukka. 2004. HIV yhä voittamatta. Tiede 2/2004, 24-27. Shemeikka 7.6.2004

  46. Stanecki, Karen A. 2000. The AIDS Pandemic in the 21st Century. The Demographic Impact in Developing Countries. Paper prepared for presentation at the XIIIth International AIDS Conference, Durban, South Africa, 9-14 July 2000. Excerpts for US Census Bureau’s World Population Profile 2000 focus chapter, to be published 2000. • Subbarao, K. & Mattimore, A. & Plangemann K. 2001. Social Protection of Africa’s Orphans and Other Vulnerable Children. Africa Region Human Development Working Paper Series. The World Bank. • Talavera, Philippe. 2002. Sexual cultures in transition in the northern Kunene – is there a need for a sexual revolution in Namibia. Teoksessa Winterberg, Volker & Tom Fox & Pempelani Mufune (toim.) Namibia Society Sociology, 333-346. University of Namibia Faculty of Humanities and Social Sciences, Windhoek, Namibia. • Tersbøl, Britt Pinkowsky.  2002. How to make sense of lover relationships – Kwanyama culture and reproductive health. Teoksessa Winterberg, Volker & Tom Fox & Pempelani Mufune (toim.) Namibia Society Sociology, 347-360. University of Namibia Faculty of Humanities and Social Sciences, Windhoek, Namibia. Shemeikka 7.6.2004

  47. Timæus, Ian & Wendy Graham 1989. Labor Circulation, Marriage, and Fertility in Southern Africa. In Ron J. Lesthaeghe (Ed.): Reproduction and Social Organization in Sub-Saharan Africa, 365-400. University of California Press: California. • UNAIDS. 2002. Report on the global HIV/AIDS epidemic. • UNAIDS. 2003a. AIDS epidemic update: December 2003. • UNAIDS 2003b. UNAIDS Questions and Answers. Basic facts about the HIV/AIDS epidemic and its impacts. • UNAIDS. 2004a. Women in Mekong Region Faced with Higher Rates of HIV Infection than Men. Mekong Leaders’ Consultative Meeting on Women and AIDS. Press Release. Bangkok, 8 March 2004. • UNAIDS. 2004b. Women in the Frontlines of the AIDS Response. Press Release. Geneva, 8 March 2004. • UNAIDS. 2004c. HIV Prevention and Protection Efforts are Failing Women and Girls. Press Release. London, 2 February 2004. • UNAIDS 2004e. World AIDS Campaign 2004. Women, Girls, HIV and AIDS. Strategic Overview and Background Note. Strategy Note February 2004. Shemeikka 7.6.2004

  48. UNDP 2004. Reversing the Epidemic. HIV/AIDS in Eastern Europe and the Commonwealth of Independent States. Facts and Policy Options. United Nations Development Programme, Bratislava. • UNFPA 2004. AIDS Clock. http://www.unfpa.org/aids_clock/main.htm • UNICEF 2003. Africa’s Orphaned Generations. New York, USA, November 2003. • WHO. 2002. HIV/AIDS in sub-Saharan Africa. July 2002. • WHO. 2003a. The World Health Report 2003. Shaping the Future. • WHO 2003b. World map on current antiretroviral coverage. http://www.who.int/3by5/en/coverage2003.jpg • YK (Yhdistyneet Kansakunnat). 2001. HIV/AIDS: Population Impact and Policies 2001. United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division. • YK (Yhdistyneet Kansakunnat). 2003. The Impact of AIDS. United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division. Shemeikka 7.6.2004

More Related