Rakennemuutokset ja nuorisotyö

1. Rakennemuutokset ja nuorisotyö • 1 Rakenneuudistukset ja kehitystrendit • 2 Paikallisyksiköiden yhdistyminen • 3 Alueellinen yhteistyö • 4 Palvelujen järjestämisen asetelmat • 5 Paikallinen yhteistyö ja kumppanuus • 6 Nuorisotyön tukeminen ja kehittäminen (Vuodelta 2009 osin päivitetty 2011) Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

2. 1.1 Rakenneuudistuksia… • Nuorisotyön päätoimijat: • Kunnissa • Seurakunnissa • Kansalaisjärjestöissä ja vapaaehtoisvoimin • Alueelliset ja valtakunnalliset verkostot ja organisaatiot • Aluehallinto ja valtakunnan keskushallinto • Kunta- ja palvelurakenneuudistus • Ev.lut kirkon seurakuntarakenteen uudistus • Kansalaisjärjestöjen asema ja toimintaedellytykset • Yleishyödyllisten palvelujen asema ja tulkinnat • Aluehallinnon ja -kehityksen rakenneuudistukset Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

3. 1.2 Rakenneuudistukset: • Suurimpia Suomen historiassa • Monia uudistuksia samaan aikaan • Tavoite: muutos muutamassa vuodessa • Kaikki uudistukset koskevat: • kokonaisuuksia (organisointi, järjestäminen / alue) • toimintatapoja (toiminta, toteutus, tuottaminen) • työelämää suoraan ja epäsuorasti • Julkisesti tarkoitus turvata palveluja • Ihannetavoite: palvelujen tasa-arvoinen saatavuus ja saavutettavuus kaikille asuinpaikasta riippumatta Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

4. 1.3 Syitä uudistuksiin • Ikärakenteen muutos: • väestön ikääntyminen • lasten ja nuorten suhteellisen pieni osuus • Väestörakenteen kehitys: • väestön ja erityisesti nuorten kasaantuminen kasvukeskuksiin, muualla vähenevän väestön painottuminen ikääntyneisiin • Edellisiin liittyvä ennakoitu • palvelujen kustannusten kasvu • palvelujen rahoituksen (verotulojen) lasku • ainakin suhteellisesti lisääntyvä työvoima- ja toimijapula • Toimintojen tehottomuus, kalleus ja kehittymättömyys Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

5. 1.4 Kuntien uudistus • Kuntien yhdistyminen (tuki, kannusteet) • Kuntien yhteistyön tiivistäminen • Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueet (noin vähintään 20 000 as. alue) • Laajan väestön palvelujen kuntayhtymät (50 000) • = SUUREMMAT KOKONAISUUDET • Yhteistyön tiivistäminen kuntien eri toimijoiden sekä kuntien ja muiden toimijoiden välillä • Palvelujen tuottamisen ja järjestämisen eri tavat • Toteutetaan 2008 – 2013 puitelain säätämänä • Uuden hallituksen 2011- Kuntauudistus jatkaa… Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

6. 1.5Kuntapalvelujen uudistuksia • Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen • Palvelujen hankinta (ostaminen) muilta • Tilaaja- tuottaja –toimintatapa • Sopimusohjauskäytäntö • Hallinto- ja palvelurakenteen uudistukset • Yhdistelmälautakunnat • uudet palvelukokonaisuudet ja -keskukset • palvelujen ketjutus ja elinkaarirakenteet yms. • Toimintojen ja työn organisointi • Työprosessit ja työroolit, vastuusuhteet Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

7. 1.6 Seurakuntien uudistus • Seurakuntien yhdistyminen • Seurakuntien yhteistoiminnan tiivistäminen • Seurakuntayhtymät • Kappeliseurakunnat, seurakuntapiirit, alueseurakunnat • Lähiseurakunnat, sekä rovasti- ja seutukunnallinen yhteistyö, hiippakunnat • Yhteistyön lisääminen muiden kanssa • Seurakuntaorganisaation kehittäminen • Kirkkohallituksen päätökset ja suositukset Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

8. 1.7 Seurakuntien kehittäminen • Hallinnollinen ja taloudellinen yhteistyö • Toiminnalliset yksiköt • Toiminnalliset yhteistyön yksiköt • Toiminnan organisointi • perustasoon ja yhteistyötasoon • aluetyön tasoihin ja työalakohtaisesti • Työnkuvien ja työprosessien kehittäminen • Johtajuuden kehittäminen • 2011: Hiippa- ja rovastikuntamallit… Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

