Liikkumista, leikkimistä, oppimista, iloa ja suuria tunteita PIENI KOULULAINEN

1. TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodeksi 2011–2012Jyväskylän seudun Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Jälkkäri Liikkumista, leikkimistä, oppimista, iloa ja suuria tunteita PIENI KOULULAINEN

2. Eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus, ruokailu ja lepo Tavoitteet: • Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Toiminnan tulee lisätä onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta. On tärkeää, että lapset tulevat kuulluksi toiminnassa ja voivat osallistua sen suunnitteluun ja toteuttamiseen. • Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä eri tahojen kesken. • Toimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala, joka noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottaa huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin, hyviin ruokavalintoihin sekä ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. • Rentoutuminen ja levähtäminen ovat toiminnassa tärkeitä. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? • Järjestetään riittävä määrä aikuisia vastaamaan ryhmän toiminnasta. Huomioidaan lasten omat toiveet toiminnan suunnittelussa ja pyritään yksilöllisyyteen. Lisätään ohjaajien välistä ja moniammatillista yhteistyötä sekä yhteistyötä koulun kanssa. • Lapsen kannalta tärkeän tiedon siirtämistä pyritään tehostamaan ja ottamaan yksilölliset erot huomioon toiminnassa ja sen suunnittelussa. • Ruokailuhetkistä pyritään tekemään rauhallisia ja lapsille opetetaan hyviä käytöstapoja ruokailussa sekä ekologisuutta ja kestävää elämäntapaa. • Myös ohjaajien työssäjaksamista tuetaan varmistamalla, että toimintapäivän aikana on mahdollisuus pitää tauko. Sisällöt; mitä asioita tehdään? • Suunnitellaan syksyisin ja keväisin toiminnan sisältöjä yhdessä lasten kanssa. Pyritään toimintaympäristön mukaiseen yhteistoimintaan ja yhteisiin sääntöihin koulun ja lähiympäristön kanssa. Hyvä ryhmäyttäminen toiminnan murrosvaiheissa on tärkeää. Aktiivisuutta, yhteistyötä ja yhteisten tavoitteiden rakentamista koulun ja kodin välillä lisätään ottamalla myös vanhempia mukaan toiminnan suunnitteluun. Hyvä keino on vaikkapa toiveiden ja ideoiden kerääminen syksyisin ja keväisin lomakekyselyn avulla. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? • Seuranta puolivuosittain; missä onnistuttiin, tuliko vanhempien ja lasten äänet riittävästi kuuluviin, miten vielä voitaisiin kehittyä? Saavutettiinko yhdenvertainen ja tasa-arvoinen, avoin Jälkkäri?

