Saammeko markkinoilta tarvitsemamme energian? Pekka Pirilä

1. Saammeko markkinoilta tarvitsemamme energian? Pekka Pirilä

2. Markkinalähtöinen ajattelu: • Markkinat ja kilpailu luovat tehokkuutta • säätely estää markkinoita toimimasta tehokkaasti • kysyntä luo tarjonnan • erillistä vastuuta tarjonnan turvaamisesta ei tarvita • kilpailuviranomaisten tehtävänä turvata kilpailun säilyminen • Turvaako tämä malli energian saannin?

3. Sähkönsaannin turvaaminen • Tuotannon ja kulutuksen tasapaino turvattava • kaikissa tilanteissa hetkellisesti → tehotarkastelu • heikentämättä tulevaa tilannetta → vuosienergiatarkastelu • Tasapaino turvattava • Suomessa kansallisella tasolla • koko pohjoismaisella yhtenäisellä markkina-alueella • Vastuu tasapainon turvaamisesta • markkinapohjaisella järjestelmällä kokonaisuutena • jos toiminnassa puutteita, on koko järjestelmää korjattava • pohjoismaiset järjestelmävastaavat seuraavat tilannetta (Nordel)

5. Suomen tehotasapaino • Nimellistehotarkastelun mukaan tilanne tyydyttävä • Myös viime talven kokemusten mukaan tyydyttävä • Edellyttää kuitenkin, että myös tuontimahdollisuus käytettävissä • Normaalitilanteessa seisokissa olevat vanhat lauhdevoimalaitokset välttämätön osa kapasiteettia

6. Pohjoismainen tehotasapaino • Nimellistehotarkastelun mukaan tilanne tyydyttävä • Talven 2003 kokemusten mukaan tehovajaus vakavasti uhkaamassa • Edellyttää, että vesivoimaa käytet-tävissä runsaasti koko talvikauden • Normaalitilanteessa seisokissa olevat vanhat lauhdevoimalaitokset välttämätön osa kapasiteettia (osa yhteistuotantokapasiteetista tosiasiallisesti lauhdetta)

7. Pohjoismainen energiatasapaino • Vesivoiman osuus yli 50% • Normaalisateisuus turvaa energian riittävyyden • Hyvin kuiva vuosi (yksi 40:stä) tai kaksi peräkkäistä kuivaa (yksi kym-menestä) voi johtaa vajaukseen • Lauhdevoima käynnistettävä heti, kun vajauksen merkkejä ilmenee • Myös kulutuksen merkittävät joustot mahdollisesti tarpeen

8. Markkinat energianriittävyyden turvaajana • Alkuperäinen tavoite Norjassa 1990: • markkinamekanismi ohjaamaan vesivoiman haltijoita • kilpailu johtaa yhteisen edun mukaiseen voimalaitosten käyttöön • päätöksenteon apuna vesiarvomalli • Hinnanmuodostus vastannut normaalitilanteissa tehokkaan kilpailun teoriaa ja alkuperäisiä tavoitteita • hinnat nousseet ja lauhdevoimaa käytetty tarkoituksenmukaisesti • Ääritilanteissa poikkeamia ”oikeasta” käyttäytymisestä • syksyllä 2002 hinnannousu ei antanut riittävää signaalia • synnytti todellisen energiavajausriskin lopputalvelle • talven 2002/2003 hintapiikit ylimitoitettuja • osaamisessa monilla puutteita

16. Markkinat investointien ohjaajana • Pohjoismaisten vapaiden sähkömarkkinoiden aikana tehty erittäin vähän investointipäätöksiä • markkinat tehostivat kapasiteetin käyttöä • poikkeuksellisen huono vesivoiman saatavuus voi jo nyt laukaista saatavuuskriisin • vaikein tilanne Norjassa (siirtoyhteydet ”suojaavat” mm. Suomea) • Futuurihinnat kertovat hintaodotuksista • kuvan vuosihinnat 1-3 vuoden päähän tulevaisuuteen eivät riitä investointien insentiiviksi • monen vuoden keskihinnan pitäisi ylittää 30-40 €/MWh laitostyypistä riippuen, jotta investoinnit käynnistyisivät

