1 / 28

VUOSILOMALAIN OHJEITA

VUOSILOMALAIN OHJEITA. TÄMÄ VIHKONEN ON TARKOITETTU TYÖPAIKKOJEN VUOSILOMAONGELMIEN ”ENSIAPUVÄLINEEKSI”. POHJATIETOINA ON KÄYTETTY: VUOSILOMALAKI VUOSILOMALAIN VERTAILU/Jorma Rusanen VUOSILOMALAKI/KÄYTÄNNÖLLISTÄ TIETOUTTA TYÖNANTAJILLE JA TYÖNTEKIJÖILLE/Mauri Moren

fisseha
Télécharger la présentation

VUOSILOMALAIN OHJEITA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. VUOSILOMALAIN OHJEITA 1 (28)

  2. TÄMÄ VIHKONEN ON TARKOITETTU TYÖPAIKKOJEN VUOSILOMAONGELMIEN ”ENSIAPUVÄLINEEKSI”. POHJATIETOINA ON KÄYTETTY: VUOSILOMALAKI VUOSILOMALAIN VERTAILU/Jorma Rusanen VUOSILOMALAKI/KÄYTÄNNÖLLISTÄ TIETOUTTA TYÖNANTAJILLE JA TYÖNTEKIJÖILLE/Mauri Moren MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2005-2007 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2005-2007 2 (28)

  3. MÄÄRITELTÄVÄNÄ OLEVAT VUOSILOMAT LOMAN MÄÄRÄYTYMISVUOSI MIKÄLI TYÖSUHDE ON ALKANUT HUHTIKUUN ENSIMMÄI-SENÄ ARKIPÄIVÄNÄ JA JATKUNUT KESKEYTYKSETTÄ SEURAAVAN VUODEN MAALISKUUN LOPPUUN ON ANSAITTU VUOSILOMA 12 x 2,5 PÄIVÄÄ. VUOSILOMA ON SILLOIN 30 PÄIVÄÄ. JOS TYÖSUHDE EI OLE KESTÄNYT TÄYTTÄ LOMAN-MÄÄRÄYTYMISVUOTTA ON VUOSILOMAA ANSAITTU 2 x TÄYDET TYÖSSÄOLO KUUKAUDET. VUOSILOMAT ANNETAAN SEURAAVASTI: JOS VUOSILOMA ON 24 PÄIVÄÄ TAI VÄHEMMÄN ANNETAAN SE KOKONAAN 2.5. - 30.9. VÄLISENÄ AIKANA. TÄSTÄ VOIDAAN POIKETA VAIN TYÖNTEKIJÄN KANSSA SOPIMALLA. MIKÄLI VUOSILOMAA ON ENEMMÄN KUIN 24 PÄIVÄÄ, ANNETAAN 24 PÄIVÄÄ LOMAKAUTENA JA YLIMENEVÄ OSA LOMAKAUDEN ULKOPUOLELLA. TYÖNANTAJA VOI MÄÄRÄTÄ VUOSILOMAN AJAN-KOHDASTA LAIN SUOMISSA RAJOISSA, MUTTA ENNEN PÄÄTÖSTÄ ON ANNETTAVA TYÖNTEKIJÄLLE MAHDOL-LISUUS SANOA MIELIPITEENSÄ LOMA-AJANKOHDASTA. 3 (28)

  4. LOMAN MÄÄRÄYTYMINEN 14 PÄIVÄN SÄÄNTÖ TT OLLUT KALENTERIKUUKAUDEN AIKANA 14 PÄIVÄÄ TYÖSSÄ = Täysi lomanmääräytymiskuukausi Ei riitä, että on ollut työsuhteessa 14 päivää. JOKAINEN TYÖSSÄOLOPÄIVÄ LUETAAN TYÖPÄIVÄKSI RIIPPUMATTA TYÖAJAN PITUUDESTA tai siitä, oliko tehty päivä työtuntijärjestelmän mukainen työ- tai vapaapäivä tai onko työ ollut luonteeltaan säännöllistä työtä, ylityötä tai hätätyötä. Jos lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä ei ole ollut vuotta töissä on päivä kertymä 2 vrk/kk, muutoin 2,5 vrk/kk. Työntekijä, joka tekee sopimuksen mukaan työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia on kuitenkin oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuu-kaudelta, samoin toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella. 4 (28)

