1 / 15

Lohja, Inkoo ja Siuntio Kuntaliitoksen esiselvitys

Lohja, Inkoo ja Siuntio Kuntaliitoksen esiselvitys. Valtuustojen seminaari 28.01.2010. Esiselvitys.

declan-hahn
Télécharger la présentation

Lohja, Inkoo ja Siuntio Kuntaliitoksen esiselvitys

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Lohja, Inkoo ja Siuntio Kuntaliitoksen esiselvitys Valtuustojen seminaari 28.01.2010

  2. Esiselvitys Tämä selvitys on esiselvitys, jonka pohjalta kukin kunta päättää jatkaako se varsinaisiin liitosneuvotteluihin ja mitkä kunnat ovat siinä vaiheessa mahdollisesti mukana. Esiselvitys ei siis vielä ole toimenpideohjelma, jonka pohjalta varsinaiset liitospäätökset tehdään. Mikäli kunnat päättävät jatkaa selvityksen toiseen vaiheeseen, vasta silloin käydään läpi yksityiskohtaisemmin se miten palvelut, hallinto, talous, luottamushenkilöorganisaatio yms. järjestetään yhdistyvässä kunnassa. Toisen vaiheen tuloksena syntyvät varsinaiset yhdistymissopimusasiakirjat ja yksityiskohtaisempi kuvaus palvelujen järjestämisestä.

  3. Kuntarakennemuutos osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta • Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: • edistää palveluiden järjestämistä asukkaille; • parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; • parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai • edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta • Kuntien yhdistyminen on aina strateginen valinta, jonka pyrkimyksenä tulee olla • yksittäisen kunnan, seudun ja laajemmin myös alueen elinvoimaisuuden ja ennen • kaikkea toimintakyvyn turvaaminen.

  4. Väestö • Kaikki kolme kuntaa ovat väestöltään selvästi kasvavia kuntia => myös yhdistynyt uusi kunta on kasvu-uralla (53376 =>62186 asukasta/v 2025) • Väestön kasvua tapahtuu kaikissa ikäluokissa, mutta kovinta kasvu on yli 75- vuotiaiden ikäluokassa, lähes 128 % (12 % koko väestöstä v 2025) • Kun työikäisten määrä ennusteiden mukaan kasvaa muita ryhmiä hitaammin heikentää se uuden kunnan huoltosuhdetta tulevaisuudessa

  5. Palvelutarpeen ja kustannusten kehitys 2007 - 2025 Verorahoituksen riittävyys palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen muodostuu uudessa kunnassa erittäin haasteelliseksi • Vanhushuollon rahoitustarve kasvaa ennusteen mukaan yli 95 m€, kasvua yli 330 %. • Erikoissairaanhoidon rahoitustarpeen kasvun arvioidaan olevan noin 80 m€, kasvu noin 165 %. • Perusterveydenhuollon rahoitustarpeen kasvu on noin 24 m€, hieman alle 140 %. • Perusopetuksen ja lukion osalta ennakoidaan noin 43 m€:n kasvua, kasvu noin 95 %. • Päivähoidon ja esiopetuksen nettokustannukset kasvavat noin 26 m€ eli noin 110 %.

  6. Palveluiden järjestäminen uudessa kunnassa • Uuden kunnan hallinto ja palvelut tuotetaan suomen ja ruotsinkielisinä (perustuslaki 122 §) • Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääosin nykyisen LOST mallin mukaisesti • Koulu- ja varhaiskasvatuspalvelut järjestetään lähipalveluperiaatteella nykyisen koulu- ja • varhaiskasvatusverkon pohjalta • Muut sivistyspalvelut tuotetaan yhteistyössä 3. sektorin, yritysten ja uuden kunnan kanssa • Kirjastopalvelut ovat lähipalveluja • Tekniset palvelut kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Infran ylläpitopalvelut tuotetaan • kunnan omana työnä. Rakentaminen kilpailutetaan • Hallinto ja tukipalvelut muodostavat yhden kokonaisuuden. Yhteispalvelupisteet Inkooseen • ja Siuntioon. Sähköistä asiointia kehitetään

  7. Luottamushenkilöhallinto • Perusperiaatteena on, että vaaleilla valitaan kuntalain mukaisesti 51 valtuutettua • vuoden 2012 vaaleissa • Kuntien päättäjät voivat sopia myös kahdelle ensimmäiselle valtuustokaudelle • laajemmasta kokoonpanosta oman harkintansa mukaan. Laajennetun valtuuston • jäsenmäärä voi olla maksimissaan kuntien valtuutettujen yhteenlaskettu määrä • Muilta osin yhdistyvän kunnan luottamushenkilöorganisaatio noudattelee pääpiirteissään • Lohjan nykyistä mallia, elleivät poliittiset päätöksentekijät muuta sovi • Hallitus 13 jäsentä ja lautakunnat 13 jäsentä Lohjan nykyisen käytännön mukaan.

