Muutetaan yhteiskuntaa – ei ilmastoa! Tamyn ympäristöpäivät 18.4.2007

1. Muutetaan yhteiskuntaa – ei ilmastoa! Tamyn ympäristöpäivät 18.4.2007 Riitta Savikko riitta.savikko@maanystavat.fi

2. Esityksen rakenne • esittely • mistä ponnistaa tarve yhteiskunnan muuttamiselle? • mitä pitäisi tehdä? • miten maailmaa muutetaan? • miksi ilmasto on pinnalla? • mitä esteitä yhteiskunnan muuttamisessa on? • järjestöjen toiminnan esimerkkejä

3. Maan ystävät • Tarjoaa mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokaarttisemman maailman puolesta • Friends of the Earth International –verkoston jäsen • 11 paikallisryhmää Helsingistä Rovaniemelle • kampanjat: ilmastokampanja, yhden maapallon kampanja, metsä-, maaseutu-, vesi- ja GMO-ryhmä Maan hiljaiset, Maan ystävien lapset

4. mistä ponnistaa tarve yhteiskunnan muuttamiselle? 7

5. Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuoden aikana Lämpötila suhteessa vuoden 1990 arvoon Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpömittausten tuloksia Jälkikäteen esim. koralleista ja jäätiköistä pääteltyjä lämpötiloja. 4

6. Ilmastonmuutos aiheuttaa hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää • Ilmastonmuutoksen arvioidaan: • sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa • nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja • lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä • laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä • heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää • hävittävän lajeja sukupuuttoon • lisäävän ympäristöpakolaisten määrää Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. 5

7. Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä? tonnia hiilidioksidia / asukas Maailman keskiarvo Lähde: Tilastokeskus 2006 10

8. Ilmasto on myös oikeudenmukaisuuskysymys • Kuka aiheuttaa? • Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet yli 80 % tähänastisesta lämpenemisestä. • Kuka kärsii? • Kehitysmaiden ennestäänkin kuumilla alueilla pienikin lisälämpeneminen on haitallisinta. • Kuka päättää? • Kaikki eivät pääse mukaan ilmastopoliittiseen päätöksen tekoon. 11

9. mitä pitäisi tehdä? 7

10. Päästöjä pitää leikata roimasti • Maailmanlaajuisesti päästöjä on leikattava 2/3:lla ilmastonmuutoksen torjumiseksi. • Runsaasti päästöjä tuottavassa Suomessa leikkaustarve vielä suurempi: 75–95 %. • Oikeudenmukaisinta olisi jakaa oikeus tuottaa päästöjä tasan maailman asukkaiden kesken. Suomessa päästöjä pitää vähentää roimasti, jotta ilmastonmuutosta saadaan hidastettua. Lähde: Lammi & Tynkkynen 2001 12

11. Tarvitaan energian tuotanto- ja kulutustapojen muutos • Vähentää energian käyttöä • (sähkö, lämpö, liikenne). • Parantaa energiatehokkuutta. • Tuottaa energia uusiutuvilla • energianlähteillä. • Suojella maailman metsiä ja soita. • Kansainvälisellä, kansallisella, • paikallisella ja • henkilökohtaisella tasolla. 30

12. miten maailmaa muutetaan? poliittinen paine tunne toiminta tieto toimenpiteet

13. miksi ilmasto on pinnalla? • Ilmastotieteen huolestuttavat viestit • Yksittäiset tapahtumat • Poliittisten prosessien synergia • Bisneksen herääminen • Poliittisen keskustelun kaari

14. IPCC:n raportit: Tiederaportti • Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tiederaportin yhteenveto-osan mukaan maapallon keskilämpötila saattaa nousta vuoteen 2100 mennessä jopa 6,4 asteella verrattuna vuosien 1980-1999 keskilämpötilaan. • Raportin mukaan meriveden pinta saattaa nousta jopa 59 senttimetriä. • Lämpötilat ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikkialla maailmassa. Sadan viimeisimmän vuoden aikana maapallon lämpötila on noussut keskimäärin 0,74 astetta ja lämpeneminen on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Euroopan keskilämpötila on noussut lähes yhden celsiusasteen eli maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin. Ajalta, jolta lämpötilamittauksia on saatavilla, 15 lämpimintä vuotta on koettu viimeisimpien 20 vuoden aikana ja niistä 11 ajoittuu vuoden 1995 jälkeiseen aikaan. 7

