Välimerkit

1. Välimerkit Tuula Marila 1.2.2009 Kielipalvelut

2. Miksi välimerkkejä tarvitaan? Välimerkit auttavat lukijaa: • jaksottamaan tekstiä • erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) • havaitsemaan kirjoittajan painottamaa asiaa ( ! ?) Välimerkkejä on kaksi ryhmää • virkkeen lopussa • virkkeen osien välissä

3. PISTE virkkeen lopussa päättää toteamuksen sisältävän virkkeen yksi virke – yksi asia (huom! pisteen jälkeen välilyönti) poikkeus: ei pistettä, jos lyhenne loppuu pisteeseen: - - -jne. erikoistapaus: Hän oli kilpailussa 15:s. (ei 15.)

4. Piste muulloin kuin virkkeen lopussa – alaviitteen lopussa – juoksevaan tekstiin kuuluvan luettelon lopussa – lyhenteissä – järjestysluvuissa – henkilönimen alkukirjainlyhenteen jäljessä: R. Ankka. Ei pistettä otsikoiden yhteydessä (irrallinen oma rivi) Ei yleensä pistettä kirjan lukujen numeroinnissa (muista kuitenkin eri tieteenalojen konventiot): 1 Kirjoittaja työssään 1.1 Kirjoittaminen on prosessi 1.1.1 Valmistautuminen * Kuvateksteissä ja taulukoissa:Kuva 1. Rottia tunkiolla(.) Taulukko 1. Rottakanta.

5. Kaksoispiste 1. Kaksoispisteen vasemmalla puolella johtolause ja oikealla puolella lainaus. 2. Kaksoispisteen vasemmalla puolella täsmennettävä lause ja oikealla puolella täsmentävä tai tarkemmin kuvaileva osuus, esim. luettelo 3. Kaksoispisteen oikealla puolella seuraa selitys tai perustelu, joskus (harvoin) seuraus tai johtopäätös.

6. Kaksoispiste, esimerkkejä • Vuoden 1914 runonkeruuretkellä Pedar Jalville sanottiin: ”Mihin noilla vanhoilla loruilla, ivan välineeksi niitä keräät.” 2. Silloin isä antoi velvollisuuksien uuvuttamalle lapselleen arvokkaan ohjeen: pakko on vain kuolla. 3. Katselin maisemaa: sinertävää hankea, kaukana häämöttävää Kummattivaaraa, lumisia kuusia, auringon paisteessa kimaltelevia koivunoksia. 4. Kuritusta ei pidetty tärkeänä: lapsen liika ojentaminen toisi kaunaa, josta kärsittäisiin vuosia.

7. Puolipiste Suomen kielessä puolipisteellä erotetaan toisistaan keskenään kieliopillisesti samanarvoiset osat. Miltei poikkeuksetta kyseessä on kaksi päälausetta. Käyttötavat: 1. Sisällöllinen yhteenkuuluvuus 2. Ryhmittelykäyttö 3. ”Ketjuvirkekäyttö”

8. Puolipiste, esimerkkejä 1. Kuula kärsi osallistujakadosta, mutta keihäänheittoon tuli tänä vuonna paljon osallistujia. Kuusi- ja kahdeksanvuotiaiden sarjassa heitettiin kokeeksi turbokeihästä; isommilla oli normaali keihäs. Pituushyppyyn osallistujia oli kaikkein eniten, peräti kuusikymmentä. 2. Muistakaa pakata mukaan ainakin seuraavat: teltta, makuupussi ja jokin tyynyksi sopiva vaate; lompakko ja matkaliput; pieni pyyhe ja hammasharja; sadevaatteet, lämmin vaatekerta, tuulenpitävä vaatekerta ja vaihtovaatteet; [sekä] kuivaruokaa kolmeksi päiväksi.

9. Kysymysmerkki ja huutomerkki KYSYMYSMERKKI Käytetään kysymyslauseen lopussa. Huom! Sitaateissa kysymysmerkki lainausmerkkien sisään. HUUTOMERKKI Huudahduksen sisältävän virkkeen lopussa. Käskymuotoisissa virkkeissä (sävy ystävällinen tai kehottava) Tulkaa vain rohkeasti tänne etupenkkiin! Nimissä:AVANTI! -orkesterin konsertit(merkin jälkeen väli)

10. PILKKU suomen kielessä pilkkua käytetään: 1. erottamaan eri lauseita toisistaan 2. erottamaan luettelon osia toisistaan 3. painokkaiden, rinnasteisten adjektiiviattribuuttien välissä 4. erottamaan lauseyhteydestä irrallaan olevat lisät, täsmennykset ja huudahdukset

11. Pilkun käytön pääsääntö Virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkuin. - virke: muodostuu eriasteisista lauseista - lause - lauseenvastike (Huom! ei pilkkua) • Lauseen eri osat erotetaan toisistaan pilkuin (luettelot). • Irralliset välihuomautukset erotetaan muusta lauseyhteydestä pilkuin. Ks. myöshttp://www.kotus.fi/index.phtml?i=469&s=2609#faq_469

