KPEDU Yksilöllisiä polkuja

1. KPEDUYksilöllisiä polkuja 3T-hanke, Tuotantokoulu, tutkinto- ja työhautomo-hanke 21.5.2014 Anne Eteläaho

3. PROJEKTI Tavoite Valtakunnalliset kyselyt Kyselyt ja kirjat (Vehviläinen) ammattistartti ja asuntola - asuminen Oph Oma polku - hanke Oph /Esr T1 – tason verkkopohjaiset attoaineet käytössä Perustutkintojen purkaminen T1 taso työvaltaista koulutusta ajatellen. Koutsi - malli, erityisopettaja tukemassa työvaltaista koulutusta malli Uva 2 Lapin ELY- keskus/Esr Kokkotyö - säätiön pajojen opinnollistamimnen Läpäisy 1 ja 2 Oph Teknostartti, tuotantokoulu, motivaatiokysely aloittaville opiskelijoille, ryhmänohjaaja koulutus, läpäisyn tehostamisen puuttumisen malli, valtakunnalliset kyselyt, Vehviläinen ammattistartti, asuntola, erityisopetus - Vehviläinen http://projekti.kpedu.fi/default.aspx?id=985&pid=984&pid1=985&siteid=361

5. Työkkärin Tessa

6. Opistojen opettajien, opiskelijahuollon, HOJKS-rahoituksen aikaansaama tuki ja huolenpito yksilölliset polut ja ratkaisut, apuopettajat, kuraattorit, verkostotyö, opinto-ohjaaja, erityisopettaja HOJKS keskeyttäneet, jotka kuitenkin tippuvat perusrakenteesta 32, 34 50 64 60, 34 Opiskelijahuolto yrittää kannatella tippuvia Hankkeilla yritetään löytää uusia mahdollisuuksia lähinnä työvaltaista koulutusta Katiska, Oppi-projekti, Rysä, Työvalta, Reimari 1, 2, 3, Omapolku, Atsa, Polkuja läpäisyn tehostamiseen, 3T, UVA 2 Kehitetty mm Rästipaja, LVI-työvaltainen ryhmä, Tekniikan ohjaava koulutus, Kiinteistöalan työvaltainen ryhmä, teknostartti, Työvaltaista koulutusta, aikalisäryhmä, Työvaltainen kauppaopiston ryhmä, tuettu asuminen, Loiste-paja, Tutkintohautomo, puualan ja metallialan tuotantokoulu, opinnollistaminen, tuotantokoulu,Vartu

7. TAUSTAA Tutkimusten mukaan epäonnistuneet koulukokemukset ja negatiivinen opiskelijaidentiteetti, kouluallergia sekä pintasuuntautunut oppimistapa kasaantuvat samalle opiskelijalle. On yhä enemmän opiskelijoita, joille teoreettinen koulutusmalli ei sovi ja joiden opiskelutaidot ja käsitys itsestä oppijana on puutteellinen. Työvaltaisessa koulutusmallissa voidaan huomioida opiskelijan oppimisen rajoitteet ja hänen vahvuutensa ja näin mahdollistaa tutkinnon loppuun suorittaminen. Tutkinnon suorittaminen on yksi keskeisin syrjäytymistä ehkäisevä tekijä! Komonen K. 2002 Työkoulumalli ammatillisessa koulutuksessa. Kuopio. Kuopion yliopiston painatuskeskusKuronen I. 2010 Peruskoulusta elämänkouluun. Jyväskylä. Jyväskylän yliopistopaino