  5. TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT Useissa tapauksissa sellaiset päivät, jolloin työntekijä on ollut poissa työstä, pidetään työssäolopäivien veroisina, mitä sanontaa vuosilomalaissa käytetään. Näillä päivillä on merkitystä vain silloin, kun kuukauteen ei tule 14 työpäivää, joista suoraan määräytyy vuosiloma. Työpäivät ja työssäolopäivien veroiset päivät yhdessä, muodostaessaan kuukaudessa 14 päivää, oikeuttavat kyseiseltä kuukaudelta vuosilomaan. Työntekijä voi saada vuosilomaa myös sellaiselta kalenteri- kuukaudelta, jolla ei ole yhtään työpäivää, mutta 14 päivän sääntö täyttyy työssäolopäivien veroisista päivistä. 5 (28)

  6. TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT Työssäolon veroisina päivinä pidetään työssä poissaolo- aikaa, jolta työantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Työajan tasaus kuuluu kalenterikuukaudessa 4 päivän ajalta ellei vapaa ole yli 6 päivän mittainen ja yhtämittainen, jolloin lasketaan koko aika. 1. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan tai pakottavista perhesyistä johtuva poissaolon aika. 2. Sairaus-, tai tapaturmasta johtuva 75 päivää/ loman-määräytymisvuosi tai 75 päivää yhtäjaksoisesti. (105 kalenteripäivän jaksoa) 3. Lääkärin määräämän kuntoutuksen vuoksi, ajat kuten kohdassa 3. 4. Sairauden leviämiseksi annetun viranomais- määräyksen vuoksi. 6 (28)

  7. TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROISET PÄIVÄT • Opintovapaan vuoksi 30 päivää, ja vain jos välittömästi töihin vapaan jälkeen. (42 kalenteripäivän jaksoa) • Työantajan suostumuksella työn edellyttämän koulutuksen vuoksi, 30 päivää. • Lomautus, enintään 30 päivää kerrallaan. (42 kalenteripäivän jaksoa) • Lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämi-sen vuoksi 6 kk kerrallaan. Uusi laskenta, jos jatkuu yli lomamääräytymisvuoden. • Reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen tai siviilipalveluslain täydennyspalveluksen. • Sellaisen luottamustehtävän hoitamisen tai todis-tajana kuulemisen vuoksi josta lain mukaan ei voi kieltäytyä. 7 (28)

  8. LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN ANSIO ANSIOTA LASKETTAESSA OTETAAN HUOMIOON VAIN TYÖSSÄOLOAJALTA MAKSETTU TAI MAKSETTAVAKSI ERÄÄNTYNEET PALKAT SUNNUNTAITYÖN PERUSPALKKA JA SUNNUNTAI- TYÖKOROTUKSET JOS VIIKKOLEPOPÄIVÄNÄ TEHDYSTÄ TYÖSTÄ EI ANNETA VAPAATA VAAN MAKSETAAN SE RAHA- KORVAUKSENA ON TÄMÄ LUETTAVA LOMAN- MÄÄRÄYTYMISVUODEN PALKKAAN HÄTÄTYÖSTÄ SEKÄ PÄIVITTÄISESTÄ- ETTÄ VIIKOTTAISESTA YLITYÖSTÄ MAKSETTU PERUS- PALKKA ON OTETTAVA HUOMIOON TYÖNTEKIJÄ, JOKA ON TYÖSSÄ ARKIPYHÄNÄ JA HÄNELLE MAKSETAAN ARKIPYHÄKORVAUS ON TÄMÄ OTETTAVA HUOMIOON VUOSILOMAANSIOSSA LIKAISENTYÖN-, RASKAANTYÖN- JA VUOROLISÄ, SAMOIN KUIN HENKILÖKOHTAISIIN OMINAISUUKSIIN PERUSTUVA ”HYVÄNMIEHENLISÄ” OTETAAN HUOMIOON KOKOONTUMISPAIKALTA TYÖPAIKALLE TAI TAKAISIN TEHTY MATKA, JOKA TYÖAIKALAIN MUKAAN ON LUET- TAVA TYÖAJAKSI 8 (28)

