MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TY HYVINVOINNIN HAASTEET

1. MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TY�HYVINVOINNIN HAASTEET VARHAISKASVATUKSEN JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN VALTAKUNNALLINEN SEMINAARI 10.6. 2011 KT, Kehitysjohtaja Sanna Parrila, Ediva Oy sanna.parrila@ediva.fi www.ediva.fi

2. TY�EL�M�N MUUTOKSEN YLEISKUVA

3. KIIRE = Ty�- ja terveys 2006 selvityksen mukaan eniten kiirett� koettiin sosiaali- ja terveysalalla. Kuntabarometri 2009 ty�tahti ja kiire edelleen nousussa. KIIRE = Ty�- ja terveys 2006 selvityksen mukaan eniten kiirett� koettiin sosiaali- ja terveysalalla. Kuntabarometri 2009 ty�tahti ja kiire edelleen nousussa.

4. MIT� VARHAISKASVATUKSESSA TAPAHTUU? - taustalla yleiset megatrendit

6. MIT� TULISI TEHD�? MITEN HENKIL�ST�N TY�HYVINVOINTIA VOI TUKEA?

9. Toimintakonsepti toiminnan teorian k�sittein

10. sUUNNITTELUTY�sUUNNITTELUTY�

13. H�iri�iden k�sittely ty�yhteis�ss� Kalvo: H�iri�iden k�sittely ty�yhteis�ss� � �Ty�n kehitt�minen tarjoaa ns. j�rjestelm�tason l�hestymistavan erilaisten h�iri�iden ja ongelmien k�sittelylle ty�yhteis�ss� ja yrityksess�. Se ei selit� ongelmien syit� henkil�ist� johtuviksi � ei ty�ntekij�ist� eik� johtajista � eik� my�sk��n sattumiksi, vaan antaa mahdollisuuden l�yt�� arkip�iv�n ongelmille uudenlaisen tulkinnan, jota voidaan hy�dynt�� toiminnan kehitt�misess�. L�hestymistapojen eroa havainnollistetaan oheisessa kuvassa. Ty�ntekij�iden jaksamiskysymysten luonne peilaa usein yrityksen/ ty�yksik�n toiminnan kehitysvaihetta. Arkip�iv�n ty�ss� n�kyv�t ongelmat ja h�iri�t ty�n sujumisessa kertovat toimintatapojen kehitt�mistarpeesta. Samalla kun ratkaistaan toiminnan kehitt�mistarpeita tullaan vaikuttaneeksi niihin syihin, jotka arkip�iv�ss� aiheuttavat ty�ntekij�ille jaksamisen haasteita. Voidaankin sanoa, ett� yrityksen/ty�paikan/ osaston toiminnan systemaattinen kehitt�minen on sek� toiminnan muutoksen hallintaa ett� samanaikaisesti keino vaikuttaa henkil�st�n ty�hyvinvointiin. �Kalvo: H�iri�iden k�sittely ty�yhteis�ss� � �Ty�n kehitt�minen tarjoaa ns. j�rjestelm�tason l�hestymistavan erilaisten h�iri�iden ja ongelmien k�sittelylle ty�yhteis�ss� ja yrityksess�. Se ei selit� ongelmien syit� henkil�ist� johtuviksi � ei ty�ntekij�ist� eik� johtajista � eik� my�sk��n sattumiksi, vaan antaa mahdollisuuden l�yt�� arkip�iv�n ongelmille uudenlaisen tulkinnan, jota voidaan hy�dynt�� toiminnan kehitt�misess�. L�hestymistapojen eroa havainnollistetaan oheisessa kuvassa. Ty�ntekij�iden jaksamiskysymysten luonne peilaa usein yrityksen/ ty�yksik�n toiminnan kehitysvaihetta. Arkip�iv�n ty�ss� n�kyv�t ongelmat ja h�iri�t ty�n sujumisessa kertovat toimintatapojen kehitt�mistarpeesta. Samalla kun ratkaistaan toiminnan kehitt�mistarpeita tullaan vaikuttaneeksi niihin syihin, jotka arkip�iv�ss� aiheuttavat ty�ntekij�ille jaksamisen haasteita. Voidaankin sanoa, ett� yrityksen/ty�paikan/ osaston toiminnan systemaattinen kehitt�minen on sek� toiminnan muutoksen hallintaa ett� samanaikaisesti keino vaikuttaa henkil�st�n ty�hyvinvointiin. �

14. TOIMINNAN OSATEKIJ�IST�: tekij�n ulkopuolella oleva toiminnan kohde (vaativa, monimutkainen, muutoksessa oleva) motivoi h�net toimimaan ja luo tekemiselle tarkoituksen. Kohde on mik� tahansa asia, ilmi�, esine tai toinen ihminen, jonka muokkaamisesta on tullut yhteis�llisesti t�rke�� v�lineet = �lylliset ja aineelliset v�lineet, joiden avulla tekij� 1) hankkii tietoa toiminnan kohteesta, 2) havainnoi, tulkitsee ja arvioi kohteen tilaa ja 3) muuttaa kohdetta niin, ett� syntyy tarkoitettu tulos. Pelk�t materiaaliset v�lineet eiv�t riit� vaan tarvitaan monenlaista tietoperustaa: k�sitteit�, toimintamalleja, teorioita. yhteis� = saman kohteen ty�st�miseen, saman p��m��r�n suunnassa osallistuvat, ty�t� kesken��n jakavat henkil�t. ty�njako = kohteen k�sittelyyn liittyvien teht�vien jakoa yhteis�n ja/tai yhteisty�kumppaneiden kesken. Ty�ntekij� s��telee tekojaan ty�yhteis�ss� sovitun ty�njaon mukaisesti. Merkitt�v�� on huomioida se, ett� toiminta on yhteis�llist�, ty�ntekij� ei kohtaa ty�n vaatimuksia yksin vaan ty�yhteis�n j�senen�. s��nn�t = toimintaa ohjaavat viralliset s��nn�t, ohjeet, normit (esim. budjetti, joka ohjaa toiminnan resurssointia) ja kirjoittamattomat s��nn�t, jotka ovat tekij�iden tiedossa ja selitt�v�t heid�n toimintaansa. tekij� toimii annetun ja oppimansa v�lineist�n varassa, ja noudattaen yhteis�ss� vallitsevaa toimintatapaa (s��nn�t ja ty�njako); tekij�n toimintakyky on suurelta osin t�m�n systeemin kyky� Toimintaj�rjestelm�malli on systeemimalli. Muutos yhdess� osatekij�ss� vaikuttaa aina toisiin osatekij�ihin. Kun nykyiseen toimintaj�rjestelm��n tunkeutuu ulkopuolelta uusia aineksia (erilaisia muutoksia, esim. lains��d�nt� muuttuu, tekniikan kehityksen my�t� tulee mahdollisuus ottaa k�ytt��n uusia ty�v�lineit�, asiakaskunta tai sen odotukset muuttuvat jne), joku tai jotkut toimintaj�rjestelm�n osatekij�t muuttuvat n�iden ulkopuolelta tulevien syiden vuoksi niin paljon, ett� ne eiv�t en�� sovi yhteen toisten osatekij�iden kanssa. ? osatekij�iden v�lille syntyy v�hitellen ristiriitaisuutta, ep�tasapainoa, joka n�kyy erilaisina toimintaa haittaavina ongelmina ja arkity�n sujumisen vaikeuksina. Ongelmat ovat siis merkkej� muutoksesta, ne eiv�t ole merkkej� johtamistaidon puutteista tai henkil�st�n ik��ntymisest� jne. Toiminnan sujumisen ongelmat voivat kertoa my�s kehityksen keskener�iisyydest�, kun kaikkea ei ole viel� ehditty ottaa haltuun, esim. uusien ratkaisujen kehittely on kesken. ? ratkaisemattomat toiminnan ongelmat vaikuttavat toiminnan laatuun, kannattavuuteen ja my�s ennen pitk�� ty�ntekij�iden ty�hyvinvointiin ja jaksamiseen ty�ss��n (oireilee ns. ilmapiiriongelmina, sairaspoissaolojen lis��ntymisen� jne). Ratkaisuna on toiminnan eri elementtien v�listen (kehitys)ristiriitojen (yhteensopimattomuuksien) ratkaisu kehitt�misty�n avulla. TOIMINNAN OSATEKIJ�IST�: tekij�n ulkopuolella oleva toiminnan kohde (vaativa, monimutkainen, muutoksessa oleva) motivoi h�net toimimaan ja luo tekemiselle tarkoituksen. Kohde on mik� tahansa asia, ilmi�, esine tai toinen