9. 1.8 Järjestöjen haasteet • Järjestöjä paljon ja erilaisia: vaihtelu • osalla toiminta vahvistunut • osalla toimintaedellytykset heikentyneet • osa toimii ammattimaisesti palvelujen tuottajina • ammatillisuus – vapaaehtoisuus -suhde on haaste • Paikallisyhdistysrakenne muuttuu myös kunta- ja seurakuntarakenteen myötä • asema avustusten saannissa voi muuttua • Julkisia valtakunnallisia esityksiä: • Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi • Järjestöjen toimimiseksi palvelujen tuottajina Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

10. 1.10 Yleishyödyllisyys ja palvelut • Verotuksen säädösten ja käytännön suhde on epämääräinen ja sitä tulkitaan vaihtelevasti • Avustukset ja varainhankinta  yhteisön oma kansalaistoiminta ja yleishyödyllinen palvelutoiminta • Maksu palvelutoiminnasta tulkitaan elinkeinotuloksi -? • ARVONLISÄ- JA TULOVERO • Myös talkootyötä, varainhankintaa ja avustuksia on toisinaan verotettu… -? • Tulisi erotella ja kohdella eri tavoin: • yleishyödyllisen palvelun rahoitus ”tulona” • voittoa tavoittelevan elinkeinotoiminnan tulot Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

11. 1.11 Yleishyödyllisyys ja palvelut • Määrittelyt ja uudistukset koskevat käytännössä • ensisijaisesti kansalaisjärjestöjä • yleisesti palveluja, niiden hankintaa ja toteutusta • Suomalaisia säädöksiä on uusittu ja uusitaan • Hankintalaki selkiyttää palvelun hankkijan asemaa, mutta ei erilaisten palvelutoimijoiden asemaa • EU-säädökset vaikuttavat • Palveludirektiivi tuli voimaan 2009 • Eroteltava taloudelliset, yleisen edun mukaiset taloudelliset, sekä yleishyödylliset palvelut • Julkisella velvoitteella voidaan antaa yleishyödylliselle toimijalle erityisasema • Rajoitetun voitonjaon yhteisö (Oy: t ja osuuskunnat)? • TEM: yhteiskunnalliset yritykset (esim. Englanti, Ruotsi) Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

12. 1.12 Ja lisää uudistuksia… • Aluehallinto- ja -kehitysrakenteen uudistus • Valtion aluehallinto, kuntien aluehallinto • = läänit & maakunnan liitot • Ministeriöiden tehtävien ja työnjakojen uudistukset • Rovasti- ja hiippakuntien kehitys? • Piirijärjestörakenteen kehitys? • Korkeakoulurakenteen uudistus • Mm. ammattikorkeakoulurakenne • Tutkimus- ja kehitystyö, alueet ja työelämä Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

13. 1.13 Aluehallintorakenne muuttui • Valtion aluehallinnon uusi organisointi • Maakunnan liittojen roolin vahvistaminen? • Valtion aluehallintorakenne 2010- • Kehittämistehtävät (isompi): aluehallintoviraston (Avi) kolme laajaa ja kuusi perusaluetta • Valvontatehtävät (pienempi): elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely) yhdeksän laajaa ja 15 perusaluetta • Yhtenäiseen aluejakoon toimialat / maakunnat -? • Nuoriso-, kulttuuri- ja sivistystoimi…. ? • Asemassa koettu vaikeuksia, merkitys alueille Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

14. 2.1 Kuntien yhdistyminen • Kuntia 1937 oli 602, 1967oli 537, 2005 oli 432 • 2011 oli 336 kuntaa • 2004 – 2007 kuntien määrä väheni 27:llä • 2008 – 2009: kuntamäärä väheni 67: llä • yhdistyviä kuntia 1/2009 oli 99, yhdistymisiä 32 • = Muutos vuodessa oli: 415  348 kuntaa • 2009 – 2010: kuntamäärä väheni 6: lla • 1 neljän kunnan ja 3 kahden kunnan yhdistymistä • 2010-2011: kuntamäärä väheni 6: lla • 6 kahden kunnan yhdistymistä • LISÄÄ uudistuksia …2013… (maaliskuu 2012 tietoja) Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