  9. LOMAPALKAN LASKENTA JA KERTOIMET LOMAPALKAN LASKENTAPERUSTEENA ON KESKI- TUNTIANSIO. KESKITUNTIANSIOTA LASKETTAESSA OTETAAN HUOMIOON LOMANMÄÄRÄYTYMISVUONNA TYÖNTEKIJÄLLE TYÖSSÄOLOAJALTA MAKSETTU TAI MAKSETTAVAKSI ERÄÄNTYNYT PALKKA. PALKKAAN EI KUITENKAAN SISÄLLYTETÄ HÄTÄ- TYÖSTÄ, EIKÄ YLITYÖSTÄ PERUSPALKAN LISÄKSI MAKSETTAVAA KOROTUSTA. NÄISTÄ TIEDOISTA SAATAVA ANSIO JAETAAN VASTAAVIEN TYÖTUNTIEN LUKUMÄÄRÄLLÄ. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 12.2 §:ssä on merkittävä parannus, sillä vuosilomapalkan laskentapohja muodostuu työssäolon ajalta maksetta-vasta palkasta, määrätyistä poissaoloajan palkoista ja laskennallisesta palkasta eräiden työssäolon veroisten poissaolojen ajoilta, joilta hän ei ole saanut palkkaa. Vuosilomapalkan pohjana olevaan palkkasummaan lisätään sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta (sairaan lapsen hoito), pakottavasta perhesyistä johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otetaan huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta, karanteenin ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka laissa säädettyyn määrään saakka. 9 (28)

  10. LOMAPALKAN LASKENTA JA KERTOIMET Esimerkki LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN ANSIOT 20.182,55 € TYÖTUNTEJA KERTYNYT KO. AIKANA 1700 TUNTIA 20.182,55 = 11,872 € 1700 TÄSTÄ EDELLEEN KERTOIMILLA PÄÄSTÄÄN VUOSILOMAPALKKAAN 10 (28)

  11. VUOSILOMAPÄIVIEN KERROINTAULUKKO LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN KESKIANSIO KERRO-TAAN LOMAPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄÄ VASTAAVALLA KERTOIMELLA LOMAPÄIVIEN KERROIN LOMAPÄIVIEN KERROIN LUKUMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ 2 16,0 16 116,0 3 23,5 17 123,6 4 31,0 18 131,2 5 37,8 19 138,8 6 44,5 20 146,4 7 51,1 21 154,4 8 57,6 22 162,4 9 64,8 23 170,0 10 72,0 24 177,6 11 79,2 25 185,2 12 86,4 26 192,8 13 94,0 27 200,0 14 101,6 28 207,2 15 108,8 29 214,8 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerroin luvulla 7,2 lomapäivää kohden 11 (28)

  12. VUOSILOMAPÄIVIEN KERROINTAULUKKOPäiväpalkalla LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN KESKIMÄÄRÄINEN PÄIVÄPALKKA KERROTAAN LOMAPÄIVIEN LUKU-MÄÄRÄÄ VASTAAVALLA KERTOIMELLA LOMAPÄIVIEN KERROIN LOMAPÄIVIEN KERROIN LUKUMÄÄRÄ LUKUMÄÄRÄ 2 1,8 16 14,5 3 2,7 17 15,5 4 3,6 18 16,4 5 4,5 19 17,4 6 5,4 20 18,3 7 6,3 21 19,3 8 7,2 22 20,3 9 8,1 23 21,3 10 9,0 24 22,2 11 9,9 25 23,2 12 10,8 26 24,1 13 11,8 27 25,0 14 12,7 28 25,9 15 13,6 29 26,9 30 27,8 12 (28)