12. Pilkun käyttö päälauseiden yhteydessä PÄÄLAUSE Rinnastus: konjunktiot (ei pilkkua, jos yhteinen sana tai lauseenjäsen) ja, sekä, sekä – että, -kä, eli, tai, joko – tai, vai, mutta, vaan (voivat myös rinnastaa) Esimerkkejä: Tilaisuudessa olivat läsnä sekä Niinistö että Halonen. Pekka osasi laulaa mutta ei lukea.(yhteinen subjekti)

13. Pilkku sivulauseiden yhteydessä SIVULAUSE: 1) konjunktio: että, niin että, jotta, koska, kun, sitten kun, kunnes, jahka, kuin (ei selkeissä vertailuissa), ennen kuin, jos, ellen, jollen, mikäli, vaikka, jos kohta, joskin, niin kuin, ikään kuin, kuten, joten, tokko 2) relatiivi (joka, mikä) 3) kysyvä sivulause (-ko/kö) Huomaa, että kahden sivulauseen rinnastuksissa jälkimmäinen alistuskonjunktio voi olla myös elliptinen (= jätetty pois). Tällöin ei pilkkua: En tiennyt, että asialla oli jo kiire ja [että] piti alkaa valmistelut välittömästi.

14. Pilkun käyttö muissa yhteyksissä lauseenvastike: ei pilkkua(kun-, että-, jotta-lauseet) Mutta virkkeen keskellä tai lopussa:Käsitykseni on, ollakseni ihan rehellinen, täysin toinen kuin sinun. • fraasit: ei pilkkua: puuta heinää, ei puhu ei pussaa, pari kolme • luettelon numeroidut kohdat: tulee pilkku: Viimeinen lähtijä 1) katkaisee kopiokoneesta virran, 2) lukitsee ovet, 3) sammuttaa valot. Mutta jos ranskalaisilla viivoilla, ei pilkkua: Viimeinen lähtijä - katkaisee koneesta virran - lukitsee ovet - sammuttaa valot.

15. Pilkku muissa yhteyksissä Pilkkua käytetään • desimaalipilkku3,15 • kahden tittelin välissä, jos ne ovat rinnasteiset:varatuomari, ekonomi M. Kaski Pilkkua ei käytetä • peräkkäisten konjunktioiden välissä: että kun, jos vaikka, ja että • Jos virkkeen alussa on sanaparise/ne + joka/mikä

16. Suomen kielen kaksi viivaa:lyhyt ja pitkä 1) Rajakohtailmauksissa tarvitaan usein sekä lyhyttä että pitkää viivaa 2) Sanaliitoissa 3) Rinnasteisten osien yhdistäjänä 4) Erikoistapaus: Helsinki-Vantaan lentoasema (lyhyt) 5) Yhdyssanan toistuvan osan merkkinä Ks. myös http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/viivat.htmlhttp://www.kotus.fi/index.phtml?i=468&s=2609#faq_468

17. Lyhyt viiva 6) Yhdysmerkillisissä yhdyssanatapauksissa: a) kielen aines:-lla-pääte b) numero, kirjain, symboli:@-merkki, 40-vuotias c) lyhenne:tv-ohjelma d) erisnimi:Maija-serkku e) yhdyssanan rajalla osissa sama vokaali:aamu-usva f) kirjainasultaan epäsuomalainen tai suomen kieleen vakiintumaton vierassana:sioux-intiaani 7) Kaksitulkintaisissa yhdyssanoissa selventäjänä 8) Tavuviivana 9) Pitkän viivan korvikkeena kirjoituskonetekstissä 10) Miinusmerkin korvikkeena

18. Pitkä viiva 1) Erottaa irrallisen lisän virkkeen sisällä (vrt. pilkut) 2) Toimii luetelmaviivana (allekkain, usein sisennetään) 3) Osoittaa ääriviivoja, rajapaikkoja, osapuolia tms.(ns. rajakohtailmaukset: 1985─2009-luvulla) 4) Osoittaa repliikin alkua tai jatkumista,”repliikkiviiva” 5) Osoittaa virkkeen lopussa, että seuraa jotain odottamatonta 6) Osoittaa virkkeen katkeamista tai jäämistä kesken 7) Osoittaa sanansisäistä poistoa esim. häveliäisyyssyistä:v─u, s─tana

19. Pitkä viiva 8) Osoittaa asiatekstissä suoran lainauksen osan poisjättöä ─ ─ huomaa eri tieteenalojen käytännöt! (. . .) 9) Osoittaa puuttuvia senttejä:3,— (hinta kolme euroa) 10 Liittää virkkeen osaksi päälauseen, joka liittyy edellä sanottuun läheisesti; puolipiste on tässä suositeltavampi • Selkeyttää kappaleen sisäistä jaksotusta kahden virkkeen välissä • Erottaa emfaattisen, tehostavan nominatiivimuotoisen osan muusta lauseyhteydestä (puheen lohkolauseen tapainen)