ihminen, jonka muokkaamisesta on tullut yhteis�llisesti t�rke�� v�lineet = �lylliset ja aineelliset v�lineet, joiden avulla tekij� 1) hankkii tietoa toiminnan kohteesta, 2) havainnoi, tulkitsee ja arvioi kohteen tilaa ja 3) muuttaa kohdetta niin, ett� syntyy tarkoitettu tulos. Pelk�t materiaaliset v�lineet eiv�t riit� vaan tarvitaan monenlaista tietoperustaa: k�sitteit�, toimintamalleja, teorioita. yhteis� = saman kohteen ty�st�miseen, saman p��m��r�n suunnassa osallistuvat, ty�t� kesken��n jakavat henkil�t. ty�njako = kohteen k�sittelyyn liittyvien teht�vien jakoa yhteis�n ja/tai yhteisty�kumppaneiden kesken. Ty�ntekij� s��telee tekojaan ty�yhteis�ss� sovitun ty�njaon mukaisesti. Merkitt�v�� on huomioida se, ett� toiminta on yhteis�llist�, ty�ntekij� ei kohtaa ty�n vaatimuksia yksin vaan ty�yhteis�n j�senen�. s��nn�t = toimintaa ohjaavat viralliset s��nn�t, ohjeet, normit (esim. budjetti, joka ohjaa toiminnan resurssointia) ja kirjoittamattomat s��nn�t, jotka ovat tekij�iden tiedossa ja selitt�v�t heid�n toimintaansa. tekij� toimii annetun ja oppimansa v�lineist�n varassa, ja noudattaen yhteis�ss� vallitsevaa toimintatapaa (s��nn�t ja ty�njako); tekij�n toimintakyky on suurelta osin t�m�n systeemin kyky� Toimintaj�rjestelm�malli on systeemimalli. Muutos yhdess� osatekij�ss� vaikuttaa aina toisiin osatekij�ihin. Kun nykyiseen toimintaj�rjestelm��n tunkeutuu ulkopuolelta uusia aineksia (erilaisia muutoksia, esim. lains��d�nt� muuttuu, tekniikan kehityksen my�t� tulee mahdollisuus ottaa k�ytt��n uusia ty�v�lineit�, asiakaskunta tai sen odotukset muuttuvat jne), joku tai jotkut toimintaj�rjestelm�n osatekij�t muuttuvat n�iden ulkopuolelta tulevien syiden vuoksi niin paljon, ett� ne eiv�t en�� sovi yhteen toisten osatekij�iden kanssa. ? osatekij�iden v�lille syntyy v�hitellen ristiriitaisuutta, ep�tasapainoa, joka n�kyy erilaisina toimintaa haittaavina ongelmina ja arkity�n sujumisen vaikeuksina. Ongelmat ovat siis merkkej� muutoksesta, ne eiv�t ole merkkej� johtamistaidon puutteista tai henkil�st�n ik��ntymisest� jne. Toiminnan sujumisen ongelmat voivat kertoa my�s kehityksen keskener�iisyydest�, kun kaikkea ei ole viel� ehditty ottaa haltuun, esim. uusien ratkaisujen kehittely on kesken. ? ratkaisemattomat toiminnan ongelmat vaikuttavat toiminnan laatuun, kannattavuuteen ja my�s ennen pitk�� ty�ntekij�iden ty�hyvinvointiin ja jaksamiseen ty�ss��n (oireilee ns. ilmapiiriongelmina, sairaspoissaolojen lis��ntymisen� jne). Ratkaisuna on toiminnan eri elementtien v�listen (kehitys)ristiriitojen (yhteensopimattomuuksien) ratkaisu kehitt�misty�n avulla.

18. Ty� mielekkyyden katoamiseen liittyv�t syyt eiv�t ole useinkaan ty�ntekij�n v�litt�m�ss� tietoisuudessa. Sen sijaan kokemus ja tunne v�symisest�, ty�motivaation laskusta ym. on.Ty� mielekkyyden katoamiseen liittyv�t syyt eiv�t ole useinkaan ty�ntekij�n v�litt�m�ss� tietoisuudessa. Sen sijaan kokemus ja tunne v�symisest�, ty�motivaation laskusta ym. on.

19. - Heli: ty�identiteetin sykli = dialogiv�line- Heli: ty�identiteetin sykli = dialogiv�line