  13. LOMAKORVAUS LYHYTAIKAISEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ LYHYTAIKAISESSA TYÖSUHTEESSA OLEVAN TYÖN- TEKIJÄIN ELÄKELAIN SOVEELTAMISPIIRIIN KUULU- VALLE TYÖNTEKIJÄLLE, JONKA TYÖSUHDE JATKUNUT NIIN VÄHÄN AIKAA, ETTEI HÄNELLÄ OLE OIKEUTTA VLL MUKAISEEN LOMAAN, ON TYÖNANTAJA VELVOL- LINEN SUORITTAMAAN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ LOMAKORVAUKSENA YHDEKSÄN PROSENTTIA (9,0 %) TYÖNTEKIJÄN ANSAITSEMASTA RAHAPALKASTA, LUKUUN OTTAMATTA HÄTÄTYÖSTÄ JA LAIN TAI SOPIMUKSEN MUKAISESTA YLITYÖSTÄ PERUSPALKAN LISÄKSI MAKSETTAVAA KOROTUSTA. KUN TYÖSUHDE ON LOMAKAUTTA EDELTÄVÄN LOMANMÄÄRÄYTYMISVUODEN LOPPUUN MENNES- SÄ KESKEYTYMÄTTÄ JATKUNUT VÄHINTÄÄN YHDEN VUODEN, LOMAKORVAUS ON YKSITOISTA JA PUOLI PROSENTTIA (11,5 %) EDELLÄ OLEVAN MUKAISESTI MÄÄRÄYTYVÄSTÄ PALKASTA. (ELLEI TYÖEHTOSOPIMUKSELLA OLE TOISIN SOVITTU.) 13 (28)

  14. PALKKAUKSEEN KUULUVAT LUONTAISEDUT PALKKAUKSEEN KUULUVIA LUONTAISETUJA EI OTETA HUOMIOON VUOSILOMAPALKKAA LASKETTAESSA, MUTTA TYÖNANTAJAN ON PIDETTÄVÄ NE MYÖS VUOSILOMAN AIKANA VÄHENTÄMÄTTÖMINÄ TYÖN- TEKIJÄN SAATAVANA JOS LUONTAISETU ON SELLAINEN, ETTEI TYÖNTEKIJÄ VOI SITÄ LOMANSA AIKANA KÄYTTÄÄ, SEN KORVAAMI- SESTA RAHALLA VOIDAAN SOPIA LAISSA SÄÄDETÄÄN, ETTÄ TYÖNTEKIJÄLLE, JOKA ON KOKONAAN TAI OSAKSI TYÖNANTAJANSA RUUASSA, ON OIKEUS SAADA SIITÄ RAHAKORVAUS, ELLEI HÄN KÄYTÄ TÄTÄ ETUA VUOSILOMANSA AIKANA ELLEI SUUREMMASTA KORVAUKSESTA OLE SOVITTU, MAKSETAAN SE VERON ENNAKKOPIDÄTYSTÄ VARTEN VAHVISTETUN RAHA-ARVON MUKAAN. TÄLLAISET LUONTAISETUJEN RAHA-ARVOT VAHVISTAA VERO- HALLITUS VUOSITTAIN ”KOKONAAN TYÖNANTAJAN RUUASSA” TARKOITTAA, ETTÄ TYÖNANTAJA MYÖS KUSTANTAA ATERIAN. ”OSITTAIN TYÖNANTAJAN RUUASSA” TYÖNTEKIJÄ ON TAPAUKSISSA, JOLLOIN HÄN OSALLISTUU TYÖNANTA- JAN JÄRJESTÄMÄN ATERIAN KUSTANNUKSIIN TAVALLA, JOKA VOIDAAN ILMOITTAA MARKKAMÄÄRÄISESTI 14 (28)

  15. LOMAPALKANMAKSUAIKA VUOSILOMAA ANNETTAESSA ON OTETTAVA HUOMIOON, ETTÄ VUOSILOMAPALKKA ON MAKSETTAVA TYÖNTEKIJÄLLE ENNEN LOMAN ALKAMISTA. ENINTÄÄN 6 PÄIVÄN PITUISELTA LOMAJAKSOLTA LOMAPALKKA SAADAAN MAKSAA TYÖSUHTEESSA TAVANMUKAISESTI NOUDATET-TAVANA PALKANMAKSUPÄIVÄNÄ. JOS LOMA ON JAETTU OSIIN, ON ENNEN KUNKIN LOMAN OSAN ALKAMISTA MAKSETTAVA SITÄ VASTAAVA OSA VUOSILOMAPALKASTA VUOSILOMA ON LASKETTAVA LOMAN KOKONAIS-PITUUDEN MUKAAN SIINÄKIN TAPAUKSESSA, ETTÄ LOMA ANNETAAN OSINA TYÖNTEKIJÄLLÄ, JONKA PALKKA ON SOVITTU VIIKOLTA TAI SITÄ PIDEMMÄLTÄ AJALTA, ON OIKEUS SAADA TÄMÄ PALKKANSA MYÖS VUOSILOMAN AJALTA. 15 (28)

