1 / 40

Työnohjausluento

Työnohjausluento. Doris O. Aghazarian. Työnohjaus on useissa tapauksissa yrittämistä ja tarjoaa:. Esimiesroolin selkiyttäminen ja muutoskykyisyyden vahvistaminen Työyhteisön toiminnan parantaminen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen

druce
Télécharger la présentation

Työnohjausluento

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Työnohjausluento Doris O. Aghazarian

  2. Työnohjaus on useissa tapauksissa yrittämistä ja tarjoaa: • Esimiesroolin selkiyttäminen ja muutoskykyisyyden vahvistaminen • Työyhteisön toiminnan parantaminen ja vuorovaikutussuhteiden edistäminen • Työn suunnittelu ja työongelmien ratkaisuvalmiuksien luominen • Työviihtyvyyden parantaminen ja toimintavireyden ylläpitäminen • Yhteishengen parantaminen ja toisen työn arvostuksen lisääminen • Ammatti-identiteetin vahvistaminen • Ammattitaidon ja työmenetelmien hallinnan lisääminen • Työn mielekkyyden lisääminen ja työn sisällön jatkuva kehittäminen Ks. Työnohjaus hakusanalla nettisivuja. Täytttääkö lupaukset?

  3. Työnohjaussopimuksen sisältö • Periaatteet • Tarve • Sisältö • Vastuukysymykset • Kesto ja tiheys • Paikka • Mahdollisten peruutusten ilmoituskäytäntö • Arviointi- ja palautekäytäntö • Palkkio

  4. Työnohjaajakriteerit • Vankka oman alan (hoitotyön) ammatillinen tietotaito ja kokemus • Työnohjaajakoulutus • Empaattisuus • Hyvä itsetuntemus • Vuorovaikutustaitoja • Ryhmädynaamisia taitoja • Kyky johtaa ryhmää (ryhmätyönohjaaja)

  5. Esimerkki työnohjaajakoulutuksesta

  6. Toinen esimerkki työnohjaajakoulutuksesta – Muurlan Opisto • Työnohjaajakoulutus • kesto 6 lukukautta lokakuusta 2007 vuoden 2010 kevääseen • Koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään työyhteisöjen toimivuutta, tukemaan ihmisten työssä jaksamista ja joille ihmisyyden säilyminen työyhteisössä on tärkeää. • Koulutusjakson tavoite on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille ja ryhmille yrityksissä ja muissa työyhteisöissä. Koulutus antaa valmiudet toimia myös mentorina, sparraajana ja coachina. • Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Opinnot alkavat seminaarilla 11.-12.10.2007 ja päättyvät huhtikuussa 2010. Koulutuksen näkökulmana on logofilosofinen viitekehys, jonka rinnalla kulkee yhteisöllisyyden näkökulma. Opiskeluun vaaditaan riittävät tiedot logoterapian perusteista. Logoterapiaopinnot voi suorittaa myös tämän koulutuksen yhteydessä. • Koulutus sisältää: • 25 seminaaripäivää ja 12 lähiopetuspäivää logoterapian perusteista • 40 ohjausryhmäistuntoa á 1,5 tuntia, joissa pohditaan omaa kasvua työnohjaajana. Ryhmäistunnot ovat työnohjausta opiskelijan harjoitustöille. • 20 pienryhmäistuntoa, joissa tutkitaan ja kehitetään omia vuorovaikutustaitoja sekä haetaan ohjaajan työotteeseen logoterapeuttista näkökulmaa. • itsenäistä työskentelyä: kirjallisuuden omaksumista, seminaarityö ja harjoitustyöt

  7. Muurlan opiston työnohjaajakoulutus (jatkuu) • Teoriapäivien keskeiset teemat ovat: • työnohjauksen käsite, lajit ja muodot • työnohjaajan tehtävä ja rooli • yksilönä ryhmässä, ryhmän dynamiikka ja prosessit • yhteisöllisyys työelämässä • näkökulmia johtajuuteen • kriisien ja traumojen kohtaaminen työnohjauksessa • työnohjauksellinen työote muutos- ja uudistumisprosesseissa • työelämään ja henkilöstöön liittyvä lainsäädäntö • tietoinen identiteetti työnohjaajana • Koulutuksen hinta • Koulutus maksaa yhteensä 4.350 euroa + logoterapiaosuus 630 euroa eli yhteensä 4.980 euroa. Maksut peritään kunkin lukukauden alussa 6 x 830 euroa. Hinta sisältää teoriaopetuksen, pienryhmäistunnot, harjoitustöiden ja seminaarityön tutoroinnin. Lisäksi hintaan sisältyvät lähijaksoilla ohjelman mukaiset ateriat.

