Sofia Kovalevskaja Софья Ковалевская

1. Sofia KovalevskajaСофья Ковалевская (15.1.1850-10.2.1891)

2. Lapsuus • Sofia Kovalevskaja syntyi Moskovassa 1850. Hän oli tykistöupseerin Vasilij ja Elisaveta Korvin-Krukovskien toinen lapsista. Lapsia oli yhteensä kolme. • Kovalevskajan äiti oli F.F.Schubertin tytär ja F.I.Schubertin lapsenlapsi. Molemmat Schubertit olivat akateemikkoja, toinen matemaatikko. • Ensimmäinen tutustuminen matematiikkaan tapahtui kun perhe muutti uuteen asuntoon ja lastenhuoneen seinä oli tilapäisesti tapetoitu vanhoilla matematiikan luennoilla peräisin isän nuoruudesta. Sofiaa kiinnostivat tapetit erityisesti, vaikkei hän niistä mitään ymmärtänyt.

3. Perheen lapsilla olivat yksityisopettajat ja Sofia pärjäsi hyvin kaikissa aineissa. Setä Pietari Korvin-Krukovskij sai Sofian kiinnostumaan matematiikasta. Hän kertoi Sofialle ”asymptooteista, jotka eivät koskaan saavuta päämääräänsä ja monista muista asioista, joita en tietenkään silloin ymmärtänyt, mutta jotka vaikuttivat mielikuvitukseeni ja loivat mielikuvan matematiikasta ylellisenä ja mysteerisenä tieteenä, joka avautuu vain valituille” Sofia muistelee. • Ensin isä ei hyväksynyt tyttäreensä kiinnostusta. Hän ei halunnut, että hänen tyttärestään tulee musta lammas, sillä tiede ei sopinut naisille.

4. Opinnot • Perheen naapuristossa asunut fyysikko Tyrtov sai ylipuhuttua Sofian isän palkkaamaan Sofialle henkilökohtaisen matematiikan opettajan. Joidenkin lähteiden mukaan hän vertasi Sofiaa Pascaliin ja tämä teki isään suuren vaikutuksen. • Venäjällä siihen aikaan nainen ei voinut valmistua yliopistosta, joten Sofian oli lähdettävä Eurooppaan. Hän meni naimisiin Vladimir Kovalevskin kanssa vuonna 1868 ja he lähtivät yhdessä Sofian siskon Anytan kanssa Heidelbergiin, jossa Sofia pystyi opiskelemaan matematiikkaa.

5. Kahden vuoden päästä, 1870, hän muutti opiskelemaan Berliinin. Karl Weierstrass antoi Sofialle yksityistunteja, sillä naiset eivät saaneet osallistua julkisiin luentoihin. • 1874 Kovalevskaya väitteli matematiikan tohtoriksi ensimmäisenä naisena Euroopassa.

6. Tämän jälkeen perhe muutti Pietariin ja Kovalevaskaja yritti saada töitä. Siitä ei tullut mitään. Joidenkin huhujen mukaan eräs yliopiston virkailija sanoi Sofialle: ”Tähän asti miehet ovat pärjänneet työtehtävissään varsin hyvin emmekä mitään uudistuksia kaipaa”, johon Sofia vastasi ”kun Pythagoras todisti lauseensa, hän uhrasi 100 härkää, sen jälkeen karja on pelännyt uudistuksia” (karja – venäjäksi myös haukkumasana). • Vuonna 1883 Kovalevskayan mies Vladimir Kovalevskij teki itsemurhan. • Ruotsalainen matemaatikko ja myös entinen Weierstrassin oppilas Mittag-Leffler kutsui Kovalevskayan työskentelemään Ruotsiin. • Kovalevskaya otti kutsun vastaan, muutti nimensä Sonyaksi ja muutti Ruotsiin 1883. Hän on nyt 33-vuotias. • Sonya (Соня) on venäjänkielinen lyhenne nimestä Sofia (Софья).

7. Ensimmäinen naisprofessori • Vuonna 1889, 39-vuotias Sonya Kovalevskaya nimitettiin matematiikan professorin virkaan Tukholman yliopistossa. Näin hänestä tuli Euroopan ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa. • Hänet hyväksyttiin Ranskalaisen tiedeakatemian jäseneksi ja Venäjän tiedeakatemian ensimmäiseksi naisjäseneksi Chebyshevin aloitteesta. Tämä oli ensimmäinen Kovalevskajan saama tunnustus kotimaastaan. • Myöhemmin painettiin jopa postimerkkejä.