8. TAUSTAA • Koulutuksen ja palveluista toiseen siirtymisen nivelvaiheet ovat kriittisiä kohtia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. • Parhaiten nuorten siirtymiä voidaan tukea varhaisen tuen tarpeen arvioinnin, palveluoh­jauksen ja verkostoyhteistyön yhdistävän palvelukokonaisuuden avulla. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö vähentävät tehokkaasti nuorten syrjäytymistä, samoin tehokkaat oppi­las- ja opiskelijahuollon palvelut ja nivelvaiheissa annettava tuki sekä työelämälähtöiset ja yksilöllisen tuen mahdollistavat koulutukset (JOPO-koulutus ja sen jatkopolkumalli, am­mattistartti ja tuettu oppisopimus). • Syrjäytymisriskit, huono-osaisuus, hyvinvointi- ja terveyserot kasautuvat heikossa sosio­ekonomisessa asemassa oleville. Syrjäytymistä ja väestön polarisaatiota tulee ensisijaisesti ehkäistä laadukkaalla yhteiskuntapolitiikalla, lapsi-, perhe- ja koulutus- ja työvoimapoli­tiikalla. Hyvinvointivaltion yhteiskuntapolitiikan painopisteen tulee säilyä sosiaalisen tur­vallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimusten mukaan nuorten syrjäytyminen on vahvasti yhteydessä perheen huono-osaisuuteen. • Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tehty pitkään monipuolista työtä. Avainasemas­sa tässä ovat kuntien vastuulla olevat koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä TE-toimistojen palvelut ja Kelan kuntoutuspalvelut. • Useissa hankkeissa on kehitetty toimivia arviointimenetelmiä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tunnistamiseksi. Valitettavasti tunnistaminen usein viivästyy niin, että syrjäytyminen on jo edennyt pitkälle ennen kuin siihen vakavasti puututaan. • Koulutuk­sen keskeytyessä, työttömyyden pitkittyessä, kiireellisissä huostaanotoissa, mielentervey­den kriiseissä ja rikosten selvittelyssä joudutaan toistuvasti toteamaan, että lapsen tai nuo­ren kehityksen huolestuttavat piirteet on havaittu paljon aikaisemmin ja hänellä on ollut lukuisia hajanaisia asiakaskontakteja. • Oppimisvaikeuksilla on merkittävä yhteys nuorten myöhempiin ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen ongelmiin. Oppimisvaikeuksia ei kuitenkaan osata tunnistaa riittävän hyvin ja oikea-aikaisesti • Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2013

10. Läpäisyselvityksestä erityisopiskelijoiden keskeyttämislukuja

12. 3T -HANKETUTKINTOHAUTOMO-, TUOTANTOKOULU TYÖ-HANKE • Pohjanmaan Ely-keskus

13. Tavoite: Ammatillisen koulutuksen opintojen läpäisyn tehostaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisy ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Työvaltaista ja toiminnallista koulutusta kehittämällä voidaan osa keskeyttämisistä ehkäistä. Alueemme nuorisotyöttömyys on myös vakava ongelma, joka vaatii välittömästi toimenpiteitä. Ikäluokkien pienentyessä tehostetuilla toimilla parannetaan alueen kasvavien yritysten osaavan työvoiman saantia. Hankkeen avulla kehitetään myös yhteiskuntatakuuta. Hankkeen kohderyhmää valittaessa on hyödynnetty alakohtaisia työllistymistilastoja, ammattibarometreja, tilastojärjestelmiä sekä Reimari-tilastoja.

14. Ohjausryhmä: Timo Mämmi, kansliapäällikkö, Kokkolan kaupunki, pj. Stefan Lassander, palvelujohtaja, Pohjanmaan TE-toimisto Margita Lukkarinen toimitusjohtaja, Kokkotyö-säätiön Ronnie Djupsund, johtaja, nuorisotoimi Kokkola Liisa Sadeharju, johtaja, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Sirkku Purontaus, rehtori Kokkolan ammattiopisto Harri Lundell, kehittämispäällikkö, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Marko Muotio, erityistarkastaja, Pohjanmaan Ely, puhe- ja läsnäolo-oikeus ohjausryhmän kokouksissa Lisäksi hankkeen toimijat

15. METALLIALAN TUOTANTOKOULU Kehitetty yhteistyössä Kokkotyö-säätiön kanssa. Palkattu opettaja sekä työvalmentaja. Levijoki, Sanna.Mari:

17. MITÄ HYVÄÄ? Opintoja saa suoritettua nopeammin Pieni porukka, riittävästi apua saa jos tarvii Tuotantokoulukonsepti hyvä Opetus on hyvää Pieni ryhmä on hyvä Juha on hyvä opettaja Oma työtahti

18. Opiskelijalle olisi etu, että pääsisi ajoissa erityisopettajan ohjaukseen, kun kerran tiedämme, että toisin toimimalla homma parantuu, emmekö voisi kehittyä siihen suuntaan. TUTKINTOHAUTOMOA ”Toimintaa tulisi ehdottomasti jatkaa, suuri apu opiskelijoille, että saavat erityisopettajan opastusta opintoihin, pulmakohdat selviää ja opinnot etenee. tulokset ovat olleet hyviä. opiskelijat ovat muuttuneet silminnähden tyytyväisemmiksi, itseluottamus ja usko itseen on palannut. opettaja on hyvin sopiva eli auli jaksaa ja jaksaa ja ymmärryksellä lempeällä jämeryydellä”

19. Opiskelijat tekivät vetoomuksen toiminnan jatkamisesta • ”Siellä on ollut hyvä tehdä tehtäviä ja erityisopettaja on avustanut hyvin” • ” Nostattaa motivaatiota tulla kouluun, tehtävät eivät tunnu niin mahdottomilta kun saa yksityistä opetusta” • ”Auttaa oppilaita saamaan rästit pois päästötodistuksen pienen luokan ja hiljaisuuden ansiosta” • ”On parempi opiskella pienemmässä ryhmässä” • ”Paras paikka opiskella atto-aineita” • ”Pystyy keskittymään paremmin ku mitä isossa luokassa ja erittäin hyvä opettaja.Auttaa paljon saada opiskella hiljaisessa ja rauhallisessa ympäristössä kuin että opiskelisi suuremmissa ryhmissä. Yksityinen opiskelu antaa paremmat mahdollisuudet oppia ” • Pystyy keskittymään paremmin ja saa rauhassa tehdä kun ei ole ylimääräistä hälinää ympärillä. Aivan mahtava juttu tämä tutkintohautomo” • ”Tuotantokoulu ja hautomo liittyvät toisiinsa, minulla on keskittymishäiriö ja jos tätä ei olisi en tulisi kouluun, en voi mennä isoon ryhmään”

20. ARVIOINTIJAKSO KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖLLÄ • Hankeen aikana on kehitetty arviointijaksoa Kokkotyö-säätiölle. • Tavoitteena on ollut yksilöidyn tiedon saaminen opiskelijan valmiuksista suoriutua työvaltaisesta opiskelusta, opiskelijan mahdollisista rajoitteista, kehittymisalueista ja sitoutumishalukkuudesta opiskeluun. • Tavoitteena on ollut myös selventää opiskelijan palvelutarvetta. • Jakson tavoitteet on laadittu yhteistyössä opiskelijan, oppilaitoksen ja palvelun tarjoajan kanssa olemassa olevaa taustatietoa hyödyntäen. • Kartoituksen aikana on kartoitettu havainnoimalla opiskelijan valmiuksia suorittaa tutkinto työvaltaisesti oppien. Jakson aikana on myös varmennettu opiskelijan opiskelusuunnitelma. • Kohderyhmänä ovat olleet Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijat, joiden opiskeluvalmiuksien kartoittaminen on ollut tarpeellista. Tarkoitettu kymmenelle opiskelijalle • 14 päivän jaksoja, päivän kesto on 7 tuntia. Opiskelijan valmiuksia on kartoitettu hänen ollessaan Kokkotyö-säätiön työosastolla suorittamassa työtehtäviä. Kartoituksessa on kiinnitetty huomiota sosiaalisiin taitoihin, ryhmätyötaitoihin, työelämän pelisääntöjen tuntemiseen, aktiivisuuteen ja opiskeluhalukkuuteen

21. REKRYNEUVOJA AMMATTIOPISTOLLA • Madaltanut kynnystä hakeutua palveluiden piiriin, varsinkin erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla. • Tietoa TE-toimiston palveluista matalalla kynnyksellä. • Opettajien ja muiden ohjaajien helpompi lähettää opiskelija kun tuttu henkilö ottaa vastaan • Hyvä, ystävällinen ja empaattinen palvelu.

