PARAS-puitelaki, Terveydenhuoltolaki ja Palvelusetelilains d nt

1. PARAS-puitelaki, Terveydenhuoltolaki ja Palvelusetelilains��d�nt� Santeri Huvinen Hiekkala 25.3.2009

2. PARAS - hallituksen esitys 2006 Tarkoitus ja tavoitteet Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Kehitt�� palvelujen tuotantotapoja ja organisointia Uudistaa rahoitus- ja valtionosuusj�rjestelmi� Tarkistaa valtion ja kuntien v�list� teht�vienjakoa Parantaa tuottavuutta, hillit� menojen kasvua, luoda edellytyksi� palvelujen ohjauksen kehitt�miselle Tavoitteena elinvoimainen, toimintakykyinen ja ehe� kuntarakenne sek� laadukkaiden ja asukkaiden saatavilla olevat palvelujen varmistaminen koko maassa

3. PARAS - hallituksen esitys 2006 Uudistuksen aikataulu Hallituksen esitys 29.09.2006 eduskunnalle puitelaki, kuntajakolain muutos, varainsiirtoverolain muutos Lait voimaan 1.1.2007 Puitelaki ja varainsiirtoverolain muutos voimassa m��r�ajan 1.1.2007-31.12.2012 Puitelaissa m��ritellyt teht�vien ja rahoituksen siirrot kunnilta valtiolle (8 �) viimeist��n 1.1.2009 Tarvittavat erityislains��d�nn�n muutokset eduskuntavaalien j�lkeen Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle uudistuksen ja lain tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009

4. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntien toimenpiteiden aikataulu Kuntien selvitys 5 ja 6 �:n mukaisista toimenpiteist� ja toimeenpanosuunnitelma 31.8.2007 menness� P��kaupunkiseudun ja er�iden kaupunkiseutujen suunnitelmat 31.8.2007 menness� Kuntajaon muutokset: jos vuoden 2009 alusta, esitys kuntajaon muutoksesta vuoden 2007 loppuun menness�. Jos erityinen selvitys, kuntajaon muutosesitys maaliskuun 2008 loppuun menness�. Yhteistoiminta-alueiden perustaminen � mahdollisimman pian lain voimaantulon j�lkeen, viimeist��n kuitenkin 2013 alusta Kuntien suunnitelmien ja toimenpiteiden arviointi: Hallitusohjelmaneuvottelut kev�t 2007 Toimeenpanosuunnitelmien arviointi syksy 2007: ovatko esitetyt toimenpiteet riitt�vi�? Selonteko 2009: onko eteneminen toimenpiteiss� tapahtunut suunnitelmien mukaisesti?

5. PARAS - hallituksen esitys 2006 Lains��d�nn�n luonne Puitelaki m��r�aikainen suunnittelulaki Kolmenlaisia s��nn�ksi�: Lains��d�nt�toimeksiannot: velvoittaa valmistelemaan muuta lains��d�nt�� ja asettaa sille tavoitteita Peruspalveluohjelma, valtionosuusuudistus, valtiolle siirrett�v�t teht�v�t Suunnitteluvelvoitteet ja suunnittelun tavoitteet Kuntien ja kaupunkiseutujen suunnitelmat Kunnan ja kuntarakenteen m��rittelyt V�est�pohjatavoitteet Suoraan sovellettavat s��nn�kset Esimerkiksi kuntajakolain s��nn�kset

6. PARAS - hallituksen esitys 2006 Yhteistoiminta-alue (5 �) Perusterveydenhuolto ja niihin kiinte�sti liittyv�t sosiaalipalvelut: v�hint��n noin 20 000 asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue Kuntayhtym� tai is�nt�kuntamalli Kunnat m��rittelev�t perusterveydenhuoltoon kiinte�sti liittyv�t sosiaalipalvelut Laissa ei toiminnan k�ynnistymisajankohtaa L�ht�kohta: j�rjestelyjen toteutus mahdollisimman pian takaraja vuoden 2013 alusta