  8. Taloustilanteet • Inkoon kunnan taseessa on vuoden 2008 tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä alijäämää 2 425 125 € eli noin 435 €/asukas • Lohjan kaupungin taseessa oli vuoden 2008 tilinpäätöksen jälkeen kumuloitunutta ylijäämää yhteensä 18 392 510 € eli 470 €/asukas. • Siuntion kunnan taseessa on vuoden 2008 hyvän tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä alijäämää 2 565 627 € eli noin 437 € /asukas. • Virtuaalikunnan taseessa kertynyttä ylijäämää vuoden 2008 tiedoilla on 13 401 758 € eli 265 €/as

  9. Taloustilanteet • Vuosikate % pitkällä aikajänteellä toteutunut parhaiten Lohjalla • Inkoon vuosikate on ollut negatiivinen 1997, 1998, 2001, 2003 ja 2008 • Lohjalla vuosikate ei ole ollut negatiivinen kertaakaan 1997 – 2008 • Siuntion vuosikate on ollut negatiivinen 1998 ja 1999

  10. Taloustilanteet • Lainatilanne v 2008 • Inkoon kunnalla lainaa 3 437 €/as • Lohjan kaupungilla lainaa 1 520 €/as • Siuntion kunnalla lainaa 3 089 €/as • Konsernitasolla erot pienenevät • Lohjan konsernilainoista valtaosa vuokra-asunnoissa

  11. Talousennusteet • Inkoolla ennustetaan positiivisia tuloksia vuosille 2009 – 2011 • Lohjalla ennakoidaan negatiivisia tuloksia 2009 – 2011 • Siuntiossa odotetaan negatiivisia tuloksia vuosille 2009 – 2010 ja positiivista tulosta vuodelle 2011 Mikäli taloudet toteutuvat ennustetulla tavalla yhteenlaskettavan taseen ylijäämä puolittuu, mutta säilyy kuitenkin positiivisena

  12. Yhdistymisavustukset

  13. Henkilöstö • Uuden kunnan palveluksessa on yli 3000 henkilöä • Vuoteen 2018 mennessä eläkkeelle arvioidaan jäävän yli 800 työntekijää (n. 25 %)! • Henkilöstöllä 5 vuoden työsuhdeturva

  14. Liitoksen mahdollisuudet • Liitos voimistaa kuntien kasvua ja mahdollistaa aktiivisen kasvun strategian. • Yhteisellä maankäytön suunnittelulla saadaan alueelle kaavoitettua vaihtoehtoisia asuinalueita ja nykyiset alueet/tontit tehokkaaseen käyttöön • Elinkeinoelämälle liitoksen myötä syntyy vaihtoehtoisia sijoittumisalueita ja väestöltään kasvava kunta luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pkt yrityksille. Yhdistyneen alueen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää panostuksia liikenneväylien kehittämiseen kuntakeskusten välillä. • Inkoon syväsataman määrätietoinen kehittäminen, yhteinen maankäytön suunnittelu ja alueen sisäisen ja ulkoisen liikenneväylästön tason parantaminen luovat elinkeinoelämälle hyvät kehittymismahdollisuudet ja mahdollistavat alueen työpaikkaomavaraisuuden merkittävän kasvun. • Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito selkeästi yhden organisaation vastuulla. Tämä parantaa palvelujen koordinaatiota ja kokonaisvaltaista kehittämistä. • Sijaisjärjestelyt ja henkilöstörekrytointi yhdistyneessä kunnassa helpompaa • Hallintoa voidaan keventää ja päällekkäisyyksiä poistaa operatiivisessa ja luottamus- henkilötoiminnassa

  15. Liitoksen uhkat • - Palvelut keskittyvät ja tämän myötä osalle kuntalaisia asiointimatkat pidentyvät • Liitos ei luo vahvaa pohjaa uuden kunnan taloudelle. Sillä on suuria toiminnallisia ja • taloudellisia haasteita palvelujen järjestämisessä kasvavalle väestömäärälle, erityisesti • vanhuspalveluiden osalta • Tehdään tekninen yhdistyminen ilman välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. • Talouden ongelmat kasvavat ja ajaudutaan vaikeaan sopeuttamiskierteeseen. • Ei onnistuta luomaan yhteistä uutta kuntakulttuuria, vaan vanhat kuntakulttuurit jäävät • ohjaamaan. Ajaudutaan vaikeisiin vastakkainasetteluihin. • Useiden kuntaliitosten myötä voimavarat hajautuvat, josta voi syntyä alueiden • eriarvoistumista, joka aiheuttaa tyytymättömyyttä asukkaissa. • Uuden kunnan sisäpolitiikka vie liiaksi energiaa ulkopolitiikalta, jolloin kunnan kokonais- • kehittäminen taantuu. • Voimavarat eivät riitä liikenneväylien laaja-alaiseen kehittämiseen (rantarata, Kantatie 51, • E18…).

More Related