  16. LOMAPALKKALASKELMA TUNTI- JA URAKKAPALKALLA OLEVIEN TYÖNTEKIJÖI- DEN VUOSILOMALASKELMASSA ON MAINITTAVA SEURAAVAT TIEDOT: 1. LAIN MUKAAN LASKETTU LOMANMÄÄRÄYTYMIS- VUODEN PALKKA 2. TYÖSSÄOLOPÄIVIEN LUKUMÄÄRÄ LOMANMÄÄRÄY- TYMISVUODEN AJALTA 3. VUOROKAUTISTEN YLITYÖTUNTIEN LUKUMÄÄRÄ JA KAHDEKSASOSA SIITÄ 4. KESKIMÄÄRÄINEN PÄIVÄPALKKA 5. LOMANMÄÄRÄYTYMISKUUKAUSIEN LUKUMÄÄRÄ JA SITÄ VASTAAVA VUOSILOMATAULUKOSTA OTETTU KERROIN 6. ONKO TYÖNTEKIJÄ OLLUT TYÖNANTAJAN RUUASSA JA TÄMÄN EDUN ARVO 7. LOPULLINEN VUOSILOMAPALKKA 8. TYÖEHTOSOPIMUKSIIN PERUSTUVA ENNEN LOMAA MAKSETTAVA LOMARAHA 16 (28)

  17. ÄITIYSLOMA, SAIRASTUMINEN JA VUOSILOMA TYÖNTEKIJÄLLÄ ON OIKEUS PITÄÄ VUOSILOMA ERI AIKAAN KUIN ÄITIYS- TAI ISYYSVAPAANSA JOS TYÖNTEKIJÄ ON SAIRAUDEN, SYNNYTYKSEN TAI TAPATURMAN JOHDOSTA TYÖ-KYVYTÖN SINÄ AJANKOHTANA, JOLLOIN HÄNEN VUOSILOMANSA PITÄISI ALKAA, VOI HÄN SIIRTÄÄ VUOSILOMANSA MYÖHÄISEMPÄÄN AJANKOHTAAN. MIKÄLI VUOSILOMAN AJANKOHTA ON MÄÄRÄTTY JA TYÖNTEKIJÄLLE TULEE TIETO ENNEN LOMAN ALKAMISTA ESIM. SAIRAALAHOIDOSTA, LEIKKAUKSESTA TAI MUUSTA VASTAAVASTA, JOLLOIN HÄN OLISI LOMANSA AIKANA TYÖ- KYVYTÖN, VOI HÄN SIIRTÄÄ LOMANSA TÄLTÄ OSIN ILMOITETTUAAN ESTEESTÄ TYÖNANTAJALLEEN. 17 (28)

  18. ÄITIYSLOMA, SAIRASTUMINEN JA V UOSILOMA MIKÄLI TYÖNTEKIJÄ ON JO ALOITTANUT LOMANSA JA HÄN SAIRASTUU LOMAN AIKANA ON HÄNEN VÄLITTÖMÄSTI ILMOITETTAVA TYÖNANTAJALLEEN MIKÄLI HÄN HALUAA SIIRTÄÄ OSAN LOMASTAAN MYÖHÄISEMPÄÄN AJANKOHTAAN. LOMAN AIKANA SAIRASTUNUT MENETTÄÄ SEITSE- MÄN PÄIVÄÄ LOMASTAAN, MUTTA MIKÄLI SAIRAUS KESTÄÄ KAUEMMIN VOI HÄN ILMOITETTUAAN TYÖNANTAJALLEEN SAADA YLIMENEVÄN OSAN MYÖHEMMIN, TYÖNANTAJAN MÄÄRÄÄMÄNÄ AJAN- KOHTANA. (HUOM.VAIN YKSI KARENSSI/LOMA- JAKSO) Siirretyn loman ilmoitusaika 1 viikko !! 18 (28)