  8. Muurlan opiston työnohjaajakoulutus (jatkuu) • Kouluttajat • Koulutuskokonaisuudesta vastaa ekonomi, logoterapeutti, työnohjaaja Annikka Ruohomaa. Lisäksi kouluttajina toimivat seniorikouluttaja, työnohjaaja Eini Hämäläinen sekä psykologi, työyhteisö-kehittäjä, työnohjaaja Ulla Kivioja ja rehtori, VTM Ari Rintanen.Koulutuksen tieteellisenä valvojana on dosentti PsT Soili Keskinen. • Koulutukseen hakeutuminen • Koulutukseen haetaan 21.09.2007 mennessä. Hakulomakkeen saat tilaamalla Opistolta puh. (02) 728 1500 tai tulostamalla sen www-sivuiltamme (www.muurlanopisto.org / opiskelu / työnohjaaja-koulutus). Voit myös täyttää hakulomakkeen samassa www-osoitteessa ja lähettää meille sähköisesti. Valinta tehdään haastattelujen perusteella. • Lisätietoja antaa Annikka Ruohomaa 044 758 1513annikka.ruohomaa@muurlanopisto.org • Hakemus koulutukseen • Hakemus PDF-muodossa • Hakemukset tulee palauttaa 21.9.2007 mennessä.

  9. Työnohjauksen tehoa lisäävät tekijät • Työnohjausta edeltävät tutustumis- ja arviointivaihe • Käytännön suunnitelman laatiminen • Selkeä ja yksityiskohtainen sopimus • Arviointisuunnitelma, maksuasiat, vaitiolovelvollisuus, pituus, kesto, menetelmät • Organisaation tuki työnohjaukselle • Työnohjaajan ammattitaito ja koulutus • Säännölliset tapaamiset • Ihanne on 1-2 x viikossa • Miellyttävä ja rauhallinen tila • Keskittyminen – rauha muilta töiltä

  10. Työnohjauksen historiaa • Suomen terveydenhuollossa käytetty 1950-luvulta • Kehitettiin 1970-luvulla • Laajentunut koko terveydenhuoltoon 1980-luvulla • Tarkasteltu monilla tieteenaloilla • Samat määrittelyperusteet: tarkoitus, tavoite, sisältö, aika, toiminnan luonne, jne. MUTTA yhteistä kaikille on se, että teoriapohja on vielä haussa! (Syntynyt käytännössä … hakee tieteellistä pohjaa toiminnalle.) • Ks. Moniste: Katsaus työnohjauksen historiaan!

  11. Työnonhjauksen luonne • Työntekijän oman työn tarkastelua, tutkimista ja itsearviointia • Oman itsen tarkastelua suhteessa työhön • Työnantajan järjestämä ja hyväksymä tuki ammattikunnalle • Hoitoalalla joskus pakollinen

  12. Työnohjauksen perinteinen määritelmä • ”Työnohjaus on oman alan kokeneemman työntekijän tai ihmissuhdealan asiantuntijan antamaa prosessiluonteista ohjausta ja tukea oman työn arvioinnissa, työongelmien erittelyssä sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa.” (Työnohjaustyöryhmä. 1983) • Huom! Nykyään vaaditaan alan koulutusta!

  13. Työnohjauksen tavoite hoitoalalla • Vahvistaa työntekijän ammatti-identiteettiä • Työntekijän vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, ymmärryksen lisääminen ja arvoperustan selkiyttäminen • Lisätä teoreettista tietoa ja hoitamisen taitoa = ammatillista osaamista • Edistää työssä jaksamista = työsuojelullinen tehtävä • VAIKUTTAA HOITOTYÖN SISÄLTÖÖN • PÄÄMÄÄRÄNÄ HYVÄ JA LAADUKAS HOITO

  14. Työnohjaus työsuojelullisena toimintana • Mahdollisuus luottamukselliseen avautumiseen • Persoonan ja työroolin yhdistäminen (leikkausalueen tarkastelu) • Oman tilanteen havainnoiminen sekä ratkaisujen ja vaihtoehtojen punnitseminen • Peilautuminen. Kokemusten jakaminen. • Muiden tukitoimien tarpeen arviointi ja kartoittaminen.