7. Yhteistoiminta-alue (5 �) Yhteistoiminta-alue (5 �) Ammatillisen koulutuksen v�hint��n noin 50 000 asukasta on suunnittelutavoite ja uusien j�rjest�mislupien my�nt�misen perusta � vapaaehtoinen teht�v�, johon kuntaa ei voida jatkossakaan velvoittaa; rahoitusvelvoite kuitenkin lakis��teinen V�est�m��rist� (20 000/50 000) voidaan poiketa, jos saaristoisuus tai pitk�t et�isyydet est�v�t toiminnallisen kokonaisuuden syntymisen tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi

8. PARAS - hallituksen esitys 2006 Laajaa v�est�pohjaa edellytt�v�t palvelut (6 �) Laajaa v�est�pohjaa edellytt�vien palvelujen turvaamiseksi varten maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettuihin kuntayhtymiin. M��r��n muutoksia, jos kunnat niin esitt�v�t. Kuntayhtym� vastaa kunnan osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta Kunta voi antaa kuntayhtym�lle my�s muita teht�vi� � my�s perusterveydenhuollon ja siihen kiinte�sti liittyv�t sosiaalipalvelut Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteist� ja hoidoista keskitet��n valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille (valtioneuvoston asetus)

9. PARAS - hallituksen esitys 2006 Er�iden kaupunkiseutujen suunnitteluvelvollisuus (7 �) P��kaupunkiseudun kuntien tulee 31.8.2007 menness� laatia suunnitelma siit�, miten maank�yt�n, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sek� palvelujen k�ytt�� kuntarajat ylitt�en parannetaan seudulla ottaen huomioon jo k�ynniss� olevat yhteisty�n kehitt�mishankkeet. Laissa yksil�ityjen kaupunkiseutujen tulee laatia vastaava suunnitelma, jolleiv�t asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi.

10. Toimeenpanosuunnitelman (TPS) ja kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) yhteydet

11. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntarakenne: tavoite ja keinot Kunnan tulee muodostua ty�ss�k�yntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla taloudelliset ym. edellytykset vastata palvelujen j�rjest�misest� ja rahoituksesta Keinot: kuntajaon muutokset selvitys ja toimeenpanosuunnitelma, jossa arvioidaan my�s kuntarakenteen muutostarpeet vaikeassa asemassa olevat kunnat: jos muut toimenpiteet eiv�t riit�, vuoden 2009 alussa hallituksen esitys, joka mahdollistaa kuntajaon muutoksen arviointiryhm�n tai selvitysmiehen aloitteesta

12. PARAS - hallituksen esitys 2006 Kuntajakolain muutos �Liitosporkkanoita� ei en�� 2013 alun j�lkeen tapahtuviin liitoksiin Kannustetaan monikuntaliitoksiin 1,8 �kertainen tuki 2008 ja 2009 tapahtuville liitoksille ja 1,4 �kertainen tuki 2010 ja 2011 tapahtuville liitoksille Korotettu tuki heikon talouden kunnan liittyess� 2008 tai 2009 alussa Valtionosuusmenetysten korvaus viiden vuoden ajan

13. PARAS - hallituksen esitys 2006 Yhdistymisavustus Perusosa 2-4 milj. euroa uuden kunnan asukasm��r�n ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlasketun asukasm��r�n perusteella Vuosien 2008 ja 2009 kuntajaon muutoksissa perusosan korotus heikon taloudellisen aseman kunnissa 100 euroa/asukas, enint��n 1 milj. euroa Lis�osa Jos kuntien m��r� v�henee kahdella: 0,7 milj. euroa Lis�ksi 0,7 milj. euroa/kunta jokaista lis�kuntaa kohti Avustus 2008-2009 1,8 �kertaisena ja 2010-2011 1,4 -kertaisena Mukaan ei lasketa heikon taloudellisen aseman kunnan perusosan korotusta

