Teoriat ja havainnot

1. Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 3. Luento

2. ”Teoria” tieteessä ja arkikielessä • Arkikielessä sanaa ”teoria” käytetään usein synonyyminä joko • hypoteesille (teoreettiselle oletukselle) tai • idealisoidulle mallille (vastakohtana käytännölle) • Tieteessä ”teoria” viittaa systemaattiseen tietojärjestelmään • jäsentää tiedon teoreettisella käsitteistöllä (vs. havaintokäsitteet) • kuvaa kohdettaan ja siinä esiintyviä säännönmukaisuuksia: faktuaalinen sisältö + selittäviä ja ennustavia malleja • Tieteenfilosofinen kysymys: • miten teorian semantiikka toimii? • mihin teoriat viittaavat?

3. Teorian käsitteitä tieteessä • Teoria tieteen osa-alueen nimityksenä • esim. evoluutioteoria, yhteiskuntateoria • Teoria käsitejärjestelmänä • teoreettinen kieli, jolla kohteesta puhutaan ja ajatellaan • Teoria kuvauksena ilmiöjoukosta • sisältää substantiaalisia (sisällöllisiä) väitteitä kuvattavasta ilmiöjoukosta ja siinä vallitsevista säännönmukaisuuksista • Teoria yksittäisen ilmiön kuvauksena: teoreettinen malli • kuvaa ilmiön valitun teoreettisen kehyksen näkökulmasta • voi olla idealisoitu: ei huomioi kaikkia tosiasiallisia tekijöitä • muita malleja esim. esittävät mallit (pienoismallit, kartat jne.) ja analogiset mallit (rotan fysiologia mallina ihmisen fysiologialle)

4. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria • Looginen positivismi (looginen empirismi, uuspositivismi) • 1900-luvun alun yleisfilosofinen koulukunta • Tieteessä käytetään (semanttisesti) kahdenlaista kieltä: • havaintokieli viittaa havaittaviin ominaisuuksiin • teoreettinen kieli on ilmiöiden teoreettinen kuvaus • Semanttinen empirismi • vain väitteet, joilla on empiirinen sisältö (= viittaavat havaittavaan), ovat mielekkäitä (= niillä on merkitys) • periaatteellinen havaittavuus: esim. väitteet muista aurinkokunnista ovat mielekkäitä • vaatimus ulottuu myös teoreettiseen kieleen  käännettävyysteesi

5. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria • Käännettävyysteesi • teoreettiset käsitteet ovat mielekkäitä vain, jos käännettävissä havaintokielelle • operationalismi: mittakäsitteet (esim. lämpötila) määritellään mittausoperaatioilla (esim. lämpömittaritulokset) • Teorioiden tehtävä on jäsentää havaintoja • teoreettinen kieli tehokkaampaa ja täsmällisempää kuin havaintokieli: kehittyy tutkimuksen edetessä • eivät selitä maailmaa, vaan kuvaavat sitä havaintojen tasolla • havaintojen ”taakse” ei voida tehdä päätelmiä

6. Positivismin ongelmia 1:semanttinen empirismi ei toimi • Dispositiokäsitteet • viittaavat dispositioihineli taipumuksiin (esim. ”särkyvä”) • eivät palaudu havaintokieleen • Operationalisminongelmallisuus • eri mittaustavat voivat mitata samaa asiaa (esim. erilaiset lämpömittarit)  ei voida määritellä mittausoperaatiolla • Säännönmukaisuuksia ei havaita, ne oletetaan • havainnoista etsitään tukea oletuksille (ks. edellinen luento) • Havainto- ja teoreettisten käsitteiden raja ei ole selvä • uudet havaintomenetelmät mahdollisia (esim. mikroskooppi)  Kaikki merkitykset eivät palaudu havaintosisältöihin

7. Positivismin ongelmia 2:Havainnon teoriapitoisuus • Havaintopsykologinen tutkimus: • käsitteillä on vaikutusta jo havaintoprosessin alkuvaiheissa: ei ”puhdasta” havaintoa, vaan näemme asiat aina jonakin • odotukset ja taustaoletukset ohjaavat tarkkaavaisuutta (= sitä, millaisiin asioihin huomio kiinnittyy) • havainto on kohteen ja havaitsijan vuorovaikutustilanne • Tieteellinen havainnointi? • havaintoaineiston (data) tulkintaa • ei pelkkiä aistihavaintoja psykologiset rajoitteet kierrettävissä • tilalla teoreettiset jäsennystavat ja oletukset • miten erottaa havainnossa havainnon kohteen vaikutus ja teorian vaikutus? • näkevätkö eri teorioiden edustajat maailmassa eri asioita?