3. Leikki ja vuorovaikutus, liikunta ja ulkoilu Tavoitteet: • Kiinnitetään erityistä huomiota lasten ikätason mukaiseen kasvua ja kehitystä tukevaan leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Liikkuminen ja ulkoilu on toiminnassa tärkeää ja iltapäivien aikana pyritään tarjoamaan kahden tunnin päivittäisestä liikuntasuosituksesta vähintään yksi tunti. • Lasten osallisuutta ja toiminnan yhteisöllisyyttä vahvistetaan monipuolisella kokonaisuudella. Toiminta tarjoaa kasvua ja kehitystä tukevaa sosiaalista vuorovaikutusta, ilon ja virkistyksen kokemuksia, esteettisiä kokemuksia ja mahdollisuuden kehittää erilaista osaamista. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? • Kartutetaan vuorovaikutustaitoja yhdessä tekemällä, ilman kilpailua ja suorittamista. Järjestetään toiminnalle suotuisat tilat ja välineet. • Lisätään tarjonnan monipuolisuutta ja valinnan mahdollisuuksia. Hyödynnetään myös ohjaajien omia vahvuuksia ja vapaa-ajan harrastuksia, esim. liikunnan ja leikin alueella. Etsitään yhdessä lasten kanssa mukavia ja uusia toimintamuotoja ja jätetään lapsille oivaltamisen riemu. Ohjaajat toimivat ideapankkeina, jotka tarjoavat eväitä, mutta jättävät pääpainon havaitsemisesta lapsille. • Lapsia kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen ja ulkoilua/ liikkumista tarjotaan tunti jokaisena toimintapäivänä. Kaikki tekeminen on valvottua ja aikuisen tukemaa. Sisällöt; mitä asioita tehdään? • Sovitaan yhteisistä säännöistä. Ohjatun ja järjestelmällisen tekemisen lomassa jätetään tilaa ja aikaa myös lasten omaehtoiselle leikille. Järjestetään halukkaille mahdollisuuksien mukaan aktiivisempaa ja tavoitteellisempaa liikkumista, hyödynnetään myös koulun kerhotoimintaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. • Otetaan vanhempia mukaan aktiiviseen tekemiseen esim. ulkoilu/ puuhapäivien merkeissä. • Elävöitetään leikki- ja liikuntatuokioita musiikilla, saduilla, draamalla ja muilla havainnollistamiskeinoilla. • Hyödynnetään monialainen yhteistyö ja alueen oppilaitokset ja opiskelijat leikin ja liikunnan ohjauksessa. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? • Keskustellaan asioiden toteutuksesta vanhempien ja lasten kanssa. Mitataan tyytyväisyyttä aistinvaraisesti, mutta myös seurantakyselyin vuosittain. Otetaan vastaan välitön palaute ja hyödynnetään se toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. • Saatiinko liikunnasta osa jokaisen lapsen jokapäiväistä elämää?

4. Kulttuuri, perinteet, arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa Tavoitteet: • Lasten kulttuurista identiteettiä vahvistetaan monipuolisella sisältötarjonnalla. Suomalaiseen ja muihin, lasten eri kulttuuritaustoihin liittyviin perinteisiin tutustutaan mm. laulujen, leikkien ja juhlien avulla. Sisältö voi liittyä erilaisiin tavoitteellisiin harrastuksiin ja muuhun kehitystä tukevaan toimintaan. • Sisältöön vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet ja kulttuuritekijät, eri vuodenaikojen tarjoamat käytännön mahdollisuudet, yhteistyö eri toimijoiden kanssa, ohjaajien omat vahvuudet sekä toteuttajien painotukset • Toiminnassa korostuu lasten oikeus turvalliseen lapsuuteen ja kasvuympäristöön. • Kestävää elämäntapaa kunnioitetaan kaikessa toiminnassa ja pyritään lisäämään lasten tietoisuutta sen merkityksestä. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? • Lisätään vuorovaikutusta eri kulttuurien kesken. Otetaan kulttuurierot huomioon jo toiminnan suunnittelussa ja lisätään myös vieraampien kulttuurien edustajille kotimaamme kulttuurin tuntemusta. Kieliongelmissa käytetään tulkkauspalveluita apuna asioiden selvittämisessä. • Seurataan kulttuurien juhlapyhiä ja muita merkkitapahtumia ja lisätään lasten tietoisuutta niistä. • Lisätään turvallisuutta sopimalla yhteisesti säännöistä ja toimintatavoista. • Terveitä elämäntapoja korostetaan esimerkillä ja ohjaamalla: ruokailutavat, ulkoilu, liikunta ja lepo otetaan osaksi keskustelua ja em. arvojen merkitystä korostetaan. Myös aikuisen antaman esimerkin voima otetaan huomioon. Ohjaajat ovat työajalla savuttomia. Sisällöt; mitä asioita tehdään? • Huomioidaan juhlapyhät ja kutsutaan mahdollisuuksien mukaan ryhmään vierailijoita kertomaan oman kulttuurinsa juhlatavoista. Etsitään ryhmälle sopivia teemaviikkoja esim. perinteiden ympärille ja ohjataan lapsia niissä. • Kestävää elämäntapaa kunnioitetaan kaikessa toiminnassa: kierrättämällä, ekologisilla valinnoilla ja lapsia ohjaamalla. Aikuisen esimerkin tulee olla ohjaavaa. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? • Tarkkaillaan, lisääntyikö suvaitsevaisuus ja muuttuiko asenne vieraita asioita kohtaan. • Opittiinko uusia asioita? Uusien asioiden oppiminen, asenteiden muuttuminen ja suvaitsevaisuus lisäävät myös itseluottamusta. Lasten toimintaa seurataan ja varmistutaan, että opitut asiat siirtyvät leikkeihin ja muihin lasten luontaisiin puuhiin.