15. IPCC:n raportit: Ilmastonmuutoksen vaikutukset, sopeutuminen ja haavoittuvuus • Pohjois-Eurooppa: • aluksi hyötyjä lämmitystarpeen väheneminen, lisääntynyt satoisuus ja metsien kasvu • haittoja ovat  mm. talvitulvat, vaarantuneet ekosysteemit sekä roudan vähenemisestä aiheutuva maaperän vakauden heikkeneminen. • Arktisilla ja napa-alueilla jäätiköiden arvioidaan pienenevän, merien jääpeitteen suppenevan ja ikiroudan laajuuden ja syvyyden heikkenevän. • vaikutuksia myös moniin eläinlajeihin, kuten muuttolintuihin ja suuriin petoeläimiin. • Etelä-Eurooppa: • kuivuus- ja hellekaudet yleistyvät. • veden saatavuus heikkenee • satoisuus laskee • metsäpalot lisääntyvät • helleaallot lisäävät terveysriskejä. 7

16. Pohjois-Amerikka: • vesivarojen riittävyydelle haaste • metsäpalot ja -tuhot tulevat lisääntymään • kaupungeissa arvioidaan lisääntyvien hellekausien tuovan terveysongelmia. • Afrikka: • vesihuollon ongelmat voimistuvat • aliravitsemus ja nälänhätä pahentuvat kuivilla alueilla, joilla ilmastonmuutos edelleen kaventaa maatalouden edellytyksiä. Joillakin alueilla Afrikassa sateista riippuvat sadot voivat laskea jopa puoleen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä.   • -> köyhistä köyhimmät kärsivät eniten • Sopeutumistoimien valikoima • tekniset ratkaisut (esim. merenpinnan nousulta suojautuminen) • kulutuskäyttäytymiseen liittyvät ratkaisut (esim. ruokatottumusten ja vapaa-ajan valintojen muuttaminen) • elinkeinotoimintaan liittyvät ratkaisut (esim. maatilojen kylvötapojen muuttaminen) • poliittiset ratkaisut (esim. lainsäädäntö ja päästöjen vähentämistavoitteet). 7

17. Sternin raportti • Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. • Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti vain prosentin luokkaa globaalista bruttokansantuotteesta. • Näin ollen toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat erittäin kannattavia – jokaista 70 euroa kohti, jonka investoimme ilmastokriisin torjumiseen, estämme ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja Sternin mukaan noin 20 000 euron edestä. • Stern Review on the Economics of Climate Change (http://www.hm-treasury.gov.uk/independent_reviews/stern_review_economics_climate_change/sternreview_index.cfm) 6

18. Onpa ilmoja pidellyt • Tuoreen asennekyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää ilmastonmuutosta totena, ja kaksi kolmesta arvioi sen olevan vakavin ihmiskunnan kohtaamista ympäristöongelmista. Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Kansalaiset ovat myös itse valmiita muuttamaan elämäntapojaan, ja he odottavat poliittisilta päättäjiltä ja elinkeinoelämältä ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia. • Ajatuspaja e2:n 29.1.2007 julkaisema raportti "Onpa ilmoja pidellyt - Ilmastonmuutos ja kansalainen" (http://www.e2.fi/) • (Helsingin Sanomat 29.1.2007) 7

19. Ollilan avaus • ”Ollilan mielestä hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä paljon nykyistä nopeammin. Ja hänen mielestään siihen tarvitaan aluksi valtioiden yrityksille ja muille toimijoille asettamia rajoituksia. Hänen mukaansa suuryritykset ovat valmiita päästörajoituksiin, koska ne näkevät, että ennemmin tai myöhemmin rajoitukset tulevat. Nyt kannattaa olla mukana sopimassa niistä. Ollilan mukaan apuun tarvitaan aluksi valtioita, YK:ta ja Kioton sopimuksen kaltaisia mekanismeja: julkisia tukia, veroja, päästökattoja. Valtioiden on rangaistava kaikkia niitä, jotka aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. "Tähän päästään EU:n päästökaupan tyyppisellä markkinamekanismilla, joka ohjaa energian käytön niukkapäästöisiin muotoihin.” • (Helsingin Sanomat 29.1.2007) 7

20. Eurooppa-neuvoston päätelmät: Ilmastonmuutos 8.-9.4.2007 • Maailmanlaajuinen ja kokonaisvaltainen vuoden 2012 jälkiestä aikaa koskeva sopimus • kehittyneiden maiden tulisi sitoutua – 30 %:n päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä • EU sitoutuu itse 30%:n vähennykseen tietyin edellytyksin • EU sitoutunut muuttamaan Euroopan tehokkaaksi ja vähäpäästöiseksi taloudeksi -> kunnes kv. sopimus on valmis, sotoutuu välivaiheena vähintään 20 %:n riippumattomaan tavoitteeseen 7

