1 / 16

Helmikuun uusintatentti

Helmikuun uusintatentti. Opinto-oppaassa ja teille jaetussa tämän kurssin infossa on väärä päivä, 19.2.2009 Oikea tenttipäivä on maanantai 16 .2.2009  Merkkaa heti tietoihisi!. Tiede ja tieteellinen menetelmä Mari Murtonen.

damali
Télécharger la présentation

Helmikuun uusintatentti

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Helmikuun uusintatentti • Opinto-oppaassa ja teille jaetussa tämän kurssin infossa on väärä päivä, 19.2.2009 • Oikea tenttipäivä on maanantai 16.2.2009  Merkkaa heti tietoihisi!

  2. Tiede ja tieteellinen menetelmäMari Murtonen • Ymmärtääkseen kasvatustieteen tavoitteita ja menetelmiä tulee ymmärtää yleisesti länsimaisen tieteen historiaa

  3. Mitä tiede on? Onko tieteellä aina tarkoitettu samaa? • Millä menetelmällä tietoon pyritään? • Liitoksissa näkemykseen tieteen luonteesta. Ontologia  epistemologia  metodologia + ihmisen olemus • Cohen, Manion & Morrison (s. 4, 2000): Ihmisten yritykset ymmärtää ympäristöään ja ilmiöitä voidaan luokitella kolmeen kategoriaan: kokemus, päättely ja tutkimus • Tällä luennolla esitetään yksi tapa jäsentää ihmisen yritykset ymmärtää ympäristöään historiallisina vaiheina

  4. Pohdintatehtävä Mieti opiskelukavereiden kanssa: • Miten tämän päivän tiede eroaa aiemmista tiedekäsityksistä, esimerkiksi: • Millaista tiede on ollut eri aikakausina historiassamme? • Millainen on ollut tieteellinen menetelmä eri aikoina? • Kuinka pitkään “tiedettä” on ollut?

  5. Vaihe 1 Antiikista nykypäivään- tiede ei ole aina tarkoittanut sitä, mitä tänä päivänä • Aristoteles: Aksiomattinen tieteenihanne, kategoriat • = Ensimmäinen systemaattinen yritys tieteellisen päättelyn rakenteen hahmottamiseksi • - Havainnoista voidaan päätellä induktiivisesti selitysperiaatteita, aksioomia, joista edelleen voidaan dedusoida yksittäistapauksia. • - Syllogismi (logiikan alku): Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia – Sokrates on ihminen – Sokrates on kuolevainen (Niiniluoto 1983, 20)

  6. Päättelyn lajit • Deduktiivinen päättely • “Yleisestä yksityiseen”, päättelyn tulos sisältyy siihen, mistä se pääteltiin • Induktiivinen päättely • “Yksityisestä yleiseen”, luo uutta tietoa • Abduktiivinen päättely • Selityksen muodostaminen jälkeenpäin

  7. Vaihe 2 Kohti varmempaa tietoa- Francis Bacon, 1600-luku (empirismin alku) “Tieto on valtaa” - Luonto valjastettava ihmisen hyödyksi; tiede apuna - Vastakohtana Aristoteleen kontemplatiivinen tieteenihanne = tietoa tiedon vuoksi, tietäminen on onni

  8. Systemaattisesti kohti varmempaa tietoa • Bacon: Aksioomia ei voi saavuttaa “yhdellä hyppäyksellä”, vaan induktion tulee tapahtua vähitellen, askel askeleelta kohti yhä yleisempiä ja abstraktimpia käsitteitä ja lakeja. = Eliminoiva induktio • Induktioon tulee liittyä systemaattinen taulukointi- ja lajittelutekniikka, joka karsii virheelliset yleistykset pois ja lopulta jättää jäljelle vain yhden, tällä tavoin varman perustelun saavan lain. • Tutkijan pitää olla objektiivinen, tyhjä etukäteisoletuksista.

  9. Tehtävä • Mieti parin kanssa / pienryhmässä mitä ongelmia viimeisissä kahdessa kohdassa mahdollisesti on?

  10. Ongelmat • Ohje “tosiasioiden tutkimisesta” on tyhjä niin kauan kuin ei ole spesifioitu, mistä tosiasioista on kysymys. Darwin: “On outoa, että kaikki eivät kykene näkemään, että ollakseen lainkaan hyödyllisiä havaintojen täytyy olla jonkin näkemyksen puolesta tai jotakin vastaan.” (Pitää olla teoria) (Niiniluoto, 1983, 122.) - Havaintojen keräily ei järkevää, jollein tiedetä mitä etsitään. (Hypoteesi) - Keräilyn perustana kuitenkin aina valinta kysymyksen tärkeydestä tai ongelman ratkaisemisesta? (Tiede, politiikka: aiheen valinta) • Havaintojen teoriapitoisuus - “puhdas” havainnointi ei mahdollista.

  11. Hypoteesit • Tieteellisen tutkimuksen lähtökohtana hypoteesi Hypoteesi = oletus, olettamus, otaksuma

  12. Hypoteesin muodostukseen ei ole olemassa ohjeita. • Induktio ei käy menetelmäksi, ainakaan pelkästään: • Vrt. edellä: miten valita kohde? • Hypoteeseja muodostetaan monesti ilman minkäänlaista empiiristä näyttöä, esim. atomi

  13. Vaihe 3 Hypoteettis-deduktiivinen menetelmäHDM • Hypoteesia voidaan testata tutkimalla sen havaittavia loogisia seurauksia. • Deduktio menetelmän nimessä siis viittaa siihen, että hypoteesista dedusoidaan loogisesti seurauksia, eli koeteltavissa olevia väitelauseita. • Mikäli seuraukset osoittautuvat todeksi, hypoteesi saa vahvistusta • Jos seuraukset osoittautuvat vääriksi, hypoteesikin pitää todeta virheelliseksi, koska tosista väitteistä ei voi dedusoida epätosia väitteitä.

  14. HDM Deduktio Hypoteesi Testi-implikaatiot (Toteutuu/ei toteudu) ? Ratkaisu Falsifikaatio / Konfirmaatio Testi Havainnot (empiria) ONGELMA

  15. Kasvatustiede ja HDM? • Minkälaisessa tutkimuksessa kasvatustieteessä käytetään hypoteettis-deduktiivista menetelmää? • Minkälainen tutkimus kasvatustieteessä on ongelmallista HDM:n suhteen?

  16. Vaihe 4 Naturalistiset menetelmät • Määrällisen tutkimuksen kritiikki 1970-luvulla • Laadullisten menetelmien tulo • Laadullisten menetelmien kritiikkiä 2000-luvulla; toive laajemmin hyödynnettävästä tiedosta

More Related