5. Käden taidot ja askartelu sekä kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu Tavoitteet: • Toiminnan sisällön suunnittelussa otetaan huomioon lasten tarpeet ja omat toiveet. Lapsen, huoltajan ja ohjaajan keskustelu ja tiedonvaihto lasta kiinnostavista asioista ja mikä tuottaa lapselle iloa ja virkistystä, vaikuttaa toiminnan sisällön käytännön toteutukseen. Toiminnan tulee tarjota mahdollisuus erilaiseen luovaan ja ilmaisulliseen toimintaan ja tuottaa lapselle ilon ja virkistyksen kokemuksia, esteettisiä kokemuksia ja mahdollisuuden kehittää erilaista osaamista. • Koulun kerhotoimintaan ja taiteen perusopetukseen osallistuminen voi olla osa lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan. Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? • Huomioidaan vanhempien ja lasten omat toiveet. Järjestetään lasten toivepäiviä, jolloin toteutetaan lasten omia ideoita mahdollisuuksien mukaan. Pyritään projektityöskentelyyn, jolloin projektit ovat lyhytkestoisia, ei koko vuoden mittaisia suorituksia. • Tarjotaan monipuolisia sisältöjä eri aihealueilta. Huomioidaan yksilöllisiä vahvuuksia ja tuetaan niissä. Lasten luovuus, mielikuvitus ja kiinnostuksen kohteet otetaan luontevasti huomioon. • Tilojen käyttöä pyritään monipuolistamaan (esim. koulun käsityöluokat) ja tarjoamaan vaihtoehtoja lasten toiveiden mukaan. Sukupuoli huomioidaan toiminnan sisällöissä ja aktivoidaan myös poikia entistä enemmän kädentaitojen pariin. Hyödynnetään lapsia kiinnostavia teemoja (inkkarit, dinosaurukset jne.) aktivoinnissa. • Kaiken pohjana on vapaa toiminta ja leikki. Sisällöt; mitä asioita tehdään? • Erilaisia taiteen muotoja hyödynnetään rohkeammin. Kuunnellaan, katsellaan, kosketellaan, aistitaan ja eletään asioita ilman, että niitä täytyy itse tuottaa tai suorittaa. Toteutuksessa huomioidaan lasten omat toiveet ja tarjotaan luovuudelle mahdollisuus kumpuilla vapaasti. • Siirretään toimintaa myös luontoon ja lähiympäristöön; arvostetaan luonnon monimuotoisuutta ja opetellaan katsomaan sitä taiteena, johon ei tarvitse itse puuttua. • Jatketaan käden taitojen, musiikin, ilmaisun, liikunnan ja eri kerhotoimintojen kautta ilmaisua lasten toiveita kuunnellen. • Lisätään ryhmätyöskentelyä. Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? • Tyytyväisyyskyselyt vuosittain. Asetetaan lasten töitä näyttelyiksi vanhemmille ja lisätään siten yhteistyötä ja osallisuutta myös perheille.