14. PARAS - hallituksen esitys 2006 Erityisen vaikeassa asemassa olevat kunnat (9 �) Jos kunnan rahoituksen riitt�vyytt� ja vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat alittavat kahtena per�tt�isen� vuonna valtioneuvoston asetuksella s��detyt raja-arvot asetetaan arviointiryhm� (SM, kunta, puolueeton puheenjohtaja), joka tekee ehdotuksen palvelujen turvaamistoimista. Valtuusto k�sittelee toimenpide-ehdotukset ja saattaa SM:n tietoon mahdollisia jatkotoimia varten: erityisen selvityksen tarve Jos toimet eiv�t ole riitt�vi�, valtioneuvosto antaa vuoden 2009 alussa esityksen kuntajakolain muuttamisesta (edell�)

15. PARAS - hallituksen esitys 2006 Henkil�st�n asema (13 �) Uudelleenj�rjestelyt ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu yhteistoiminnassa henkil�st�n kanssa. Liikkeenluovutusperiaate Uudelleenj�rjestelyiss� irtisanomissuoja viideksi vuodeksi koko henkil�st�lle Mukana kuntaliitokset ja yhteistoimintaj�rjestelyt (5 ja 6 �) Voidaan irtisanoa, jos kielt�ytyy vastaanottamasta uutta (vastaavaa) teht�v�� Viiden vuoden suojan tulkinta: Koskeeko kaikkia kuntaliitostapauksia � esim. osittaisliitoksia tai liitoksia, joissa henkil�st�siirrot ovat v�h�isi�?

16. PARAS - hallituksen esitys 2006 Selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (10 �) Valtuuston hyv�ksym� selvitys kuntajakomuutoksista ja yhteistoimintarakenteista (yhteistoiminta-alue, laajan v�est�pohjan palvelut) sek� suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta valtioneuvostolle viimeist��n 31.8.2007. Suunnitelmassa: V�est�- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 Kunnan taloussuunnitelma ja, jos alij��m�� ei saada suunnittelukaudella katetuksi, toimenpideohjelma sen kattamiseksi Suunnitelma puitelain s��t�mien keinojen k�ytt�misest� Selvitys palveluverkon kattavuudesta Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen j�rjest�misest� ja henkil�st�voimavarojen riitt�vyydest� ja kehitt�misest�

17. PARAS - hallituksen esitys 2006 Valtion kuntapolitiikka sek� rahoitu- ja valtionosuusj�rjestelm� (11 �) Peruspalveluohjelman statusta vahvistetaan Rahoitus- ja valtionosuusj�rjestelm�� uudistetaan yksinkertainen ja l�pin�kyv� j�rjestelm� kuntien veropohjaa vahvistetaan: v�hennyksi� valtion rasitukseksi poistetaan yhdistymisen ja yhteisty�n esteet tavoitteena on hallinnonalojen valtionosuuksien yhdist�minen valtionosuusj�rjestelm�n otettava huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet neutraali tasausj�rjestelm� valtion ja kuntien kannalta ei muutosta valtion ja kuntien kustannusten jakoon

18. PARAS - hallituksen esitys 2006 M��r�aikainen verovapaus varainsiirtoverosta Veroa ei suoriteta kunnan/kuntayhtym�n ja niiden omistaman kiinteist�yhti�n kiinteist�n luovutuksista, jotka tehd��n puitelain mukaisen �toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi� Vastaavasti kunnan tai kuntayhtym�n tiloja omistavan tai hallinnoivan yhti�n osakkeiden luovutus toiselle Verovapaus koskee laissa m��ritellyn palvelutoiminnan sek� yleishallinnon tiloja tietyin rajauksin (neutraliteetti) Vastikkeena vastaanottavan yhti�n osakkeita M��r�aikainen verovapaus my�s ammatillisen koulutuksen rakennej�rjestelyiss� Luovuttajana toimiluvan haltija, ei siis aina kunnallinen toimija Apporttiluovutus osakkeita vastaan