  19. ILMOITUS LOMAN AJASTA TYÖNANTAJAN ON ILMOITETTAVA TYÖNTEKIJÄLLE VUOSILOMAN AJASTA, MIKÄLI MAHDOLLISTA KUU- KAUTTA, MUTTA VIIMEISTÄÄN KAKSI VIIKKOA ENNEN LOMAN ALKAMISTA. SAMALLA ON TYÖNTEKIJÄLLE ANNETTAVA MAHDOLLISUUS ILMAISTA MIELIPITEEN- SÄ LOMAN AJANKOHDASTA. Poikkeaminen on mahdollista vain, jos kuukauden ilmoitus- aikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa. VUOSILOMAN AJASTA TYÖNTEKIJÄLLE ANNETTU ILMOITUS SITOO TYÖNANTAJAA. TYÖNANTAJA EI ILMOITUKSEN JÄLKEEN VOI YKSI- PUOLISESTI PERUUTTAA TAI SIIRTÄÄ LOMAN ALKA- MISTA LOMAN SIIRTO MIKÄLI AIKA LOMAN ALKAMISEEN ON LAIN MUKAISTA ILMOITUSAIKAA VÄHEMPI EDELLYTTÄÄ LOMAN SIIRTÄMINEN TYÖNTEKIJÄN S U O S T U M U S T A. JOS LOMAN ALKAMISTA SIIRRETÄÄN LAIN MÄÄRÄÄMÄN ILMOITUSAJAN AIKANA TYÖNANTAJA ON VELVOLLINEN KORVAAMAAN KAIKKI LOMA-AJAN MUUTTAMISESTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET. ESIM. KESÄHUVILAN VUOKRAT, MAKSETTUJEN MATKALIPPUJEN HINNAT JA MUUT VASTAAVAT KUSTANNUKSET. 19 (28)

  20. IRTISANOMINEN/-SANOUTUMINEN JA VUOSILOMA KUN TYÖNTEKIJÄ ON IRTISANOTTU TAI HÄN ON IRTISANOUTUNUT, VOIDAAN ERÄÄNTYNYT VUOSILOMA ANTAA IRTISANOMISAIKANA. MYÖS SÄÄSTÖVAPAA VOIDAAN PITÄÄ IRTI-SANOMISAIKANA. LOMAN ANTAMISEEN ON KUITENKIN NOUDA-TETTAVA NIITÄ ILMOITUSAIKOJA JA MUITA SÄÄNNÖKSIÄ MITÄ VUOSILOMALAKI SISÄLTÄÄ. KUN TYÖSUHDE ON PÄÄTTYNYT IRTISANOMIS-AJAN KULUTTUA UMPEEN, EI SEN JÄLKEEN VOIDA PITÄÄ TAI SOPIA PIDETTÄVÄKSI VUOSILOMIA KYSYMYKSEEN TULEE AINOASTAAN LOMAKORVAUKSEN MAKSU. 20 (28)

  21. VUOSILOMAN JAKAMINEN VUOSILOMA ANNETAAN KAHDESSA OSASSA KESÄ- JA TALVILOMANA KUMMANKIN OSAN TULEE PÄÄSÄÄNTÖISESTI OLLA YHDENJAKSOISIA TYÖNTEKIJÄN SUOSTUMUKSELLA LOMA VOIDAAN JAKAA POIKKEUKSELLISESTI KAHTEEN TAI USEAM- PAAN OSAAN VUOSILOMAN 24 PÄIVÄÄ YLITTÄVÄ OSA VOIDAAN JAKAA VAIN TYÖNTEKIJÄN SUOSTUMUKSELLA. YKSIPUOLISEN JAKAMISEN PERUSTANA ON TYÖN VÄLTTÄMÄTÖN KÄYNNISSÄPITO MIKÄLI LOMA JAETAAN TULEE KUITENKIN YHDEN LOMAN OSAN OLLA VÄHINTÄÄN 12 LOMAPÄIVÄÄ 21 (28)

  22. VUOSILOMAN JAKAMINEN JOS LOMAA ON KERTYNYT TYÖSUHTEEN PÄÄTYTTYÄ ALLE 12 PÄIVÄÄ VOIDAAN SE SOPIA PIDETTÄVÄKSI ENNEN TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISTÄ Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti työsuhteen aikana, ei alkaessa. MIKÄLI TYÖNANTAJA JAKAA LOMAN OSIIN VAIKKA SE EI OLISI OLLUT VÄLTTÄMÄTÖNTÄ SYYLLISTYY HÄN VUOSILOMASÄÄNNÖSTEN RIKKOMISEEN JA VOIDAAN TUOMITA RANGAISTUKSEEN. 22 (28)