15. 2.2 Seurakuntien yhdistyminen • Kuntarakenne syntyi kirkkopitäjärakenteelle, nyt seurakuntarakenne seurailee kuntarakennetta • Seurakuntia 2005  2011: 562  449 • 2004 – 2008 seurakuntien määrä väheni 67: llä • 2008-2009 seurakuntien määrä väheni 49: llä • Yhdistyviä seurakuntia oli 80 • 2009-2010 lukumäärä väheni yhdellä • 2010 – 2011 määrä väheni 16: lla • 2011 seurakuntia 449, seurakuntatalouksia 311 • 176 seurakuntaa 38: ssa seurakuntayhtymässä Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

16. 2.3. Järjestöjen yhdistyminen • Lisääntynyt jonkin verran kuntien myötä • Esim. uusi kunta ei tue useita ”samoja” yhdistyksiä • Myös järjestöjen oma-aloitteisia tiivistämisiä • Piirijärjestöjen yhdistämisiä on pohdinnassa • Esim. Setlementtiliiton ja Setlementtinuorten liiton yhdistyminen (virallistui 2011) • Kokonaistietoa järjestöistä ei ole koottuna Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

17. 2.4 Yhdistymisissä • Kantoja puolesta / vastaan: tunteet ja politikointi • Kartta menee uusiksi, ainakin 4 luokkaa: • Pitkien etäisyyksien alueet • Vähäväkiset alueet keskusten väli- ja reuna-alueilla • Keskikokoiset seutukunnat • Suurimmat kaupunkiseudut • Kuntien ja seurakuntien myötä myös paikallisyhdistyksiä yhdistyy tai tiivistää yhteistoimintaansa • Syntyy uusia ”aluekaupunkeja” jotka sisältävät useita sivukeskuksia ja -taajamia sekä maaseutua Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

18. 2.5 Yhdistymisissä • Joissain nuorisotyön asema paranee, jossain heikkenee • Keskuksen ja etätaajamien suhteet? • Työyhteisöllisyys ja tuki voivat parantua • Tasapainoisuus ja voimavarat voivat kärsiä • Myönteisiä ja kielteisiä havaintoja on • Turvataanko palvelut ja perustoiminnat? • henkilöstön karsinta ja uudet turhat virat? • eläköityminen ja taloudelliset säästöt? Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

19. 3.1 Alueellinen yhteistoiminta • Pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen sekä ammattikoulutuksen organisointia • Yli 20 000 as. kuntien lisäksi kuntien yhteisiä toiminta-alueita muodostettu kymmeniä • noin puolet kuntayhtymiä (yt-organisaatioita) • Noin puolet isäntä- eli vastuukuntamallilla (sopimuksellisesti organisointivastuu yhdellä kunnalla yhteisvalvonnassa) • Nuorisotyössä vasta vähän kokemusta Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

20. 3.2 Alueellinen yhteistoiminta • Kiinteä sopimuksellinen yhteistoiminta • lähikuntien yhteinen nuorisotoimi harvinainen • Joidenkin lähikuntien ja –seurakuntien sekä –yhdistysten sopimuksellista yhteistoimintaa, esim. yhteinen työntekijä: lisääntynee • Yhdistysten kumppanuusorganisaatioita • Yhdistysten alueellisia palvelukeskuksia? • Seutuyhteistyö, seurakuntien seutu- ja rovastikuntayhtesityö, piiriyhteistyö, suurten keskittymien organisointimallit Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

21. 3.3 Kuntien seutuyhteistö • Lisääntyi 2000-luvun alussa: noin 30 – 40 selvää tapausta eli puolet seutukunnista (70) • Vahvaa yhteistyötä noin 20 seutukunnassa • Kiinteä budjetti ja pysyvä työntekijä harvinainen • Pitkien etäisyyksien kunnissa vaikeampaa • Yleisin muoto: nettinuorisotiedotus • Vaihtelevia käytännön ja tavoitteiden muotoja • Tavallisinta käytännön toiminnallinen yhteistyö • Myös kehittämisverkostoja ja työyhteisöllisyyttä • Yhteistyö on hyvä pohja liitoksille, mutta kuntien suuntautuminen eri suuntiin voi vaikeuttaakin •  SUHDE YHTEISTOIMINTA-ALUEISIIN? • Todennäköisesti seuturakenne purkautuu Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