17. Markkinamekanismin kaksi tehtävää • Operatiivisen toiminnan ohjaus • perustana kilpailu muuttuvien kustannusten pohjalta • johtaa olemassa olevien resurssien tehokkaaseen käyttöön • toiminut sangen hyvin • Investointitoiminnan ohjaus • tehtävänä ylläpitää optimaalista kapasiteettitasoa • turvaa riittävän luotettavuuden • perustana kilpailu kokonaiskustannusten pohjalta • ei näyttäisi toimivan • nykyiset pelisäännöt tehty operatiivista toimintaa ohjaamaan • markkinamekanismin pelisääntöjä kehitettävä

18. Energian kokonaistarjonnan turvaaminen • uusiutumattoman energian varat ovat rajalliset • hyväksikäyttö vaatii investointeja etsintään ja tuotantoon • seuraajatekniikat ovat vaikeampia tai kalliimpia • luontainen siirtyminen myöhästyy • syynä markkinavoimien lyhytnäköisyys • öljyn seuraajan löytäminen on ensimmäinen kriittinen ongelma

22. Maailman öljynkäyttö 1965-2003Ei sisällä entistä Neuvostoliittoa. Lähde BP 2004

26. Oil reserves-to-production (R/P) ratios BP Statistical Review of World Energy 2004

27. Mitä öljyn jälkeen? • maakaasun käyttö kasvaa, mutta riittävyys vain vähän parempi • ei-konventionaaliset öljyt: öljyhiekka ja öljyliuske voisivat korvata osan vuosikymmeniksi • kivihiilen nesteytys on tunnettua tekniikkaa • ilmastonmuutos voimistuu öljyliuskeen ja hiilen käytöstä • ydinvoima riittoisaa vain hyötöreaktoreiden tai fuusion avulla

29. Mitä öljyn jälkeen (jatkoa)? • uusiutuva energia ei lopu, mutta riittoisuus on silti ongelma • vaatii rinnalleen olennaista kulutuksen alentamista • parhaat mahdollisuudet harvaan asutuilla alueilla • kustannustaso rajoittaa vielä pahoin • lupaavimpia taloudellisuudeltaan • tuulivoima tuulisilla alueilla • biopolttoaineet • suuri potentiaali, mutta kannattavuus kaukana • aurinkosähkö

30. Muutoksen edistäminen markkinoilla • tuotantovolyymien kasvuun liittyvä oppiminen alentaa kustannuksia • tarvittava panostus voi olla hyvin suuri • aurinkosähkö, fuusio • mahdollisuudet suuriin virheisiin panostuskohteen valinnassa

31. Mitä merkitsee kallis energia? • tuontipolttoaineet Suomessa noin 11% tuonnin arvosta (4 mrd. €) tai 3% bkt:stä • teollisuus kuluttaa puolet energiasta ja tästä valtaosan vientituotteisiin • jos vientituotteiden hinnat nousevat samalla, vähenee nettovaikutus Suomen taloudelle

32. Uuden tuotteen tulo markkinoille • Perusmalli • uusi aiempia edullisempi tuote • T&K-vaihe vaatii panostusta • tuotannon päästyä vauhtiin saavutetaan kannattavuus nopeasti • markkinat hoitavat tehokkaasti ilman merkittävää tukea

34. Uuden tuotteen tulo markkinoille • Uusiutuvan energian ratkaisuille tyypillinen: • tekniikka suhteellisen yksinkertaista ja käytettävissä välittömästi • kilpailukyky huono nykyisiin vaihtoehtoihin verrattuna • T&K ei tuo mullistuksia vaan vähittäisiä parannuksia kilpailukykyyn • tuotannon laajentaminen vaatii pitkäkestoisia tukijärjestelyjä • laitemarkkinat riippuvaiset tukiratkaisuista