  23. VUOSILOMA JA SÄÄSTÖVAPAAT LAIN MUKAAN VOI TYÖNTEKIJÄ SÄÄSTÄÄ LOMASTAAN OSAN TULEVINA VUOSINA PIDETTÄVÄKSI TYÖNTEKIJÄN ON KUITENKIN PIDETTÄVÄ SEKÄ KESÄ- ETTÄ TALVILOMANSA VUOSITTAIN SÄÄSTÖVAPAATA VOI KERRYTTÄÄ VUOSITTAIN TYÖN- TEKIJÄN HALUTESSA 24 PÄIVÄÄ YLITTÄVÄLTÄ OSALTA, SOVITTAESSA 18 PÄIVÄÄ YLITTÄVÄLTÄ OSALTA. SÄÄSTÖVAPAAN KERTYMISESTÄ YLITÖISTÄ ANNETTA- VINA VAPAAPÄIVINÄ VOI SOPIA TYÖNTEKIJÄN KANSSA TYÖNTEKIJÄ VOI KERRYTTÄMÄNSÄ SÄÄSTÖVAPAAN KÄYTTÄÄ HALUAMANAAN AIKANA SOVITTUAAN SIITÄ TYÖNANTAJAN KANSSA SÄÄSTÖVAPAAN KERRYTTÄMISESTÄ SOVITAAN VII- MEISTÄÄN SAMASSA YHTEYDESSÄ KUN KUULLAAN TYÖNTEKIJÄÄ VUOSILOMAN AJANKOHDASTA TYÖNANTAJA EI VOI KIELTÄÄ SÄÄSTÖVAPAAN KER- RYTTÄMISTÄ ELLEI SIIHEN OLE PAINAVAA ESTETTÄ TYÖNTEKIJÄ VOI PITÄÄ HANKITUN SÄÄSTÖVAPAAN ILMOITETTUAAN SIITÄ 4 KK AIKAISEMMIN TYÖN- ANTAJALLE VAIKKA EI SOPIMUKSEEN PITÄMISAJAN- KOHDASTA OLISI PÄÄSTYKÄÄN. 23 (28)

  24. VUOSILOMAKORVAUS TYÖNTEKIJÄN ANSAITTUA VUOSILOMA ON SE HÄNEL- LE MYÖS ANNETTAVA. LOMAN OSTAMINEN TYÖNTEKIJÄLTÄ RAHAKORVAUK- RANGAISTUKSEN ALAISEKSI. SE LOMA, JONKA TYÖNTEKIJÄ ON TYÖSUHTEENSA AIKANA ANSAINNUT, MUTTA EI OLE PITÄNYT TYÖSUH- TEEN PÄÄTTYESSÄ MAKSETAAN LOMAKORVAUKSENA. LOMAKORVAUSTA LASKETTAESSA ON VOIMASSA SA- MAT SÄÄNNÖT, KUN VUOSILOMAA JA VUOSILOMA- PALKKAA LASKETTAESSA. LOMAKORVAUKSEEN OIKEUTTAVIIN KALENTERIKUU- KAUSIIN LASKETAAN 14 TYÖPÄIVÄÄ TAI TYÖSSÄOLO- PÄIVIEN VEROISTA PÄIVÄÄ KÄSITTÄVÄT KUUKAUDET. MIKÄLI LYHYEN TYÖSUHTEEN ENSIMMÄINEN JA VII- MEINEN KUUKAUSI EI OIKEUTA VUOSILOMAAN LAS- KETAAN NIIDEN TYÖ- TAI TYÖSSÄOLOPÄIVIEN VEROI- SET PÄIVÄT YHTEEN (14 PÄIVÄÄ) JOLLOIN VOI MUODOS- TUA LOMAKORVAUKSEEN OIKEUTTAVA KUUKAUSI. *** MÄÄRÄAIKAISEN TYÖSUHTEEN JATKUESSA VOIDAAN SOPIA KIRJALLISESTI ETTÄ LOMAETUUS SIIRRETÄÄN SEURAAVAAN TYÖSUHTEESEEN. NÄIN MAHDOLLISTE- TAAN KETJUTUKSISSA TYÖNTEKIJÄLLE LOMAMAHDOL- LISUUS. 24 (28)

