1 / 10

Pohdipas hetkinen näitä:

Pohdipas hetkinen näitä:. Mitä on ”tiede”? Kuka päättää, mikä on ”tiedettä”? Minkä takia tiedeyhteisö muuttaa käsityksiään välillä hyvin rajusti?. Onko tieteellinen tieto siis joskus valmista?. Tieteen vallankumous n. 1550 - 1750.

duncan
Télécharger la présentation

Pohdipas hetkinen näitä:

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Pohdipas hetkinen näitä: • Mitä on ”tiede”? • Kuka päättää, mikä on ”tiedettä”? • Minkä takia tiedeyhteisö muuttaa käsityksiään välillä hyvin rajusti? Onko tieteellinen tieto siis joskus valmista?

  2. Tieteen vallankumous n. 1550 - 1750 • Mikä johti ajattelutavan muutokseen 1500 – luvun lopulta lähtien? Tyytymättömyys vanhoihin selitysmalleihin Lääketiede, tähtitiede, yms. Renessanssi vapautti Aristoteleen kahleista - Jaa että miksi vapautti? Bacon + Descartes => Tieteen tekemiselle syntyi kunnollinen metodi – Mikä se kunnollinen metodi on?

  3. Kopernikuksen teoria maailmankaikkeudesta 1543 • Ei niin suuri vallankumous kuin päällepäin luulisi: • Edelleen ajatus universumin kehistä • Aurinkokuntamme oletettu universumin keskelle • Planeetoilla ympyräradat => Yhteensopivuusongelmat havaintojen kanssa • Puuttuvan parallaksin ongelma (Tähtitaivaan pitäisi näyttää hieman erilaiselta eri vuoden aikoina, kun maapallon on liikkunut avaruudessa) • Suurin ansio heliosentrisen maailmankuvan uudelleensyntymisessä! Miten voi maan pinnalta havainnoiden todistaa, että maapallo liikkuu ja aurinko on paikallaan?

  4. Kepler: • Vei eteenpäin Kopernikuksen ideaa. • Elliptiset planeettaradat selittivät täydellisemmin planeettaliikkeen • Keplerin lait pätevä työkalu edelleen. • Tosin Keplerin haaveena oli saada planeettojen radat mahtumaan kreikkalaisen lukuharmonian muokaiseen muottiin (sisäkkäiset monitahokkaat ratojen kuvaajana)

  5. Keplerin kolme planeettalakia: • 1) Planeettojen radat on ellipsejä, joiden toinen polttopiste on aurinko • 2) Planeetan ja auringon välinen jana piirtää tietyssä ajassa vakiokokoisen alan. (eli planeetta liikkuu nopeammin lähellä aurinkoa ja hitaammin kauempana siitä) • 3) Planeettojen kiertoaikojen neliöt (korotettu 2. potenssiin) ovat samassa suhteessa kuin niiden etäisyyksien kuutiot (3. potenssi)

  6. Galilei • Enemmän käytännön fyysikko , kuin tähtitieteen teoreetikko • Tärkeää: Kumosi Aristotelisen käsityksen putoamisliikkeestä • Kehitti kaukoputkea ja tutki heiluriliikettä. Näin optiikan ja mekaniikan tuntemus meni eteenpäin Euroopassa

  7. Newton: • Suurin ansio matemaattisen mallin löytäminen taivaankappaleiden liikkeille. • Nyt liikkeen selittämisen lisäksi voitiin ennustaa planeettojen ja taivaankappaleiden liike newtonilaisella fysiikalla • Tosin Newton pätee makromaailmassa, ”arkipäivän” olosuhteissa, ei esim. hiukkasfysiikassa • Oliko Newton ”tiedemies”? (tutki alkemiaa ja ilmestyskirjan ennustuksia)

  8. Harvey • Verenkierron ja verisuoniston tutkimus • Kumosi keskiaikaisen käsityksen verenkierrosta (veren synty vatsassa, katoaminen kudoksiin, käsitys ”Spiritus vitaliksesta”, ilman ja veren yhdistelmästä verisuonistossa, veren edestakainen liike) • Löysi laskimoläpät • Ongelmaksi jäi hiussuonisto. Se piti olettaa, havainnoin vaikea todentaa.

  9. Mikä vastusti tieteen kehitystä? • Vanhoillinen yliopistolaitos • Kirkko • Tiedemiehet toisinaan yliopiston ulkopuolisia ”vastarannan kiiskiä”

  10. Tiedeakatemiat: • Tiede institutionalisoitui. Se vapautui muiden (kirkon) kahleista • Muodostui omaksi yhteiskunnalliseksi laitoksekseen • Tunnetuin ”Royal Society” Iso-Britanniassa • Vähitellen yliopistot ja uusi empiirinen tiede löysivät toisensa • Valistusajattelu 1700 – luvulla ”riisui” tiedettä epärationaalisesta ajattelusta • ”Moderni” tiede ehkä vasta 1800 – luvun alun myötä

More Related