  15. Työnohjauksen tavoitteet kaava PERSOONAL- LINEN KASVU AMMATILLINEN KASVU KASVU TYÖYHTEISÖN JÄSENENÄ

  16. Työnohjauksen arvot ja periaatteet • Luottamuksellisuus • Avoimuus • Ammatillisuus • VAIHEET • Alkuvaihe – tutustumista • Keskivaihe – aktiivista työskentelyä, oppimista • Loppuvaihe – päättäminen, arviointi

  17. Työnohjaus - käsitteet • Jatkumo, jolle erityyppiset ohjaussuhteet sijoittuvat • Surpervision on yleistermi ohjaukselle • Suora kliininen työnohjaaja on CLINICAL SUPERVISOR • Hän antaa ohjausta kliinisessä työssä • Ohjaaja = Supervisor • Työnohjaaja perinteisessä mielessä • Vakiintunut työnohjaajaa tarkoittava termi Perehdyttäjä = Perceptor (käytännön ohjaaja) • Opastaja = Mentor • Rakentaa sillan noviisin ja ekspertin välille • Aktiivisesti ja vapaaehtoisesti solmittu – perustuu kemiaan • Neuvoja, neuvonantaja, ohjaaja = Counsellor • Myös sellaisia nimityksiä kuin: role counselling ja de-briefing esiintyy.

  18. Työnohjaus - käsitteet • Perinteisesti on olemassa: • Perehdytys eli ”työhön ohjaus” • Konsultaatio • Psykoterapia tai ”oma hoito” • Työnohjauksen muotoja ovat: • Yksilö- • Ryhmä- • Työyhteisön työnohjaus

  19. Työnohjausprosessi - kuvio I Alku- II Syvenevä III Samastuminen IV Ammatti- tilanne yhdessä- sisäistäminen identiteetin työskentely vahvistuminen

  20. Miten työnohjaus hyödyttää hoitosuhdetyöskentelyä • Työskentely tulee tietoisemmaksi • Omat tunteet tunnistetaan • Niistä tulee hallitumpia ja helpommin käsiteltäviä • Työskentelystä tulee tarkoituksenmukaisempi • Potilaan dynamiikka ymmärretään • Kysymyksille löytyy vastauksia • Oivalluskyky lisääntyy • Omat motiivit selkiytyvät • Tajuaa omat reagointitavat • Oppii ymmärtämään miten itse vaikuttaa hoitosuhteeseen • Tulee realistisemmaksi – tunnistaa omat kyvyt ja rajoitukset • Saa hallitsemattoman tilanteen haltuun • Löytää itsestään aitouden, luovuuden ja rohkeuden • Pääsee etenemään hoitosuhteessa

  21. Uupumikolmio(Lindqvistin mukaan) -Voimakas - Kohtuullinen auttamishalu auttamishalu - Korostunut autonomia - tarvittava autonomia - Vähäinen avunsaantitarve - riittävä avunsaantitarve JAKSAJA UUPUJA

  22. Otteita kirjallisuudesta • ”Uupumuksen lähtökohdat voivat olla joko työntekijässä, työssä ja/tai työyhteisössä tai näissä kaikissa” (Veninga & Spradley 1981, Mc Connel 1982) • Suorassa työnohjauksessa potilas on itse läsnä. Näin hän kuulee mitä hänestä puhutaan ja voi antaa myös itse panoksensa keskusteluun. Epäsuorassa työnohjauksessa potilas ei ole läsnä. Epäsuoran työnohjauksen sanelee pakko. Siinä menetetään jotain, vaikka käytännöllä on vankka pohja. (Niskanen, Sorri & Ojanen 1988) • ”Jos ja kun työnohjauksen tavoitteita kuvataan käsitteillä oppiminen ja kasvu, työnohjaaja ei voi väistää kysymystä roolistaan kasvattajana.” (Leila Keski-Luopa 2001, s. 65)

