1 / 23

GSM-Arkkitehtuuri

GSM-Arkkitehtuuri. Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: Tukiasemajärjestelmään (BSS) Base Station Subsystem Keskusjärjestelmään (NSS) Network and Switching Subsystem Verkonhallintajärjestelmään (NMS) Network Managgement Subsystem Pekka Herala Markku Pellinen

conner
Télécharger la présentation

GSM-Arkkitehtuuri

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. GSM-Arkkitehtuuri Gsm verkko voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: Tukiasemajärjestelmään (BSS) Base Station Subsystem Keskusjärjestelmään (NSS) Network and Switching Subsystem Verkonhallintajärjestelmään (NMS) Network Managgement Subsystem Pekka Herala Markku Pellinen I-TT-5V Sama Webmuodossa

  2. GSM Arkkitehtuuri (Yleiskuvaus)

  3. Tukiasemajärjestelmä (BSS) • Tukiasema on yhteydessä matkaviestimiin ja keskusjärjestelmään radiotien kautta tehtävänään yhdistää MS t eli Mobile Station laitteet (matkapuhelimet) keskusjärjestelmään.

  4. Tukiasemajärjestelmä (BSS)

  5. Tukiasemajärjestelmä (BSS) • BSS koostuu tukiasemista (BTS, Base Tranceiver System) ja niitä hallitsevista tukiasemaohjaimista (BSC, Base Station Controller) BSS:ään kuuluu myös transkooderi- ja nopeudensovituslaitteisto, (TRAU, Transcoder/Rate Adapter Unit). • Tukiasemaksi kutsutaan fyysistä laitteistotilaa tukiasemalaitteineen.

  6. Tukiasemajärjestelmä (BSS) • Laitteistotilan lisäksi BTS koostuu TRX:istä (Tranceiver) eli lähetin-vastaanottoyksiköistä teholähteineen, kombainerista, tehojakajasta, antennikaapeleista, mastosta, salauslaitteistosta ja antenneista että mastovahvistimista.

  7. Tukiasemajärjestelmä (BSS) • Tukiasemaohjaimen (BSC) tehtävänä on huolehtia oman alueensa radioresurssien hallinnasta erillään matkapuhelinkeskuksesta eli puheluiden läpikytkentään.

  8. Tukiasemajärjestelmä (BSS) • Matkapuhelinkeskus kytkee puhelut oikean BSC:n kautta MS:lle, ja yhteydenaikaisista radiorajapinnan tapahtumista huolehtii BSC. • Jokaisen BSC:n alueella on useita tukiasemia, joita ryhmittelemällä muodostetaan sijaintialueita.

  9. Tukiasemajärjestelmä (BSS) • Transkooderi- ja nopeudensovituslaitteiston (TRAU) tehtäviin kuuluvat puheen koodaus ja dekoodaus sekä datan nopeussovitus sisäisen GSM-verkon ja ulkopuolisten verkkojen lähetemuotojen kesken.

  10. Keskusjärjestelmä (NSS) • Keskusjärjestelmän keskeisin komponentti on matkapuhelinkeskus (MSC, Mobile Switching Center), joka vastaa puheluiden kytkennästä GSM-verkon sisällä sekä GSM-verkon ja ulkopuolisen verkon välillä.

  11. Keskusjärjestelmä (NSS)

  12. Keskusjärjestelmä (NSS) rekisterit • Matkapuhelinkeskukseen voi olla kytkeytyneenä viisi rekisteriä, joista kotirekisteri (HLR, home location register) ja vierailijarekisteri (VLR, Visitor Location Register) ovat pakollisia järjestelmän toiminnalle.

  13. Keskusjärjestelmä (NSS) rekisterit • Näiden lisäksi verkossa voi olla tunnistuskeskus (AuC, Authentication Centre) ja laitetunnusrekisteri (EIR, equipment identity register) sekä ryhmäpuhelurekisteri (GCR, Group Call Register). • HLR:n tallennetaan tilaaja- ja laskutustietoja sekä numeroon liittyvät lisäpalvelut pysyvästi tai muuttuvasti. Kukin GSM-tilaaja on rekisteröity vain yhteen kotirekisteriin, ja määrityksen tekee kotiverkon operaattori.

  14. Keskusjärjestelmä (NSS) rekisterit • VLR sisältää tiedot alueella vierailevasta tilaajasta. Matkapuhelimen siirtyessä uudelle keskusalueelle, alueen VLR pyytää HLR:stä matkapuhelimen tilaajatiedot ja ilmoittaa samalla puhelimelle uudet sijaintitiedot.

  15. Keskusjärjestelmä (NSS) rekisterit • AuC sisältää tilaajien salaiset tunnistenumerot, jotka määritetään tilaajalle verkkoon liittymisen yhteydessä. • EIR säilytetään laitteiden tunnisteita, jolloin esim. varastettu puhelin voidaan sulkea. • GCR tarvitaan verkon uutta toimintoa GSM:n ryhmälähetystä varten.

  16. Verkonhallintajärjestelmä (NMS)

  17. Verkonhallintajärjestelmä (NMS) • Verkonhallintajärjestelmä on yhteydessä BSS:n ja NSS:n ja vastaa verkon ylläpidosta ja toiminnasta. • Keskeinen osa NMS:ä on käytönohjauskeskus (OMC, Operation and Maintenance Centre), jonka avulla voidaan asentaa GSM-verkkoelementtien ohjelmistoja, syöttää parametreja ja valvoa elementtien tiloja.

  18. Rajapinnat

  19. Rajapinnat • Kaikki GSM-verkon elementit ovat yhteydessä toisiinsa joko suoraan tai välillisesti jonkin rajapinnan kautta. Jokaisessa rajapinnassa on sallittu vain tietyt toiminteet.

  20. Rajapinnat • Air- eli radiorajapinta on matkaviestimen ja tukiaseman välinen rajapinta (MS <-> BSC). • A­bis -rajapinta on tukiasemaohjaimen ja tukiaseman välinen rajapinta (BSC <->BTS). • Ater-rajapinta on tukiasemaohjaimen ja transkooderin välinen rajapinta.

  21. Rajapinnat • A-rajapinta on transkooderin ja matkapuhelinkeskuksen välinen rajapinta. • Q&Monrajapinta verkonhallintajärjestelmän ja keskusjärjestelmän sekä tukiasemajärjestelmän välillä.

  22. Lähteet: • Jyrki Penttinen, GSM-tekniikka, Järjestelmän toiminta, palvelut ja suunnittelu • Kalevi Ylinen, Matkapuhelinjärjestelmät, kurssimoniste • http://gprs-course.evtek.fi/GPRSdevelopers/GSM/Overview_of_GSM_Network.htm • http://www.ewh.ieee.org/r10/bombay/news5/GSM.htm

More Related