21. Ympäristöneuvoston päätelmissä 20.2. lisäksi • 2 asteen tavoite • ilmasto- ja energiapolitiikkojen synergia • Stern • IPCC • keinoja (esim. liikenne, rakennukset, päästökauppa…) • kehitysmaiden osallistumismuodot • päästökaupan kehittäminen • teknologian merkitys • sopeutuminen hillisemistoimien täydentäjänä 7

22. Lontoo leikkaa päästöjä • Lontoon kaupunki leikkaa hiilidioksidipäästöjään vuoteen 2025 mennessä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Hiilidioksidipäästöjä pyritään rajoittamaan muun muassa vähentämällä sähkönkulutusta ja tiivistämällä rakennukset entistä paremmin. Sähköä pyritään säästämään esimerkiksi kehottamalla ihmisiä vaihtamaan sähköä runsaasti kuluttavat perinteiset hehkulamput säästeliäämpiin lamppumalleihin. • Julkaistu: 27.2.2007 stt–reuters Lontoo. 7

23. mitä esteitä yhteiskunnan muuttamisessa on? 7

24. Etäisyydet esteenä • ajallinen etäisyys • maantieteellinen etäisyys • psyykkinen etäisyys • käsitteellinen etäisyys • Jos voisi kurkata kristallipalloon 50 vuoden päähän eri vaihtoehtoja… 7

25. Tuotto, tieto, tottumus • voimakkaat tahot hyötyvät nykymenon jatkumisesta • ihmiset eivät tiedä tarpeeksi • näin on tehty ennenkin 7

26. Myytit • Suomi edelläkävijä • erityisolosuhteet • ilmastohuolikeskustelu, ei ilmastonmuutoksen torjumiskeskustelu • ratkaisuksi tarjotaan poppakonsteja ja energian käytön vähentäminen • unohtuu, ilmastohuolen väärinkäyttö • (ydinvoima, liikenteen biopolttoaineet, turve, Vuotos) • taloudellinen kilpailukyky- ja kestävä kehitys -diskurssit 7

27. Tuulivoima • tuulivoimamarkkinat kasvavat 20 % vuodessa • muualla maailmassa edetään vauhdikkaasti:- Tanska: tuottaa viidesosan sähköstä tuulivoimalla ja sitoutunut kasvattamaan osuuden 50 %:iin vuoteen 2030 • - Saksan tuulivoimakapasiteetti on Suomeen verrattuna liki 300-, • Espanjan 120- ja Tanskan 60-kertainen. Pelkästään Itävallan • kapasiteetin lisäys vuonna 2004 oli viisi kertaa Suomen koko • kapasiteetin suuruinen. • Suomessa tuotetaan tuulivoimalla vasta 0,2 % sähköstä. • Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa on rakennettu maailman eniten tuulivoimaa. • tuulivoima työllistää 2-5 kertaa paremmin tuotettua energiayksikköä kohden kuin fossiili- tai ydinenergia. Lumituuli Oy:n voima-laitos Lumijoella tuottaa tuulisähköä verkkoon 18

28. Bioenergia • bioenergialla tuotetaan nyt noin • 20 % Suomen energiantarpeesta • bioenergialla on suuria laajenemismahdollisuuksia • esimerkkejä bioenergiasta: • - polttopuu • - hake • - pelletti • - biokaasu • - ruokohelpi • - energiapaju • - rypsi Kalmarin maatilalla Laukaassa oma biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön. Lisäksi tilan henkilöauto kulkee omalla biokaasulla. 19

29. Kaikki jo tehty? • Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja samoin kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa. • Suomessa on paljon parannettavaa. Esimerkiksi matalaenergiatekniikalla uusien kerrostalojen energiankulutusta voitaisiin leikata Suomessa nykyisestä vielä 70 %. 20

30. miten maailmaa muutetaan? poliittinen paine tunne toiminta tieto toimenpiteet

31. Maan ystävien ilmastokampanja

33. 28

34. Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle • 2 asteen tavoite • pitkän aikavälin ilmastostrategia • energiankulutuksen kasvu pysäytettävä • matalaenergiarakentaminen • progressiivinen sähkövero • rakennusten energia-avustuksia lisää • teollisuuden sähkövero palautettava • tuulivoimaa lisää (0,2 % -> 8 %, 3000 MW) • bioenergiaa lisää (20 % -> 30 %) • syöttötariffi tuulivoimalle, aurinkoenergialle, bioenergialle • liikenteen biopolttoainetavoite saavutettava ilman trooppisia metsiä tuhoavia tuotteita • ydinvoimaloiden käyttöikää ei tule pidentää, eikä uusia rakentaa • tietullit • auto- ja ajoneuvovero hiilidioksidiperusteisiksi • lentoliikenteen päästöjä rajoitettava (esim. EU:n päästökauppa) 7