  23. Otteita kirjan pohjalta: Työnohjaus vai superviisaus, Leila Keski-Luopa, 2001 • Ongelmana yhtenäisten kriteerien puute: • Nopea kysynnän kasvu on tuonut mukanaan ongelmia ja lieveilmiöitä. Vapaan markkinatalouden periaatteiden mukaisesti toimivassa yhteiskunnassa, kysynnän lisääntyessä myös tarjonta lisääntyy. Silloin taso voi olla kirjava. • Sisältö ja pituudet vaihtelevat samaten teoreettiset suuntaukset, etenkin ammattialoittain. • Ollaan pääsemässä työnohjaajan ammattipätevyyden kriteerien yhtenäistämiseen.

  24. Otteita kirjan pohjalta: Työnohjaus vai superviisaus, Leila Keski-Luopa, 2001 (jatkuu) • Eksistentiaalisessa fenomenologiassa korostetaan erityisesti avoimuutta todellisuudelle ihmisen olemisen keskeisenä ulottuvuutena. • Kyseenalaistaminen ei fenomonologiassa tarkoita vain toisten ajatusten kyseenalaistamista, vaan mitä suuremmassa määrin omien ajatusrakennelmien kyseenalaistamista. • Heideggerin ajatuksista vaikutteita saanutta eksistentiaalista fenomenologiaa kutsutaankin tästä syystä joskus epäluulon hermeneutiikaksi. • (Kaikki viittaukset sivulta 202-203)

  25. Otteita kirjan pohjalta: Työnohjaus vai superviisaus, Leila Keski-Luopa, 2001 (jatkuu) • Kasvattamisen perusluonne on yhdessä tutkimista. • Kumpikaan ei etukäteen tiedä mitä kasvatusprosessin tulisi olla ja mitä kasvatettavan tulisi oppia. • Tärkeimmäksi muodostuu se tieto, jota ei vielä ole. Mahdollisuuksia tutkitaan. • (Viitteet sivulta 203)

  26. Otteita kirjan pohjalta: Työnohjaus vai superviisaus, Leila Keski-Luopa, 2001 (jatkuu) • Jos lähdetään työnohjaukselle sopivan viitekehyksen etsimiseksi liikkeelle siitä ajatuksesta, että työnohjaus voisi käyttää hyväkseen humanistista tutkimusta, esim. kasvatustieteen ja psykologian tuottamaa tietoa, on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kumpikaan ei ole yhtenäinen tiede. Niiden sisällä on erilaisia tutkimussuuntauksia ja lähestymistapoja. • Hermeneutiikka tutkii yksilöllisyyttä, kun taas moni muu tiede tutkii samankaltaisuuksia. • (Viitteet sivulta 217)

  27. Otteita kirjan pohjalta: Työnohjaus vai superviisaus, Leila Keski-Luopa, 2001 (jatkuu) • Ihminen tarvitsee palautetta saadakseen mahdollisuuden arvioida uudelleen ja korjata ajatteluaan ja tekemisiään. • Mitä tietoisemmaksi tulemme ajattelumme perusteista, sitä objektiivisemmin voimme niitä arvioida. • Pystyäksemme tarkastelemaan oman ajattelumme perusteita meidän täytyisi asettua katselemaan itseämme ja toimintaamme myös ulkoapäin, toisten silmin. • Sen eteen joutuu näkemään vaivaa – mutta vaivannäkö on palkitsevaa: maailmankuva avartuu. • (Viitteet sivulta 216)

  28. Otteita kirjan pohjalta: Kerron ja kuuntelen, Työnohjausta Balint-Ryhmässä, Makkonen & Nick, Duodecim, 2006 • Balintin mukaan ohjaajan tulee aluksi ”sulautua” ryhmään. Hän kuuntelee ja oppii ja sen jälkeen myös opettaa. • Oman kommenttinsa ohjaaja antaa vasta sitten ryhmän jäsenet ovat riittävästi puhuneet. • Ohjaajasta tulee ”koordinaattori”, joka tuntee ryhmädynamiikan ja osaa käsitellä transferenssia, vastatransferenssia ja vastustusta. • (Viitteet sivulat 24)