22. 3.4 Kuntien seutuyhteistyö • Yleensä ei nuorisotoimien seutuyhteistyön kiinteää yhteyttä seurakuntien ja yhdistysten alueelliseen yhteistoimintaan • Nuorisotoimien esittämiä seudullisia organisointimalleja ei ole huomioitu kuntien neuvotteluissa ja yhteistoiminnan valmistelussa • seutukuntien kehittämisorganisaatioissa • Vain harvoin nuorisotyön edustus • Harvahkosti nuorisotyön ja -toiminnan rahoitusta • Yksittäistä nuorisoalan hanketyön koordinointia • Hanketyön tuloksista monia ei ole vakinaistettu Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

23. 3.5 Seurakuntien ja järjestöjen alueellinen yhteistoiminta • Rovastikunnissa seurakuntien yhteistyö melko tavallista • Tapahtumat, leirit, retket, kokoontumiset • Osittain alan koulutusta • Todennäköisesti lisääntyy ja tiivistyy • Piirijärjestöjen toiminta-alueilla • Kausittain jäsenyhdistysten yhteisiä leirejä, tapahtumia, koulutusta ym. • Piirijärjestöt organisoimassa • Yhdistys- ja piirirakennetta pohditaan Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

24. 4.1 Palvelujen tilaaminen ulkoiselta toimijalta: ostopalvelut • Osittaisena tavallista ja perinteistä • 2008 vastanneista 111 maaseutukunnasta 34 ilmoitti nuorisotyön ostopalvelusta • Tieto: Ritva Pihjala, Ruralia / Helsingin yliopisto •  Tässä työssä tiedossa 2006-2010 kokonaisvaltaisia (yleensä pienen) kunnan nuorisotyön ulkoistamisia noin 20 • todennäköisesti luku on suurempi Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

25. 4.2 Ostopalveluista • Useimmiten tuottajana on järjestö, toisinaan seurakunta, yksittäisissä tapauksissa toiminimi tai osakeyhtiö, säätiö tai liikelaitos • Joissakin pienissä kuntia toimintaa ja/tai työntekijän työpanosta ostetaan seurakunnalta • Nuorisotyön osittaista tai kokonaan ostamista lähikunnalta tai lähikuntien kesken toisiltaan on jonkin verran • Nuorisotyön ostaminen kunnissa on lisääntynyt hiukan ja lisääntynee edelleen • enemmistö tapauksista pienissä taloudellisesti vaikean aseman kunnissa joissa ulkoistaminen on kunnan kulujen karsintaa • yksittäisissä tapauksissa suhde voi toimia hyvin Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

26. 4.3 Tilaaja-tuottaja -toimintatapa • Neutraalimmin: sopimusohjaus • Lisääntynyt ja lisääntymässä osassa kuntia • Nuorisotyössä vasta muutamia kokemuksia • Myönteistä sisällön selkiytyminen ja esilletulo • Uhkana etääntyvä päätöksenteko, lisääntyvä ulkoistaminen ja nuorisotyön ohittaminen • Toistaiseksi ei selviä kielteisiä kokemuksia nuorisotyön kannalta Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

27. 4.4 Elämänkaarimalli ja palveluketjut • Yleisenä trendinä suositeltu kunnille • Esim. lasten nuorten palvelukokonaisuus • Yhteistyö ja palveluohjaus yli toimialarajojen • Ideana prosessiorganisaatio, mutta kehittelyt vielä kaukana ideaaleista • Parhaimmillaan nuorisotyönkin oma paikka lasten ja nuorten palvelukokonaisuudessa • Monia mahdollisuuksia ja epävarmuuksia Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

28. 4.5 Lautakuntarakenteet • Nuorisotyön asema kunnissa ei suoraan yleistäen riipu sen emähallintokunnasta • Uusien hallintoratkaisujen myötä syntyy sekä uusia erillislautakuntia, että uusia yhdistelmälautakuntia • Kehitteillä / vireillä ollut monia uusia muotoja • Nuorisotyöstä ei tehtävissä vahvoja johtopäätöksiä; huomioita päätöksenteon etääntymisestä käytännöstä kuitenkin on Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