  25. LOMARAHA TES VUOSILOMALTA TYÖHÖN PALAAVALLE TYÖNTEKIJÄL- LE SUORITETAAN LOMARAHAA 50 % HÄNEN VUOSI- LOMAPALKASTAAN. (TES) LOMARAHASTA SUORITETAAN PUOLET LOMALLE LÄHTIESSÄ. LOMARAHAN SAANNIN EDELLYTYKSENÄ ON, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ ALOITTAA VUOSILOMANSA SOVITTUNA AJANKOHTANA JA PALAA TYÖHÖN HETI VUOSILOMAN PÄÄTYTTYÄ LOMARAHA MAKSETAAN KUITENKIN, MIKÄLI TYÖN- TEKIJÄ VÄLITTÖMÄSTI ENNEN LOMAN ALKAMISTA TAI LOMAN PÄÄTYTTYÄ ON OLLUT POISSA TYÖNANTAJAN SUOSTUMUKSELLA TAI VLL 7§ MAINITTUJEN SYIDEN TAKIA LOMARAHA SUORITETAAN SEN PALKANMAKSUN YH- TEYDESSÄ, JOLLOIN TYÖNTEKIJÄN PALKKA LOMALTA- PALUUPÄIVÄLTÄ MAKSETAAN. PAIKALLISESTI VOIDAAN SOPIA, ETTÄ LOMARAHA SUORITETAAN ENSIMMÄISEN PALKANMAKSUN YHTEYDESSÄ. MIKÄLI TYÖNTEKIJÄ ON POISSA TYÖSTÄ VÄLITTÖMÄSTI ENNEN TAI JÄLKEEN VUOSILOMANSA, EIKÄ HÄNELLÄ OLE POISSAOLOON SOPIMUKSESSA MAINITTUA ES- TETTÄ VOI HÄN MENETTÄÄ PUOLET LOMARAHASTAAN 25 (28)

  26. LOMARAHA TES MIKÄLI VUOSILOMA ON JAETTU, SUORITETAAN KUN- KIN LOMANOSAN PÄÄTYTTYÄ VASTAAVA LOMARAHAN OSUUS YLI 6 PÄIVÄN PITUISELTA LOMAJAKSOLTA, ALLE 6 PÄIVÄN MAKSETAAN KOKONAISUUDESSAAN LOMAPALKAN YHTEYDESSÄ LOMARAHAN ENNAKKO SUORITETAAN KUITENKIN VAIN PISIMMÄN LOMANOSAN YHTEYDESSÄ JOS TYÖNTEKIJÄ ON ESIM. LOMAUTETTU ON HÄNEL- LE MAKSETTAVA LOMARAHA SAMOIN KUIN TYÖSSÄ- OLEVILLE LOMALTA PALAAVILLE TYÖNTEKIJÖILLE TYÖNANTAJAN IRTISANOESSA TYÖNTEKIJÄN MUUSTA KUIN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ NIIN ETTEI HÄN VOI PALATA LOMALTAAN TYÖHÖN ON LOMARAHA KUITENKIN MAKSETTAVA LOMARAHA MAKSETAAN ELÄKKEELLE SIIRTYVÄLLE TYÖNTEKIJÄLLE SAMOIN KUIN ASEVELVOLLISUUDEN SUORITTANEELLE ASIANMUKAISESTI TYÖHÖN PALAAVALLE TYÖNTEKIJÄLLE 26 (28)

  27. VUOSILOMALAIN EHDOTTOMUUS 14. § TYÖN TEETTÄMINEN TAI TEKEMINEN LOMAN AIKANA Työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. 16. § SÄÄNNÖSTEN EHDOTTOMUUS SOPIMUS, JOLLA VÄHENNETÄÄN TYÖNTEKIJÄLLE VUOSILOMALAIN MUKAAN KUULUVIA ETUJA ON M I T Ä T Ö N 19. § RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET Työnantaja, joka ei anna työntekijälle vuosilomaa niin kuin vuosilomalaissa on säädetty tai jos hän vastoin lain säännöksiä pitää työntekijää työssä vuosiloman ajaksi määräämänään aikana on työnantaja tuomittava vuosi- lomalain rikkomisesta sakkoon. 27 (28)

  28. MUISTA: ___________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________ Puu- ja erityisalojen liitto /JH/ N jari.nilosaari@puuliitto.fi 28 (28)

More Related