9. Positivismin ongelmia 2:Havainnon teoriapitoisuus • Tieteellisten havaintojen tekeminen on taitolaji • taito käyttää tutkimusvälineitä ja teoreettisia apuvälineitä • keskittyminen oleelliseen havaintoaineiston tulkinnassa • Teorioiden rooli havainnon synnyssä: • havaintoaineiston tuottaminen voi riippua taustateorioista (esim. mitä havaintotilanteessa tapahtuu, mitä mitataan jne.) • teoriat havainnon synnystä tärkeitä (esim. miten ihmiset vastaavat haastattelututkimuksissa, miten aistinelimet ja instrumentit toimivat) • Teorioiden rooli havainnon tulkinnassa: • havaintojen tulkinta teoreettisesti • teoreettinen tulkinta lisää oletuksia kohteesta

10. Teoreettinen tulkinta havainnosta

11. Positivismin ongelmia 3:Teoriaholismi ja Duhem–Quine-teesi • Teoriaholismi • teoriat ovat kokonaisuuksia, joissa väitteiden sisällöt ja termien merkitykset riippuvat osin toisistaan • Pierre Duhem (1861–1919): teoria ja sen oletukset kohtaavat havainnon kokonaisuutena • teorian kanssa ristiriitainen havainto ei kerro, missä vika on • ei ole olemassa ”ratkaisevaa koetta”: yksittäinen koe tai havainto ei kumoa teoriaa tai ratkaise kilpailevien teorioiden välillä

12. Positivismin ongelmia 3:Teoriaholismi ja Duhem–Quine-teesi • Willard Van OromanQuine(1908–2000): • ”Mitä hyvänsä lausetta voi pitää totena, tuli mitä tuli, jos teemme riittävän rajuja uudelleenjärjestelyjä muualla järjestelmässä.” (”TwoDogmas of Empiricism” 1951) • voimme muuttaa teorian muita osia tai apuoletuksia (esim. uskomuksia siitä, mitä havaintotilanteessa tapahtuu) • koskee uskomusjärjestelmiä yleensä, ei vain tiedettä

13. Empiirinen alimääräytyneisyys • Seuraus positivismin ongelmista • semanttisen empirismin toimimattomuus, havainnon teoriapitoisuus, teoriaholismi • Empiirinen alimääräytyneisyys: teoriat sisältävät aina oletuksia, joita ei voida suoraan testata havainnoilla • teoriat voidaan ”pelastaa” erilaisilla tavoilla • kahdella keskenään ristiriitaisella teorialla voi olla samat havaittavat seuraukset • Esimerkkejä historiasta: • vapautuuko palaessa flogistonia vai yhtyykö aineeseen happea? • planeettojen ympyräliike maan ympärillä ja ”episyklit”  Ongelma: viittaavatko teoriat todellisuuteen? • kysymys tieteellisestä realismista (palataan seur. luennolla)

14. Havaintoaineisto ja ilmiöt • James Woodward & James Bogen: ”Saving the Phenomena” (1988) • Havaintoaineisto (data) • kokeiden, mittausten jne. tulokset (esim. esineiden putoaminen) • tulosta vuorovaikutuksesta tutkittavan todellisuuden kanssa • ei eroa, onko havaitseminen laadullista (kvalitatiivista) vai määrällistä (kvantitatiivista) • Ilmiö • teoreettisesti käsitteellistetty, toistettava efekti, tapahtuma, prosessi tms. (esim. painovoima) • yksittäisten havaintojen niputtaminen yhteen teoreettisen taustatiedon ohjaamana

15. Havaintoaineisto ja ilmiöt • Teoriat koskevat ilmiöitä, eivät havaintoaineistoa • teorian havaittavat seuraukset päätellään • Havaintoaineisto todistaa ilmiön olemassaolosta tai sen jostakin ominaisuudesta • Ilmiöt ja säännönmukaisuudet niissä tukevat teoriaa • Ilmiö on toistettavissa, ei yksittäinen havainto

16. Havaintoaineisto ja ilmiöt • Samaa ilmiötä voidaan (ja täytyy) tutkia useilla tavoilla • auttaa erottamaan aidon maailmassa olevan ilmiön ja koeasetelman tuottamat näennäiset tulokset • eri lähestymistavat vähentävät ilmiön teoriapitoisuutta • Teoria ilmiöstä ja teoria havainnon tuottamisesta voivat olla eri teorioita, jopa eri tieteistä • ilmiötä koskeva teoria: ennuste havainnoista • havainnon tuottamista koskeva teoria: havaintoaineiston todistavuus (eli miten havaintoaineisto liittyy ilmiöön) • jos eri teorioita, vähentää teoriaholisminongelmallisuutta • esim. historialliset lähteet: todiste historiallisesta tapahtumasta (ilmiö); lähdekritiikki: teoria havaintoaineistosta