  29. Otteita kirjan pohjalta: Kerron ja kuuntelen, Työnohjausta Balint-Ryhmässä, Makkonen & Nick, Duodecim, 2006 • Mitä tunteilla tarkoitetaan?? • Tunteiden tutkimuksen alueella näkyy selvimmin, että kieli, käsitteet ja todellisuuden ymmärtäminen ovat toisistaan riippuvaiset. • Douglas Watt (2003) on kuvannut erityisen havainnollissti tunteiden keskeisiä psyykkisiä tehtäviä. • Kuten Damasiokin hän pitää tunteiden alkeismuotoja osana elimistön homeostaattista kokonaistilaa (esim. tyydyttyneisyys, nälkä, levottomuus, rauhallisuus, uni ja niihin liittyvät autonomisen hermoston toiminnot) ja siten osana elossa olemisen vitaalisia prosesseja.

  30. Otteita kirjan pohjalta: Kerron ja kuuntelen, Työnohjausta Balint-Ryhmässä, Makkonen & Nick, Duodecim, 2006 (jatkuu edellisestä) • Ruumiillisella tasolla koettujen tunteiden evolutiivinen tehtävä on siinä, että yksilö voi lukea niistä, minkälainen elimistön kulloinenkin kokonaistila on, mikä on tietenkin olennaisen tärkeää käyttäytymisvalintojen kannalta. • (Viitteet sivulta 97)

  31. Suositeltavaa kirjallisuutta Keinänen Juha & Kirsi Häkkinen: Huono kohtelu työssä – valvonnan suuntaaminen. Uudenmaan työsuojelupiiri. Sosiaali- ja terveysministeriö – työsuojeluosasto. Tampere 2003. (84 sivua) Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja Osa I: Valvonnan tausta-ajatus. Valvonnon sisältö, suunta ja normit. Toimiva työyhteisö. Osa II: Huonon kohtelun määrittely ja käsittely. Velvollisuuksien vastaisten tekojen tunnistaminen. Häirintä. Syrjintä. Asiakkaan näkökulma. Tarkastajan näkökulma. Epäkohtia psykososiaalisessa työympäristössä. Muutoksen aikaansaaminen. Ehkäisevät menetelmät.

  32. Suositeltavaa kirjallisuutta Makkonen Eeva et al: Kerron ja kuuntelen. Työnohjausta Balint-ryhmässä. Duodecim 2006. (253 sivua) Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja (Artikkelikokoelma 3 vuotta tehdystä ohjaustyöstä lääkäreiden keskuudessa. Balinto on 50-luvulla Lontoossa työnohjausmenetelmän kehittänyt psykoanalyytikko.) Perinteinen ja uudistuva työtapa. Mitä Balint-ryhmä on. Balint ryhmäohjaus. Ruumis ja mieli ihmisen tulkkeina. Filosofia ja käytäntö: potilaan vai lääkärin arvot? Asenteellisuus. Ammatti-identiteetti. Yllätyksiä hoitosuhteessa. Kaunokirjallisuus, teatteri ja logoterapia lääkärinopinnoissa ja työssä. (Painopiste: lääkäri-potilassuhde).

  33. Suositeltavaa kirjallisuutta Keski-Luopa Leila: Työnohjaus vai superviisaus. Työnohjausprosessin filosofisten ja kehityspsykologisten perusteiden tarkastelua. Metanoia instituutti. 2001. (487 sivua) Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja Työnohjauksen kehityshaasteita. Historia. Yhtenäisen työnohjausteorian kehittämisen kulttuuriset esteet. Kasvatusfilosofiset perusteet. Ihminen persoonana. Työnohjauksen teoreettinen perusta. Työnohjaus kehitysprosessina: suunnittelu ja erityiskysymykset. Työnohjaajan identitteetti: persoonallisuus ja identiteetin kehittyminen.

