Kodin ja koulun yhteistyön laatutekijät

1. Kodin ja koulun yhteistyönlaatutekijät Aurora-seminaari Martti Hellström 6.9.2006

2. Koti ja koulu • Koti = ihmiset, joilla on sama jääkaappi • Koulu= yhteisö, organisaatio, viranomainen, kiinteistö... • Koulu on itsenäinen yksikkö, jossa kunta järjestää opetusta

3. Yhteistoiminta

4. Yhteistoiminta • Yhteinen päämäärä • Työnjako • Jokaisella tiedossa työnjako • Teot

5. Yhteistoiminta • Yhteinen päämäärä: Miksi käytämme lasta koulussa? • Työnjako: Mikä on opettajien vastuu? Mikä vanhempien? Entä lapsen? • Jokaisella tiedossa työnjako: Onko ?

6. Vanhempien rooli? • Oman lapsen asian ajaja? • Koulun mesenaatti? • Kasvatuskumppani? • Reservi?

7. Mitä laatu on? • Käsitys siitä, miksi koulu on olemassa • Käsitys siitä, mikä on koulussa tärkeää • Omat odotukset ja tarpeet • Laatu on jokaiselle eri asiaa

8. Miksi koulu on olemassa? “ Koulun tehtävänä on valvoa oppilaita sillä aikaa, kun heidän vanhempansa ovat töissä ja jakaa kyseisenä aikana yleisesti tärkeinä pidettyjä tietoja ja taitoja.”Juhani Seppänen ”Koulutus on instituutio, joka on pystytetty ja ylläpidetään, koska sen uskotaan edistävän oppimista, ja koska sitä on siellä helpompi ohjata ja kontrolloida.”Risto Rinne & Eeva Salmi

9. Mikä koulussa on tärkeää? ”Kouluista on tullut kaikkeuden keskuksia ” Professori Hannu Simola

10. Laatu FT Eero Ojanen On neljänlaista hyvää • a) tekninen ”Asiat toimivat” • b) tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus • c) kokemuksellinen ” Tuntuu mukavalta” • d) moraalista ja kestävää hyvää edistävä, hyvän suonti ” Hyvää on se, että hedelmät ovat hyviä”

11. Laatu Yhteistyön 3 osapuolta • Koulu (opettajat) • Koti (vanhemmat) • Lapsi

12. Kuinka vanhemmat kokevat koulun? Tiedetään aika paljon jopa kansainvälisesti, miten vanhemmat kokevat: • ” Lapseni on koulussa opettajan panttivankina.” • ” Vanhemmat kutistuvat koululaisiksi pulpeteissa.” • ” Vanhemmat eivät tiedä, kuinka valmentaa lastaan erilaisiin koulun tilanteisiin.” Kuitenkin vanhemmilla on eniten tietoa lapsista. Juuri vanhemmat ovat viime kädessä vastuussa lapsesta.

13. Kuinka opettajat kokevat vanhemmat? Tiedetään aika paljon jopa kansainvälisesti, miten opettajat kokevat: • - Miksi vanhemmat koetaan hankaliksi? • - Miksi opettajat pelkäävät vanhempia? • - Miksi opettaja tekee työtään mieluummin ilman vanhempia? Vanhemmilla ei ole uusinta tietoa opetuksesta eikä koulutuspolitiikasta. He eivät hallitse koulun kieltä. Opettaja joutuu näkemään paljon vaivaa. Ovatko vanhemmat perillä koulun muutoksen syistä? Ovatko he osallisia? Mitä apua opettajille voisi olla vanhemmista?

14. Kuinka lapset kokevat aikuisten yhteistyön?

15. Vaikeat tilanteet ” Vanhempien osuus koulussa ei ole missään maassa ristiriidaton. Kaikkialla on jännitteitä. Miksi Suomessa on nyt tarpeen antaa opettajille ohjeita, kuinka tehdä rikosilmoitus vanhemmista?” Hannele Niemi