19. Paras-puitelaki (VM Tiedote 33/2009) Arviointitutkimus (Kiviniemelle 17.3.2009) Uudistuminen keskittynyt kuntarakenteisiin Kunnat taloudellisen tilanteen vuoksi tuottavuushaasteiden edess� ennakoitua nopeammin Paras-uudistusta onkin syyt� jatkaa Rakenteista edett�v� palveluiden kehitt�miseen Kuntarakenteiden uudistuminen Kuntaliitos tai yhteistoiminta-alueen muodostaminen on ollut selke� ratkaisu n�kyviin ongelmiin Monimutkaisissa ongelmissa, kuten palvelutoiminnan kehitt�misess� ratkaisuvaihtoehdot eiv�t hahmotu selke�sti On tarpeen tarkastella elinvoimaisen kunnan rakentamisen n�k�kulmaa sek� toiminnallisen strategian rakentamista Palvelujen tuottavuuden kehitt�misest� saatavat hy�dyt mit�t�ityv�t, jos valtionohjauksessa ei onnistuta koordinoimaan kuntien velvoitteiden aiheuttamaa taakkaa.

20. Paras-puitelaki (VM Tiedote 33/2009) Arviointitutkimus (Kiviniemelle 17.3.2009) Kaupunkiseutujen kehitt�misest� kokonaisvaltaisempaa Kaupunkiseutujen kehitt�misen ohjaukseen kolme vaihtoehtoa Vapaa kehittyminen omilla valinnoilla Minimiehdot yhteisty�lle m��ritt�v� kaupunkiseutulaki Kaupunkisopimusk�yt�nt� Arvioinnin perusteella sopimusk�yt�nt� olisi tarkoituksenmukaisin kehitt�misvaihtoehto mahdollistaessaan sek� kaupunkiseutujen tahtotilan ett� valtion intressien huomioinnin.

21. Palvelusetelilains��d�nt� (1) Riitta S�ntti 6.2.2009: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleist� Lakiesitys eduskunnan k�sittelyyn kev��ll� 2009 Tavoitteena lain voimaantulo 1.6.2009 Lain tavoitteena on: Asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden lis��minen Palvelujen saatavuuden parantaminen Kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteisty�n lis��minen Palvelutuotannon tehostaminen Palvelutuotannon monipuolistaminen ja joustavuuden lis��minen

22. Palvelusetelilains��d�nt� (2) Riitta S�ntti 6.2.2009: Kunnat voivat itse p��tt�� palveluseteleiden k�ytt��notosta ja sen laajuudesta. Kunta hyv�ksyy palvelujen tuottajat ja julkaisee niist� luetteloa. Kunta p��tt�� palveluseteleiden muodosta ja arvosta. Asiakkaan mielipide on huomioitava palveluseteleit� k�ytett�ess�. Asiakkaalla on oikeus kielt�yty� palvelusetelin vastaanottamisesta, jolloin palvelu on j�rjestett�v� muulla tavoin. Asiakkaalle on selvitett�v� eri palveluvaihtoehdot ja niiden hinnat.

23. Terveydenhuoltolaki (V�lim�ki 1) Lainvalmistelun eteneminen Lainvalmistelulle aikalis�: yhteinen sote-laki + terveydenhuoltolaki + sosiaalihuollon lains��d�nn�n uudistaminen HE:n esittely kev�tistuntokaudella 2010 Lait voimaan porrastetusti 2011-2013 Terveydenhuoltolaki voimaan 2011 Sosiaalihuollon lait voimaan 2013

24. Terveydenhuoltolaki (V�lim�ki 2) SOTE-lain sis�lt� (laki kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon j�rjest�misest�, kehitt�misest� ja valvonnasta. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon j�rjest�misvastuita koskevat s��nn�kset (Paras) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisi� hallinnollisia rakenteita koskevat s��nn�kset Kehitt�misohjelmaa koskevat s��nn�kset (Kaste)

25. Terveydenhuoltolaki (V�lim�ki 3) SOTE-lain sis�lt�... Terveydenhuoltolaki (THL) ja Sosiaalihuoltolaki (SHL) tulevat olemaan palvelujen �sis�lt�lakeja� SOTE-laki sis�lt�� s��nn�kset palvelujen j�rjest�misest�, kehitt�misest� ja valvonnasta Kotihoidonkokeilua jatketaan vuodeksi 2009 ja pysyv�t lains��d�nt�muutokset valmistellaan SOTE-lain kanssa samanaikaisesti.