23. LUKUJA Projektissa aloittaneet Tavoite 150 joulukuu 2013 mennessä 436 Suoritetut tutkinnot Tavoite 28 joulukuu 2013 mennessä 17 Koulutus- ja henkilötyöpäivät Tavoite 160 joulukuu 2013 mennessä 510 Tiedotustilaisuuksiin osallistuneet Tavoite 811 joulukuu 2013 mennessä 962

24. Hankkeeseen ovat tutustuneet mm. seuraavien paikkakuntien koulutuksen järjestäjät Vaasa Oulu Kemijärvi Seinäjoki Berliini Antwerben Haapavesi Kuopio

25. VAKIINNUTTAMINEN • Hanketoimintaa jatkunee joulukuun loppuun 2014 saakka, sen aikana hiotaan vielä tuotteita • Rekryneuvontaan etsitään kevyt malli, infot, cv. HOJKS-valmistuneet • Erityisammattioppilaitos Luovin kanssa käyty neuvotteluja ja tullaan syksyn aikana edelleen käymään siitä voisivatko jatkossa varata joitakin paikkoja Kokkolaan ja ylläpitää tuotantokoulua Kokkotyö-säätiön tiloissa. • Yksittäisiä opiskelijoita voidaan laittaa jatkossakin tuotantokouluun. • Hautomoa kehitetään edelleen ja pyritään kokeilemaan ja levittämään muissa Kpedun toimipaikoissa. • Arviointijaksolle täytyy myös saada jonkinlainen jatko ja pysyvyys jossakin muodossa.

27. Eduskunnan 2013 teettämän syrjäytymistä ehkäisevien hankekartoituksen, tehtyjen kyselyjen ja eduskunnas­sa järjestetyn työpajan perusteella yhteisinä nimittäjinä nuorten syrjäytymistä ehkäisevien palvelujen hyville käytännöille ovat: nuoria käytännössä palveleva, pysyvä ja tarvittavasti pitkäaikaisesti henkilökoh­taista ja yksilöllistä tukea tarjoava työntekijä (ohjaaja, valmentaja, tukihenkilö) nuorta auttava toimiva yhteistyöverkosto (työparityöskentely, tiimi, organisaatioiden välinen työryhmä) sekä palveluiden tarjoaminen nuorta lähellä ja keskitetysti (yhden luukun periaate, saattaen vaihtaminen, jalkautuva työ) Peruspalveluja kehittämällä voidaan estää ongelmien pitkittyminen ja tätä kautta vähentää jatkuvasti lisääntyvää tarvetta turvautua kalliisiin erikoispalveluihin, mikä on erittäin tärkeää palvelujärjestelmämme kokonaistaloudellisen kehittämisen kannalta. Kriittisimpiä elämänvaiheita ovat koulutuksen nivelvaiheet ja muut elämän siirtymävaiheet, joissa nuorille tarjottava tuki on syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tehokasta toimintaa.

28. Mitään hyvää ja pysyvää ei koskaan saavuteta pikakonstein ja nopeutetulla aikataululla, ja on itsestään selvää, että opiskeluihin sitouttaminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen vaativat runsaasti aikaa, panostusta ja työtä. Mutta se on mahdollista – pienin askelin, sitkeästi ja suunnitelmallisesti, kriittisesti tiettyihin asioihin kerrallaan keskittyen ja henkilöstön jokaisen jäsenen tuella ja suurella sydämellä. Jäppinen, A-K, 2007, 114 Suuri kiitos rahoittajalle, Aulille, Juhalle, Kimmolle, Johannalle, Kuismalle, Ramille, Marikalle sekä yhtymän johdolle Liisalle ja Sirkulle sekä yhteistyökumppaneille, ohjausryhmälle sekä kuraattoreille