35. Miten haluaisit muuttaa yhteiskuntaa? • mitä haluat sanoa? • keneen haluat vaikuttaa? • miten sen voi toteuttaa? 7

36. gandhin talismani “Whenever you are in doubt – – apply the following test. Recall the face of the poorest and the weakest man whom you may have seen, and ask yourself, if the step you contemplate is going to be of any use to him. Will he gain anything by it? Will it restore him to a control over his own life and destiny? In other words, will it lead to swaraj [freedom, independence] for the hungry and spiritually starving millions? Then you will find your doubts and your self melt away." Mohandas Gandhi

37. Kiitos!riitta.savikko@maanystavat.fi

38. Energiantuotanto aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa energiasektori yhteensä 83 % • energiantuotanto 65 % • teollisuuteen • kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja • lämmitykseen • palvelusektorille • liikenne 18 % • yksityisautoilu • teollisuuden ja kaupan kuljetukset • julkinen liikenne Lähde: Ilmastotavoite 2050 14

39. Ydinvoima on virhevalinta • ydinvoima ei voi olla pitkän ajan • ratkaisu ilmasto-ongelmiin • uraani on uusiutumatonta • ydinvoimaloilla tuotetaan vain 3 % • maailman energiasta • uraanikaivosten ja ydinjätteiden • ongelmat ovat ratkaisematta • ydinvoima on kallista ja vie • resursseja uusiutuvien • kehittämiseltä (esim. ns. • risupaketti) • pienimuotoisia uusiutuvaan • energiaan perustuvia • voimalaitoksia voi turvallisesti • rakentaa minne päin maailmaa • vain .

40. YMPÄRISTÖJÄRJESTÖJEN VISIO 2020-2050

41. Ilmastotavoite 2050 on ympäristöjärjestöjen keskustelunavaus pitkän tähtäimen ilmastopolitiikasta • Käsittelyssä 6 sektoria: • Yhdyskuntarakenne • Rakennukset • Liikenne • Kotitaloudet ja palvelut • Teollisuus • Energiantuotanto

42. 2020tarkastelu käyttövalmiiden keinojen vaikutuksiahiilidioksidipäästöt pienenevät 30 %2050tavoitevisio vähäpäästöisestä yhteiskunnastahiilidioksidipäästöt pienenevät 80 %

43. YHDYSKUNTARAKENNE • Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ollut Suomessa voimakasta • Johtanut henkilöautoilun kasvuun ja kaukolämmityksen mahdollisuuksien hukkaamiseen • Kaavoituksella ja liikennepolitiikalla suuri merkitys päästöille

44. Liikenteen kannalta huonosti suunniteltu alue voi lisätä päästöjä jopa 13 kertaa verrattuna hyvin suunniteltuun

45. YHDYSKUNTARAKENNE – KEINOJA • Kaavoitusratkaisut, jotka tukevat eheyttämis- ja täydennysrakentamista • Rakentamisen ohjaaminen sopiville alueille • Työsuhdeautojen verotuksen tarkistaminen • Joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantaminen ruuhkamaksuilla sekä polttoaineverotuksella • Kutsujoukkoliikenteen ja vähittäiskaupan kuljetuspalvelujen kehittäminen

46. LIIKENNE • Liikenteen päästöt kasvaneet yli puolella vuodesta 1980 • Haasteena kuljetusten ohjaaminen raiteille • Toisen sukupolven biopolttoaineet autoihin • Vähän kuluttavat autot • Liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää 40 % vuoteen 2020 mennessä

47. 3-5 km matkoista 64 % henkilöautolla Koko maassa 5-10 km pituisista matkoista 71 % kuljetaan henkilöautolla

48. LIIKENNE – KEINOJA • Tehokas raideliikenteen kehittäminen • Uusien biopolttoaineiden ja tehokkaampien ajoneuvojen käyttöönotto • Ajoneuvoverotuksen muuttaminen CO2-perusteiseksi • Polttoaineiden verotuksen muuttaminen CO2-perusteiseksi • Tietullit suurimmilla kaupunkiseuduilla ja moottoriteillä

49. RAKENNUKSET • Rakennusten lämmitys aiheuttaa noin neljänneksen kasvihuonekaasupäästöistä • Energiankulutus kasvanut 80-luvun puolivälistä • Sähkölämmityksen käyttö lähes kolminkertaistunut 80-luvulta • Matalaenergiarakentaminen = 70 % pienempi kulutus, noin 20 % vuoden 2020 rakennuskannasta

50. RAKENNUKSET – KEINOJA • Rakentamismääräysten tiukentaminen matalaenergiarakentamisen tasolle • Lämmitystapavalintojen ohjaaminen pois öljystä ja sähköstä • Energiatehokkuutta parantavan korjausrakentamisen ja lämmitysjärjestelmien vaihtamisen tukeminen