26. Terveydenhuoltolaki (Risikko 1) Risikko 19.11.2008: L�ht�kohdat valmistelussa Perustuslain mukaisesti turvattava kansalaisten yhdenvertaisuus Paras-puitelaki: Suunnittelua ohjaava m��r�aikainen puitelaki, tarkoituksena luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle Terveydenhuoltolaki ohjaamaan palvelujen toteutusta. T�sment�� ja t�ydent�� Paras-hankkeen tavoitteita ja uudistaa terveydenhuollon sis�lt��.

27. Terveydenhuoltolaki (Risikko 2) Risikko 19.11.2008 Terveydenhuoltolaissa p��tett�vi� asioita: Asiakas- ja potilasl�ht�isyys, ml. valinnanvapauden lis��minen Terveyden edist�minen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteisty� Hoitotakuu J�rjest�misvastuu ja kunnan suhde yhteistoiminta-alueeseen ja piiriin

28. Terveydenhuoltolaki (Risikko 3) Risikko 19.11.2008 Terveydenhuoltolaissa p��tett�vi� asioita: Alueellinen ja toiminnallinen eheys Valtakunnallinen ja alueellinen ty�njako Kustannusten jako ja kalliiden hoitojen tasausj�rjestelm�t Valtioneuvoston valtuudet kuntien ohjaamiseen Voimaantulo, tarvittavat siirtym�ajat Aikataulusta: Ty�ryhm�n esitys eduskunnalle kev��ll� 2009

29. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 1) Kansanterveysty� (3 � 1 mom) Suunnitelmallista yksil��n, v�est��n ja elinymp�rist��n kohdistuvaa terveyden edist�mist� sairauksien ja tapaturmien ehk�isy mukaan lukien sek� sairauden tutkimiseen, hoitoon ja l��kinn�lliseen kuntoutukseen kuuluvia perusterveydenhuollon palveluja ja ty�terveyshuollon sek� ymp�rist�terveydenhuollon palveluja. Perusterveydenhuolto (3 � 2 mom) V�est�n terveydentilan seurantaa, terveyden ja hyvinvoinnin edist�mist� sek� potilaan hoidon kokonaisuuden koordinointia. Perusterveydenhuoltoon kuuluu ennaltaehk�isev�t palvelut, suun terveydenhuolto, l��kinn�llinen kuntoutus, ty�terveyshuolto, ymp�rist�terveydenhuolto sek� avosairaanhoito, kotisairaanhoito ja sairaalahoito.

30. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 2) Kunnan vastuu (4 �) Kunta vastaa kansanterveysty�n ja erikoissairaanhoidon j�rjest�misest�, rahoituksesta ja kehitt�misest� Kunta p��tt�� siit�, kuinka kansanterveysty�h�n kuuluvat palvelut j�rjestet��n sis�ll�lt��n ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan asukkaiden terveydentila ja �l��ketieteellisesti perusteltu tarve edellytt�v�t Kunta voi kuulua yt-alueeseen tai terveyspiiriin Esh j�rjest�miseksi kunnan tulee kuulua shp kuntayhtym��n tai terveyspiiriin

31. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 3) Yhteistoiminta-alue (5 ja 6 �) Kunnassa tai yt-alueella, joka vastaa kansanterveysty�st� on oltava v�hint��n noin 20000 asukasta. Yt-alueen tulee muodostaa alueellinen ja palvelurakenteeltaan toiminnallinen kokonaisuus Yt-alue vastaa palvelujen j�rjest�misest� yhdenvertaisesti koko alueellaan sek� siit� kuinka terveydenhuoltoon kuuluvat palvelut j�rjestet��n sis�ll�lt��n ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten terveydentila ja �l��ketieteellisesti perusteltu tarve edellytt�v�t

32. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 4) Laajan v�est�pohjan kuntayhtym� � kaksi mallia Terveydenhuollossa tarvitaan integraatiota Koko maata ei voida kattaa yhdell� mallilla MALLI A Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto s�ilyv�t erillisiss� organisaatioissa. Sairaanhoitopiirit s�ilyv�t ennallaan tai pieni� yhdistet��n, perusterveydenhuolto kootaan puitelain minimin mukaisesti MALLI B (terveyspiiri/sosiaali- ja terveyspiiri) Muodostetaan kuntayhtym� joka yhdist�� pth:n ja esh:n sek� niihin liittyv�n sosiaalitoimen (koko sosiaalitoimen)

33. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 5) Terveyspiiri (7 �) Kunnat voivat muodostaa yt-alueen sijasta terveyspiirin kuntayhtym�n Terveyspiiri vastaa kansanterveysty�st� sek� esh j�rjest�missopimuksessa sovitusta erikoissairaanhoidosta Terveyspiirin tulee muodostaa terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus ja alueen tulee maantieteellisesti muodostaa ehe� kokonaisuus. Palvelut yhdenvertaisesti koko toiminta-alueellaan

34. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 6) Sairaanhoitopiiri (8 �) Kuntien, jotka eiv�t kuulu terveyspiiriin, tulee kuulua erikoissairaanhoidon kuntayhtym��n Shp:ss� tulee olla v�hint��n noin150000 asukasta Shp vastaa erikoissairaanhoidosta Vastuu potilaan hoidosta siirtyy l�hetteen tai kiireelliseen erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella sairaanhoitopiirille Sovitusti kunta tai yt-alue voi vastata perustason erikoissairaanhoidosta Jos kunnat eiv�t p��se sopimukseen� valtioneuvoston tulee m��r�t�

35. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 7) Sairaanhoitopiiri (8 �) Kuntien, jotka eiv�t kuulu terveyspiiriin, tulee kuulua erikoissairaanhoidon kuntayhtym��n Shp:ss� tulee olla v�hint��n noin150000 asukasta Shp vastaa erikoissairaanhoidosta Vastuu potilaan hoidosta siirtyy l�hetteen tai kiireelliseen erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella sairaanhoitopiirille Sovitusti kunta tai yt-alue voi vastata perustason erikoissairaanhoidosta Jos kunnat eiv�t p��se sopimukseen� valtioneuvoston tulee m��r�t�

36. Erikoissairaanhoidon j�rjest�missopimus (12 �) Erikoissairaanhoidon ty�njako (52 �) Erityisvastuualueen palveluiden j�rjest�missopimuk-sen valmistelee erityisvastuualueen yhteistoiminta-elin Erityisvastuualue vastaa alueensa t�ydennyskoulut-uksesta sek� sopii ty�njaosta terveyspiirin, sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden v�lill� Tavoitteena varmistaa erikoisosaaminen suomalaisessa terveydenhuollossa kehitt�m�ll� ty�njakoa sairaanhoitopiirien v�lill�. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 8)

37. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 9) Kansanterveysty�n yhteisty�suunnitelma (11 �) Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien sek� sen alueella toimivien yt-alueiden on laadittava yhteisty�ss� Terveyspiirin tulee yhdess� alueen kuntien kanssa laatia� Sovittava Pth j�rjest�misest� l�hipalveluna P�ivystys-, kuvantamis- ja l��kinn�llisen kuntoutuksen palveluista Tarvittavasta yhteisty�st� esh ja sosiaalihuollon kanssa Hyv�ksyt��n piirin ja j�senkuntien yht�pit�vin p��t�ksiin Valtuustokausittain

38. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 10) Terveyden edist�minen (28 �, 38 � ja 47 �) Kunnan, yt-alueen tai terveyspiirin tulee j�rjest�� asukkaiden terveyden edist�miseksi tarpeellinen terveysneuvonta ja terveystarkastukset Suun terveyden edist�minen sek� kunnan asukkaiden suun sairauksien tutkimus, ehk�isy ja hoito Sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin teht�v�n� on omalta osaltaan edist�� terveytt�, toimintakyky� ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan sek� osana kaikkia esh hoitoprosesseja ett� tarjoamalla asiantuntemusta ja tukea alueen kunnille alueellisessa suunnittelussa (koulutus, terveysseurantatiedot, toimintamallit ja ohjelmat)

39. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 10) Hoitoon p��sy Kiireellinen hoito (sairaanhoito, suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, p�ihdehoito ja psykososiaalinen tuki) potilaan asuinpaikasta riippumatta Perusterveydenhuolto � entisell��n Kiireet�n erikoissairaanhoito; 3vk, 3kk, kuuden kuukauden takaraja Aina yksil�llinen, terveydenhuollon ammattihenkil�n arvioon perustuva arvio; potilaan terveydentilasta ja sairauden ennusteesta Yhten�iset l��ketieteelliset hoidon perusteet (18 �) STM ohjaa laatimista seuranta ja valvonta alueellisesti

40. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 11) Laatu ja potilasturvallisuus (19 �) Terveydenhuollon toiminnan on oltava l��ketieteellisesti, hammasl��ketieteellisesti tai terveystieteellisesti asianmukaista, n�ytt��n ja hyviin hoito- ja kuntoutusk�yt�nt�ihin perustuvaa Terveydenhuollon toiminnan tulee olla laadukasta ja turvallista Kunnan, yhteistoiminta-alueen tai kuntayhtym�n tulee laatia laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden t�yt�nt��npanosta suunnitelma STM asetuksenantovaltuus

41. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 12) Potilastietojen k�sittely (24 �) Sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon potilastietorekisterin. Rekisterinpit�jin� ovat ne th palvelujen antajat, jotka ovat j�rjest�misvastuussa kyseisen kunnan asukkaiden pth:sta ja esh:sta Rekisterinpit�jien palveluksessa olevat saavat k�sitell� salassapitos��nn�sten est�m�tt� potilasrekisterin tietoja siin� laajuudessa kuin heid�n ty�teht�v�ns� sit� edellytt�v�t

42. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 13) Valinnanvapaus (54 �) Terveydenhuollon kiireett�mi� palveluja varten potilaalla on oikeus valita erityisvastuualueella terveydenhuollon toimintayksikk�, jossa h�nt� tutkitaan. Henkil�ll�, jonka ty�paikka sijaitsee toisella erityisvastuualueella kuin kotikunta on oikeus saada tarpeellisia terveydenhuollon kiireett�mi� palveluja my�s ty�ss�k�yntialueellaan. Potilaalla on oikeus valita yhdess� hoitavan l��k�rin kanssa se erityisvastuualueen toimintayksikk�, jossa hoito toteutetaan. Potilaalle on annettava mahdollisuus valita h�nt� hoitava l��k�ri Palveluiden k�ytt� yli kuntarajojen on my�s Paras-hankkeen tavoite.

43. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 14) Ensihoitopalvelu (51 �) Ensihoitopalvelun j�rjest�misvastuu siirret��n kunnilta alueelliselle tasolle, sairaanhoito/terveyspiirille. Erityisvastuualueella on ensihoitokeskus: Huolehtii alueensa ensihoitopalvelun l��k�ritasoisesta p�ivystyksest� Koordinoi l��k�rihelikopteritoimintaa Koordinoi alueensa kiireett�m�t potilaskuljetukset ja hoitolaitosten v�liset potilassiirrot yhdess� terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien kanssa Vastaa sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluep��k�ytt�toiminnoista sek� viranomaisten kentt�tietoj�rjestelm�n ylll�pidosta