8. Muuta • Sofia todisti yleisen tapauksen lauseesta, joka nykyään tunnetaan Cauchy-Kovalevskaya-lauseena; se on olemassaolo- ja yksikäsitteisyystulos, joka liittyy osittaisdifferentiaaliyhtälöiden reuna-arvo-ongelmien ratkaisuihin. • Sofia oli myös hyvin kiinnostunut kirjallisuudesta. Jo pienenä hän kirjoitti runoja ja Ruotsissa asuessaan kirjoitti näytelmiä ja yhden romaanin. • Sonya Kovalevskaya kuoli keuhkokuumeeseen 41-vuotiaana, vuonna 1891. Hän on haudattu Ruotsissa, lähellä Tukholmaa.

9. Emmy Noether(Amalie Emmy Noether)23.3.1882 – 14.4.1935

10. Lapsuus • Emmy Noether syntyi 1882 Saksassa, Baijerissa, kaupungissa nimeltään Erlangen juutalaisperheeseen. Hänen isänsä Max Noether oli matematiikan professori. Hänen pikkuveljensä Fritz Noether ja veljenpoika Gottfried Noether olivat myös matemaatikoita. • Emmy ei ilmentänyt kiinnostusta matematiikkaan nuorena. Teininä häntä innosti enemmän musiikki ja tanssiminen. • Emmy opiskeli tyttökoulussa Höhere Töchter Schule Englantia, Saksaa, Ranskaa, aritmetiikkaa ja pianoa. Hän halusi olla kielten opettaja.

11. Opiskelu • Kuitenkin hän päätti osallistua matematiikan opetukseen Erlagenin yliopistossa. Naiset saivat osallistua luennolle vain luennoivan professorin suostumuksesta ja opiskelu oli silloinkin epävirallista. • Vuosina 1903-04 Emmy Noether kuunteli Blumentalin, Hilbretin, Kleinin ja Minkowskin luentoja.

12. Emmy väitteli tohtoriksi 1907 Paul Gordanin johdolla. • Luonnollinen jatke tälle olisi hankkia habilitaatio, joka on Saksassa välttämätön oppiaste, joka vaadittiin yliopiston luennoitsijoilta. Tämä ovi oli kuitenkin Emmylle kiinni, sillä hän oli nainen. • Hän jäi Erlageniin ja auttoi vanhaa isäänsä kotona. Hän teki samalla myös tutkimusta ja julkaisujensa myötä hänestä tuli yhä kuuluisampi ja 1908 hänet valittiin jäseneksi Italialaiseen matemaatikkoseuraan Mathematical Circle of Palermo (Circolo matematico di Palermo)

13. Matemaatikko • Samana vuonna 1908 hänestä tuli Deutsche Mathematiker Vereinigungin jäsen. • 1915 Hilbert ja Klein kutsuivat Emmyn Göttingeniin. He taistelivat pitkään sen puolesta, että Emmylle annettaisiin virallinen lupa työskennellä yliopistolla ja suorittaa habilitaatio. Tämä lupa saatiin vasta 1919. Mutta jo 1916 Hilbert antoi Noetherin luennoida mainostamalla luentoja omalla nimellään. • Vuonna 1915 Noether julkaisi matemaattisen fysiikan tuloksen, joka auttoi yleisen suhteellisuusteorian kehityksessä. Myöhemmin hän teki merkittäviä edistyksiä yleiseen algebraan, mm. yleisti erään Laskerin (shakkimestari) tuloksen renkaille.

14. USA • Natsien lainsäändäntö vei häneltä luvan opettamiseen ja Emmy muutti Yhdysvaltoihin. • Kahden vuoden päästä hän kuoli merkityksellisellä tavalla

15. Weyl in his Memorial Address said: Her significance for algebra cannot be read entirely from her own papers, she had great stimulating power and many of her suggestions took shape only in the works of her pupils and co-workers. -- H Weyl, Emmy Noether, Scripta mathematica 3(1935), 201-220. • In van der Waerden writes: For Emmy Noether, relationships among numbers, functions, and operations became transparent, amenable to generalisation, and productive only after they have been dissociated from any particular objects and have been reduced to general conceptual relationships. -- van der Waerden, Nachruf auf Emmy Noether, Mathematische Annalen 111 (1935), 469-476.

16. Muuta • Noetherin rengas on rengas, jossa jokainen ideaali on äärellisesti viritetty.