180 likes | 328 Vues
Työpajan sisältö. Johdanto Esimerkkejä verkkotietokantoihin perustuvista työkaluista (ympäristöopetus, lajintuntemus) Käytännön katselua ja kokeilua Tulevaisuuden näkymiä. Ympäristötietokannat ja verkkovisualisointi opetuksen apuvälineinä.
E N D
Työpajan sisältö • Johdanto • Esimerkkejä verkkotietokantoihin perustuvista työkaluista (ympäristöopetus, lajintuntemus) • Käytännön katselua ja kokeilua • Tulevaisuuden näkymiä
Ympäristötietokannat ja verkkovisualisointi opetuksen apuvälineinä • Tietokannat antavat mahdollisuuden hyödyntää monien eri tahojen keräämiä tietovarantoja ja aineistoja • Ympäristötekijöiden luonnollisen vaihtelun sisäistäminen onnistuu paljon helpommin aineistoja tutkimalla kuin kirjojen avulla (ainakin se, että vaihtelua on kaikkialla, on tärkeää tietää) • ”Tutkiva” opiskelu tukee analyyttistä ja luovaa ajattelua
Verkon aineiston tulee olla: • kaikille avointa (>>hyvä saatavuus, aineiston tuotantoon voidaan käyttää parhaat voimavarat) • ilmaista (>>kohti todellista tietoyhteiskuntaa) • aina ja kaikkialla saavutettavissa • mahdollisimman lähellä omaa kokemuspiiriä (>>herättää kiinnostusta, voidaan sitoa opeteltava asia jo ennestään tunnettuun ympäristöön >>pikkutieto niveltyy aina osaksi kokonaisuutta) • myösajankohtaista (mielenkiinto lisääntyy) • täsmällistä, mutta toisaalta rajatonta (>>mm. skaalautuvuus oppilaan kykyjen ja innon mukaan)
Jyväskylän yliopistossa tekeillä olevia verkko-oppimateriaalihankkeita: • Kasviplanktonopas (kehitysversio: http://www.jyu.fi/bio/kasviplankton/mina/) Tulossa mm.: -tasoryhmitys (esim. lukio, appro, cumu, laudatur) -järvikohtaiset oppaat Odottaa OPM:n rahoitusta
Verkkokasvio (kehitysversio, http://people.cc.jyu.fi/~jthyvama/nettikasvio/index.php?id=aloitus) -Tarkoitettu OKL:n ja miksei myös koulujen käyttöön Valmistuu 2005 virtuaaliyliopistorahoituksella
3. Vesistötieteen verkko-oppikirja (suunnitteilla) Maan parhaiden asiantuntijoiden tuottama ja jatkuvasti päivittyvä Tulossa: -tasojaottelu (kattaa kouluista yliopistoon) -yhteys myös tämänhetkisiin ympäristötietoihin
4. Jyväsjärven ym. verkkotietokanta (http://www.jyu.fi/jyvasjarvi/index.html) -yleisöliittymä -opiskelija -tutkijaliittymä Liittymä käytettävissä tunnuksella ope ja salasanalla k0ulu55a kaksi viikkoa. Pysyvän tunnuksen voi saada pyydettäessä.
Järven lämpötila eri vuodenaikoina • Jakaumien tyypit on • löydettävissä yhdestä • Järvestä • Vaihtelu löytyy parhaiten hyvin erikokoisista järvistä
Lämpötilan vuorokautinen vaihtelu-Yöllä lämpötila usein alempi (keväällä erityisen suuri vaihtelu)-Tuuli, sade ja pilvisyys aiheuttavat lisää vaihtelua Ilman lämpötila tuntikeskiarvoina, 19.3.-21.3.2005
Tuulen voimakkuus-Tuulet ovat päivällä kovempia-Tuuli on yleensä puuskaista (vaihtelu suurta) Tuulen nopeus tuntikeskiarvoina, 19.3.-21.3.2005
Tuulen suunta-Useimmin lounaan puoleinen, mutta vaihtelee matala-paineiden liikkumisen mukaan Tuulen suunta, 9.11.2004
Auringon säteily-Selkeä sinimuotoinen vuorokausivaijhtelu; paljon hetkellistä vaihtelua pilvisyyden Mukaan; sadepäivinä voi olla hyvinkin pimeää Auringon säteily tuntikeskiarvoina, 9.11.-11.11.2004
Ilmanpaine-Matalapaineiden ylikulku näkyy ilmanpaineen kuoppina lmanpaine tuntikeskiarvoina, 16.3.-18.3.2005
Sademäärä -Sade tulee usein kuuroluonteisesti -Kesällä tärkeä kasvillisuudelle Sademäärä tunnin aikana, 28.7.-30.7.2004
UV-säteily -Ajoittain Uv-säteily voi saavuttaa keskipäivällä voimakkaankin tason -Vaihtelu ei ole pilvisyyden suhteen aivan yhtä voimakasta kuin auringon muussa säteilyssä UV-säteily tuntikeskiarvoina, 28.6.-30.6.2004
Ilman kosteus -Varsinkin loppukesällä voi vaihdella rajusti vuorokauden eri aikojen välillä ilman sateitakin Ilman kosteus tuntikeskiarvoina, 22.7.-24.7.2004
Veden lämpötila -Veden kerrostuneisuus ja sen vuodenaikaisrytmiikka ovat kesällä keskeisiä järven elämään vaikuttavia tekijöitä 30.04.2004
Happipitoisuus ja klorofylli -Happi on vesistöjen tärkein yksittäinen ympäristömuuttuja -Klorofylli kuvaa hyvin kasviplanktonmassaa (rehevyyttä) Alvajärvi 12 m 2003