44. Terveydenhuoltolaki (Myllym�ki 15) Vastuu potilaan hoidosta (61 �) Terveydenhuollon toimintayksik�ss� annettavaa sairaanhoitoa ja sairauksien ennalta ehk�isy� johtaa ja valvoo kyseisen toimintayksik�n vastaava l��k�ri. Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sek� potilaan siirt�misest� toiseen toimintayksikk��n p��tt�� vastaava l��k�ri tai h�nen antamiensa ohjeiden mukaan muu l��k�ri tai terveydenhuollon ammattihenkil�.

45. Lausunnot th-lakity�ryhm�n muistiosta (1) Ehdotus oikeansuuntainen - kuitenkin liian varovainen Ehdotus on oikeansuuntainen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen poistamiseksi Erityisesti potilaiden valinnanvapauden lis��minen, terveyden edist�misen vahvistaminen ja ensihoidon siirt�minen alueelliselle toimijalle koettiin positiivisiksi vaikutuksiksi. My�s mahdollisuutta erikoissairaanhoidon j�rjest�miseksi l�hipalveluna terveyskeskuksissa pidettiin hyv�n�. My�nteisen� pidettiin valtiovallan ohjaus-, valvonta ja ratkaisuvallan lis��mist�. Yhteinen n�kemys siit�, ett� ehdotus lis�� erikoissairaanhoidon johjausta ja koordinaatiota perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellytt�� lis�� konkreettisia toimenpiteit�.

46. Lausunnot th-lakity�ryhm�n muistiosta (2) Palveluj�rjestelm�� ja j�rjest�misvastuuta selkiytett�v� Huolestuneisuus siit�, ett� ehdotuksen mukaan maahan olisi mahdollisuus luoda erilaisia palveluj�rjestelmi� Organisointimalleja olisi selkiytett�v� ja yksinkertaistettava Monet toivovat yhteist� j�rjestelm��, mutta er��t per��nkuuluttivat kunnille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja Er��t totesivat, ett� terveys- ja sairaanhoitopiiriajatteluun perustuvat mallit eiv�t sovellu koko sosiaali- ja terveydenhuollon kehitt�miseen. Kritiikkin� todettiin, ett� erilaiset ehdotetut suunnitteluelimet lis��v�t hallinnollisen ty�n m��r�� ja j�ykist�v�t toimintaa Lausunnoissa kannatettiin sek� terveyspiiri� ett� ns. yhteistoiminta-alue-sairaanhoitopiirimallia.

47. Lausunnot th-lakity�ryhm�n muistiosta (3) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhten�isyys Puutteena pidettiin sit�, ettei ehdotuksessa ollut vahvistettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhten�isyytt�. Sosiaalihuollon ja kehitysvammahuollon sivuuttaminen ty�ryhm�n ehdotuksissa oli valitettavaa. Koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavaa lakiuudistusta ei saa toteuttaa pelk�st��n terveydenhuollon n�k�kulmasta.

48. Lausunnot th-lakity�ryhm�n muistiosta (4) Vaikutusten arviointi Todettiin, ett� keskeinen puute ty�ryhm�n ehdotuksissa on vaikutusarvioiden v�h�isyys Ehdotuksissa ei ole riitt�v�sti arvioitu uudistuksen vaikutusta kuntataloudelle Kahta j�rjest�mismallia on ehdotuksessa arvioitu ilman laskelmia todeten vain, ett� kustannukset todenn�k�isesti alenisivat. Haasteena rahoituksen selkiytt�minen ja monikanavaisen rahoituksen tarkasteleminen.

49. Lausunnot th-lakity�ryhm�n muistiosta (5) Jatkovalmisteluille riitt�v� aika Jatkovalmistelulle on syyt� varata riitt�v�sti aikaa, jotta voidaan ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset maamma kuntarakenteeseen ja palveluj�rjestelm��n.