  34. Suositeltavaa kirjallisuutta Koivisto Kari: Tunnista ja torju työuupumus. Gummerus Kirjapaino Oy. 2001. (266 sivua) Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja Selviytymisen kulmakiviä. Ammattitaitovaatimukset tehokkuuden tavoittelussa. Omatoiminen itsensä kehittäminen vastine työn haasteellisuuteen. Muutosten hallinta ja niiden vaikuttavuus. Hallittu, kannustava kiire. Johdon läsnäolo. Painetekijöihin valmistautuminen. Yksilöön kohdistuvat odotukset. Esimiesrooli. Tyuupumukselle otolliset olosuhteet. Työssä uupuneiden kommentteja – hyvyytensä vangit. Työuupumusoireiden tunnistaminen. Henkinen hyvinvointi. Mistä apu? Työyhteisön työuupumustalkoot: työilmapiirin epätasapainon oireet ja työyhteisön panos torjunnassa.

  35. Suositeltavaa kirjallisuutta Niskanen Pentti et al: Auta auttamaan – käsikirja työnohjauksesta. Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu. 1988. (220 sivua) Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja Työnohjauksen tausta. Työnohjaus käytännössä. Työnohjaussuhde. Työntekijäkeskeinen työnohjaus. Potilaskeskeinen työnohjaus. Ryhmätyönohjaus. Työryhmän työnohjaus. Hoitoyksiköiden kehittäminen työnohjauksen avulla. Yksilötyönohjauksen ja yksikön työnohjauksen vertailua.

  36. Suositeltavaa kirjallisuutta Paunonen Marita: Hoitotyön työnohjaus – Empiirinen tutkimus työnohjauksen kehittämisohjelman käynnistämistä muutoksista. Sairaanhoitajien koulutussäätiö. 1989. (189 sivua ja liitteet) Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja Hoitotyön työnohjauksen tutkimisen lähtökohdat ja tutkimustehtävä. Hoitotyön työnohjauksen teoreettiset perusteet. Työnohjauksen käsite. Vastarinta ja transferenssit sekä niiden hyväksikäyttö työnohjauksessa. Vuorovaikutussuhde ja hyvän hoitajan ominaisuudet. Hoitotyön työnohjauksen kohteet ja tavoitteet. Työnohjauksen käynnistämät muutokset koeryhmien hoitotyössä. Muutokset koeryhmien käsityksissä itsestään hoitajana. Ammatillisuus. Uupumus.

  37. Suositeltavaa kirjallisuutta Paunonen-Ilmonen Marita: Työnohjaus – Toiminnan laadunhallinnan varmistaja. WSOY. 2001. (233 sivua) Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja Työnohjauksen järjestäminen terveydenhuollon organisaatiossa. Työnohjaus moniammatillisessa työyhteisössä. Työnohjausprosessissa tutkittavia ilmiöitä ja Fram-malli. Arviointi osana työnohjausprosessia. Oppiminen ja ammattipersoonan tukeminen. Työnohjauksen eettisiä peruskysymyksiä. Suora työnohjaus – työnohjauksen systeemiteoreettinen sovellus. Integroiminen. Työnohjaajakoulutus. Kehittäminen tulevaisuudessa.

  38. Suositeltavaa kirjallisuutta Mannermaa Mika (toim.): Toolbox – Työelämän ennakoinnin työkalupakki. ESR (Euroopan sosiaalirahasto) julkaisut. Edita. 1999. (134 sivua) Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja Tutkimus- ja kehityshankkeen tausta, tavoitteet ja toteuttaminen. Modernin tulevaisuudentutkimuksen luonteesta. Työministeriön malli. Ammattianalyysimalli. Tulevaisuusbarometrit. Skenaariotyöskentely. Arvoketjuanalyysi. Megatrendianalyysi ja tulevaisuustaulukot. Perusskenaariot.

  39. Suositeltavaa kirjallisuutta Williams Antony: Visuaalinen ja toiminnallinen työnohjaus – roolit, tavoitteet, menetelmät. Resurssi, Tampere. 1995 (278 sivua). [Alkuperäisteos: Visual and Active Supervision. Roles, Focus, Technique.] Katsaus sisällysluetteloon: Avainsanoja Työnohjaajan roolit: kliininen viisaus, työnohjauksen paikka, työnohjaaja, opetttaja, tutkija, konsultti, avioija. Työnohjauksen kohteet: kuuden kohteen ohjelma, terapiasysteemi, työnohjaussysteemi. Visuaalinen työnohjaus: symboliesineiden käyttö. Toiminnallinen työnohjaus: roolileikki ja roolivalmennus.

More Related