6. Mediataidot sekä erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit • Tavoitteet: • Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Toiminnassa pyritään lapsen omien tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä uusien taitojen löytämiseen ja oppimiseen. Koulupäivän aikana tapahtuneet asiat tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös iltapäivätoiminnassa. • Ryhmissä tulee olla riittävä määrä kelpoisuuden omaavia, osaavia ja ammattitaitoisia ohjaajia. Yhteistyötä eri toimijoiden ja tahojen kanssa tulee lisätä. *Erilaisia arkielämän taitoja opetellaan ja kannustetaan lapsia luottamaan omiin taitoihinsa. Mediamaailmassa lasten tietoja ja taitoja kartutetaan sekä opetetaan mediassa tarvittavaa kriittisyyttä. • Menetelmät; kuinka tavoitteet toteutetaan? • Nimetty ohjaaja ryhmästä vastaa mediakasvatuksen järjestämisestä. Ohjaajalle varataan tähän riittävästi suunnittelu- ja toteutusaikaa. • Mahdollisuuksien mukaan jokaiselle ryhmälle hankitaan käyttöön tietokone ja verkkoyhteys. Näin sähköisen median käsittely ja ymmärtäminen helpottuu. • Lapsia opetetaan mediakriittisyyteen keskustelujen ja asennekasvatuksen avulla. Elokuvien, pelien, julkaisujen, kännyköiden ja tietokoneiden oikeanlaista käyttöä ja käyttöön liittyviä ikärajoja pohditaan yhdessä ja tarvittaessa niistä viedään tietoa myös vanhemmille. • Tehdään yhteistyötä koulun ja kodin kanssa; kunnioitetaan perheen omia arvoja ja koulun tekemiä linjauksia. Korostetaan myös yhteistä vastuutamme lasten turvallisen medialukutaidon opettamiseksi. • Sisällöt; mitä asioita tehdään? • Järjestetään ryhmissä mediakerhoja tai otetaan mediat osaksi muuta toimintaa: lehdet, videot, puhelimet, tietotekniikka, televisio jne. Tutkitaan ja pohditaan, mitä media on ja mikä on oikean käytön määritelmä. Huomioidaan myös sosiaaliset mediat ja niiden tulo lasten maailmaan. • Hyödynnetään jo olemassa olevaa mediamateriaalia, kuten Suuri Mediaseikkailu ja ohjataan sen kautta lapsille oikeita median kohtaamistaitoja. • Arviointi; miten asetetut tavoitteet toteutuivat? • Seurataan lasten puheita ja leikkejä. Pyritään saamaan aikaiseksi pysyviä asennemuutoksia mediakriittisyyteen, medialukutaitoon sekä kiinnostuksen kohteisiin liittyen. Tarvittaessa kysely vanhemmille vuosittain tai toiminta-aikojen murrosvaiheissa.Miten lasten tyytyväisyydestä voidaan varmistua?

7. Haaste: Kehu lapsi päivässä TSEMPPARIPURKKI • Hyvänä keinona on ns. ”tsempparipurkki” jokaiseen Jälkkäriryhmään. Jokainen lapsi voi kotiin lähtiessään pudottaa tsempparipurkkiin omaa mielialaansa ja päivän kulumista kuvaavan hymynaaman. Purkki voidaan toteuttaa joko massapalloilla, joille on varattu kaksi purkkia, iloinen tai surullinen hymiö. Toinen tapa on varata paperilipukkeita purkin viereen ja lapsi voi piirtää lipukkeeseen päivän tunnetta kuvaavan hymiön. Päivän päätteeksi ohjaajat laskevat tulleet hymiöt ja pohtivat, missä onnistuttiin, mitä voitaisiin seuraavana päivänä parantaa. • Miten vanhempien tyytyväisyydestä voidaan varmistua? TSEMPPARIVIHKO • Ilmoitustaululla tai muualla Jälkkärin tiloissa on vihko, johon kuka tahansa vanhempi voi kirjoittaa omia terveisiään Jälkkärin ohjaajille. Vihko toimii nimettömänä ja terveisten jälkeen ohjaajat saavat vastata tervehdykseen. Ideana on, että vihko on koko vuoden ajan nähtävillä ja kuka tahansa vanhempi voi halutessaan lukea, millaisia terveisiä ohjaajille on annettu. Näin palaute on välitöntä ja siihen voidaan vastata viipymättä. Myös kiitokset ja muut terveiset tulevat suoraan perille. • Jos vihko tuntuu hankalalta, voi palautelaatikko ajaa saman asian.