29. 4.6 Toimijaroolien ja työntekijöiden aseman muutokset • Myönteistä nuorisotyön tarpeiden mukaiset työnjaon ja vastuiden tarkennus • Kielteistä määrittely nuorisotyön tarkoituksen ja tarpeiden vastaisesti • Osa kuntien nuorisotyön viranhaltijoista menettänyt valtaansa keskitason johtajille • Seurakunnissa lisääntynyt käytännön lähiesimiestoiminta Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

30. 4.7 Järjestelyissä myönteistä • Nuorisotyön sisällön kirkastumien sekä aseman ja tunnettuuden paraneminen • Toteumista, laatua ja sisältöä voi arvioida • Joustavuus ja käytännön tarkoituksenmukainen kohdentaminen • Yhteistyön ja työnjaon helpottuminen • Turhan byrokratian väheneminen Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

31. 4.8 Järjestelyissä kielteistä • Päätarkoituksena kulujen karsinta ohittaa vähimmäislaadun huomioinnin • Nuorisotyön näkökulmat ja tarpeet ohitetaan • Muutokset ja lyhytjänteisyys pirstoo jatkuvuuden ja pitkäkestoisen kontaktipinnan • Vastuusuhteet ja eri roolit epäselviä • Toiminnan tuottajan oma toiminta ja sen itsenäisyys ja liikkumavara vähenevät Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

32. 5.1 Kumppanuudet nuorisotyössä • Yhteistyö ja kumppanuudet jo perinteisiäkin • Kunnat, seurakunnat, järjestöt: yhteistyö • käytännön toiminnoissa tavallista • nuorisotyön yhteinen palvelukokonaisuus? • Nuorisotyö ja lähitoimijat: yhteistyö • Usein toimiva suhde liikuntaan, kulttuuriin • Suhde kouluihin parantunut ja tiivistymässä • Suhde muihin oppilaitoksiin sekä työ- ja elinkeinoviranomaisiin painottuu enemmän • Sosiaali- ja terveysalaan yhteys vaihtelee, harvemmin kiinteää mutta lisääntymässä • Sosiaalitoimen ylikunnallinen alueellistaminen voi vaikeuttaakin yhteistyötä nuorisotyön lähipalveluna Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

33. 5.2 Moniammatillisuus • Moniammatillisuus on vahvaa ja heikkoa • Vaihtelee kunnan toimintakulttuurin, totuttujen toimintatapojen ja henkilösuhteiden mukaa • Kiinteät moniammatilliset ryhmät lisääntyneet • Lapsi- ja nuorisopolitiikka ja ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen edistänee • Etsivän (työpari)työn kehittyminen edistää myös yhteistyötä esim. kouluun ja sosiaalityöhön • Lakiin säädetään nuorten koulusta työelämään tai opintoihin siirtymistä seuraavasta työryhmästä Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

34. 6.1 Nuorisotyön tukeminen ja kehittäminen • Opetusministeriö, ely-keskukset alueittain • Kehittämisrahoitus • Maakunnan liitoissa nuorisoasioiden huomiointi ja rahoitus on harvinaista • Kirkon keskushallinto, hiippakunnat • Kehittämisen tukea ja koordinointia • Valtakunnalliset nuorisojärjestöt ja piirijärjestöt kehittävät myös • Tulevaisuuden haasteet? Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

35. 6.2 Keskittymiä ja verkostoja • Alueellisia verkostoja, kumppanuuksia ja organisaatioita kehittymässä? • Seudullisia, maakunnallisia, ylimaakunnallisia, valtakunnallisia • Joitain toiminnassa, useita ideoitu • Haasteita: • Nuorisotyöntekijät, alan koulutus, kehitystoiminta ja tutkimus? • Vertaistuki, tiedon ja osaamisen vaihto? • Hyvien käytäntöjen levitys? Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM

36. JOHTOPÄÄTÖS:Kaikki edellä esitetty painottaa perushaasteena nuorisotyön selkiytystä, kuvaamista ja tunnetuksi tekoa: • TAVOITTEET, TEHTÄVÄT, PERUSTELUJA • PROSESSIT, PALVELUT • TULOKSET, VAIKUTTAVUUS • NUORISOTYÖSTÄ TIEDOTTAMINEN • ROOLIT USEIDEN TOIMIJOIDEN KENTÄLLÄ • SUHDE TOIMIJOIDEN KOKONAISUUTEEN • (kumppanuudet, palveluverkostot) Petri Cederlöf (HUMAK) 2011, rahoittaja OKM