16. Vaikeat tilanteet ” Joka viides opettaja ja joka kolmas rehtori kertoo keväällä 2005 tehdyn kyselyn mukaan joutuneensa vanhempien kiusanteon tai jopa henkisen väkivallan kohteeksi.Kiusanteko tapahtuu usein perättömän tiedon levittämisenä, jatkuvina puhelinsoittoina iltaisin tai suoranaisena solvauksena. Osa vanhemmista pyrkii painostamaan opettajia uhkaamalla koulutuslautakunnalla, lääninhallituksella tai lehdistöllä. Lääninhallituksiin opettajista tehdyt valitukset ovatkin viime vuosina lisääntyneet, mutta vain harvat niistä johtavat moitteisiin. Myös tiedotusvälineitä käytetään yhä useammin vankkureina, jos vanhemmat eivät pysty suhtautumaan koulun toimintaan asiallisesti.” Erkki Kangasniemi, OAJ:n puheenjohtaja

17. Vaikeat tilanteet OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi jakaa kiusaajat kasteihin: 1. Pomottajat haluavat puuttua opetukseen. 2. Aggressiiviset käyvät kiinni sekä käyttävät törkeää kieltä. 3. Huomiota haluavat eivät tajua, että koulussa on muitakin oppilaita kuin heidän lapsensa.

18. Vaikeat tilanteet • ”Me synnymme prinsseinä. Koulutusprosessi tekee meistä sammakoita.”Eric Berne • ” Maan päällä ei ole hirvittävämpää rangaistusta viattomille ihmisille kuin koulu. Joissakin suhteissa se on vankilaakin julmempi. Vankilassa ei esimerkiksi pakoteta lukemaan vartijoiden ja johtajien kirjoittamia kirjoja.”Bernard Shaw

19. Kuinka lapset kokevat koulun?

20. Vaikeat tilanteet • Miksi tämä on näin vaikeaa? • Antaako opettajankoulutus riittävät taidot tehdä yhteistyötä? • Onko opettajilla riittävä itsetunto, joka kestää vanhempien tönimisen? • Tietävätkö opettajat, milloin perhe tarvitsee muiden asiantuntijoiden apua? • Epäonnistutaanko jo opiskelijavalinnoissa?

21. Vaikeat tilanteet Onko piilossa asioita, joista ei puhuta? Kuten koulun viranomaisvalta ja tehtävä toimia perheen kasvatuskyvyn kontrolloijana? Arvosanoihin sisältyvä valta? Tietävätkö vanhemmat oikeutensa ja velvollisuutensa? Hetken oli aika, jolloin vanhemmille siirrettiin valtaa (valita). Se meni jo. Voiko virkamies ja oppilaan äiti ja isä olla oikeasti tasavertaisia yhteistyössä?

22. Vaikeat tilanteet Pitäisikö vanhempien tarkastaa joitain oletuksiaan koulusta? Pitäisiko pysyähtyä katsomaan tilannetta opettajan silmin: yksi aikuinen yrittää miellyttää 60 keskenään eri lailla ajattelevan aikuisen toiveita. Mission Impossible. Olisiko vanhemmilla perusteita luottaa lapsensa opettajan ammattitaitoon? Suomalainen opettaja on maailmalla ylistetty! Opetus on ammattityötä. Opetuksen ymmärtäminen ei ole aina yksinkertaista.

23. Vaikeat tilanteet • Kun lapsi ei opi? • Kun lasta rangaistaan? • Kun lapsi joutuu vaikeuksiin?

24. Vaikeat tilanteet Entä kun perhe ei jaksa? Kun lapsi jää heitteille?

25. Vaikeat tilanteet ” Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta" (361/1983) Tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilölisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti.Lapselle tulee sen mukaan turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpiot. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäistö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisestu eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäostymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea edistää.

26. Vaikeat tilanteet Entä jos katsoisimmekin asiaa yhtä aikaa kaikkien silmin? Pitäisikö meidän kaikkien palata peruskysymyksen ääreen: Mitä hyötyä yhteistyöstä on? Mitä iloa meille voisi olla toinen toisistamme? Pitäisikö meidän kaikkien kasvaa? Pitäisikö meillä olla selkeä työnjako, jossa liiderinä on opettaja. Ei voi olla muuta liideriä. • Eikö keskiössä pidä olla lapsen tarpeet? Kaikkien lasten?

27. Ristiriitojen käsittely

28. Albert Lilius • ”Koulu ei voi vaatia, että kodit lasten kanssa keskusteltaessa joka tapauksessa pitävät ehdottomasti koulun puolta. • Mutta koululla on täysi oikeus vaatia, että vanhemmat puhuvat siitä niinkuin puhutaan läheisestä ystävästä tämän poissa ollessa . Ellei ole aivan sitovia todistuksia olemassa, ei uskota hänen tehneen mitään moitittavaa tai suunnitelleen mitään alhaista”

29. Yhteistyön päämäärä? ”Jotta mahdollisimman moni oppilas pääsisi oppimisen positiiviseen kehään.” Professori Hannele Niemi

30. Ymmärretään, mitä opetus on? ”Opetuksen ja oppimisen käsitteiden suhde ei ole kausaalinen. Se on samanlainen kuin hoitamisen ja paranemisen, ei parantamisen ja paranemisen käsitteiden välinen suhde.” Professori Pertti Kansanen

31. Mitä opetus on? • Opettaja • Oppilas • Opetettavat asiat • Luokka Ja näiden elementtien vuorovaikutus

32. Yhteistyön tasot Kunnan taso Kyse on opetuksen järjestämisen laadusta, resursseista ja järjestelmistä

33. Yhteistyön tasot Koulun taso Laatu on rakenteiden, kouluyhteisön, ilmapiirin, prosessien ja kulttuurin laatua

34. Yhteistyön tasot Luokan taso Kyse on luokkayhteisön laadusta, sen ryhmävaiheesta ja ryhmätilasta ”Emme opeta lapsia yhdessä siksi, että kuvittelemme, että he ovat samanlaisia. Emmekä siksi, että haluamme tehdä heistä samanlaisia. Opettamme heitä yhdessä siksi, että heidän tarvitsee oppia samat tiedot ja taidot.” Jaakko Itälä.

35. Yhteistyön tasot Luokan taso • Ovatko muut lapset omalle lapselleni uhka vai voimavara? • Oppilaiden uusi rooli: Toinen toisensa kannustaja Ben Furman

36. Yhteistyön tasot Luokan taso Opetus on joukkuelaji ” Luokka on joukko oppilaita, jotka kokoontuvat yhteen ottamaan haltuun maailmaa ja oppimaan elämään siinä.”

37. Yhteistyön tasot Yksittäisen oppilaan taso • Laatu on ihmissuhteiden, vuorovaikutuksen laatua, puhetta... ” Oppimiskokemuksessa keskeistä: olla tärkeä jollekin henkilölle”Simo Rönty

38. Kari Uusikylä: Hyvä koulu Luokanopettaja 2003 (1), 45 Koulun tärkein arvo on ihmisarvo. Jokainen kelpaa, ketään ei korvata toisella.

39. Kari Uusikylä: Hyvä koulu Hyvän koulun tärkein vaatimus on se, että se on ensisijaisesti hyvä lapselle, eikä ensisijaisesti jollekin muulle, kuten kasvottomalle “yhteiskunnalle”, talouselämälle tai jotain ideologiaa ajavalle ryhmälle.

40. Kari Uusikylä: Hyvä koulu Koululaisten perustarpeet tulisi tyydyttää järjestyksessä, ensiksi fyysiset tarpeet. Kun mieli on virkeä ja vatsa riittävän täysi ja vireystila hyvä, oppilas kaipaa ennen muuta turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Hyvässä koulussa henkilökunta huolehtii, että jokaista kohdellaan ihmisarvon mukaisesti, kenenkään ei tarvitse pelätä. Kaverin fyysistä tai henkistä pahoinpitelyä ei kerta kaikkiaan suvaita.

41. Kari Uusikylä: Hyvä koulu Kun turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tarpeet on tyydytetty, oppilaalla on tilaa toteuttaa itseään, opiskella tehokkaasti ja nauttia osaamisestaan. Opetuksen tavoitetaso tulee olla jokaiselle oppilaalle sopiva.

42. Kari Uusikylä: Hyvä koulu Hyvä koulu antaa aineksia myönteisen, mutta realistisen minäkuvan luomiseksi jokaiselle oppilaalle. Ihminen kasvaa biologisten ja psykologisten lakien määrittämissä aikatauluissa. Maailma muuttuu, mutta ihmisen kasvuvauhti pysyy samana. Hyvä koulu on kiireetön koulu.

43. Kari Uusikylä: Hyvä koulu Hyvässä koulussa koulun henkilökunta ja vanhemmat tekevät yhteistyötä toisiaan kuunnellen. Vanhemmat vastaavat kotikasvatuksesta, opettajat koulukasvatuksesta. Päämäärä on kuitenkin sama: oppilaan kasvu tasapainoiseksi, tehokkaaksi, oikean ja väärän myös teoissaan erottavaksi ihmiseksi.