Islam maahanmuuttajien arjessa

1. Islammaahanmuuttajien arjessa Marja Tiilikainen, tutkijatohtori, FT Sosiologian laitos Helsingin yliopisto Monietninen suomalainen yhteiskunta –kurssi 12.2.2008

2. Metodit ja aineisto: 1996-2002 • pääkaupunkiseutu • pääinformantit: 22 somaliäitiä • naisten kokemukset arjesta, islamista, sairaudesta, parantamisesta • etnografiset menetelmät: kodit, moskeijat, terveyskeskus, juhlat jne. • Arjen islam: Somalinaisten elämää Suomessa (2003)

3. Metodit ja aineisto: 2005- • ”Kärsimys, sairaus ja hoito transnationaalisessa kontekstissa” / SA • Monipaikkainen etnografia • Somalimaa: kesä 2005 ja 2006, marras 2007, yht. 4 kk • Havainnointi ja haastattelut -parantajat (15) ja potilaat (30): havainnointi ja haastattelut; uskonnolliset ja parantamisrituaalit

4. Luennon runko • Muslimit Suomessa • Islamin ulottuvuksia ja muuttuvia merkityksiä arjessa: esimerkkinä somalialaiset • erityisesti sairauteen ja parantamiseen liittyvät kysymykset • islamin merkitystä maahanmuuttajille ei voi ymmärtää irrallaan muista elämän ja maahanmuuttajuuden kokemuksista, kotimaan tilanteesta ja yhteyksistä sinne, kulttuurista, historiasta, poliittisista kytkennöistä jne.

5. Muslimit Suomessa (noin 40 000) • tataarit (noin 700) • käännynnäiset (noin 800) • uudet maahanmuuttajat • 1960-1980-luvuilla lähinnä miehiä Välimeren maista • määrän kasvu 1990-luvun alusta lähtien • suurimmat ryhmät äidinkielen mukaan (2006) somali 8990 (naisia 4276) arabia 7564 (naisia 2704) kurdi 5469 (naisia 2400) albania 5415 (naisia 2493) turkki 3929 (naisia 1169) persia 3529 (naisia 1624) bosnia 1285 (naisia 612)

6. Yleispiirteitä • suurin osa muslimeista tullut vuoden 1990 jälkeen • suurin osa tullut pakolaisina ja turvapaikanhakijoina, myös avioliittomuuttoa, työperäinen muutto kasvamassa • maantieteellisesti tarkasteltuna valtaosa tullut Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Irakista, Iranista, Turkista, Afganistanista, Pohjois-Afrikasta • kuuluvat eri etnisiin ryhmiin, tulevat eri kulttuureista: myös islamin tulkintatavat ja merkitykset eroavat

7. Järjestäytymisestä • 2006: 18 rekisteröitynyttä islamilaista yhdyskuntaa • suurin osa muslimeista ei ole rekisteröitynyt jäseniksi • noin 60%:lle Euroopan muslimeista islam merkitsee kulttuurista taustaa • aktiivisia moskeijoita / rukoushuoneita noin 30-40 • Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) • Islamilainen puolue pyrkimässä puoluerekisteriin

8. Huolenaiheita Viranomaisten näkökulmasta: • kotoutuminen • radikalisoituminen, turvallisuusuhat • toinen sukupolvi Muslimeiden näkökulmasta: • negatiivinen media-kuva • islamilainen perhe-elämä, nuorten kasvattaminen, arvot • poikien ympärileikkaus • hautausmaakysymys • moskeijat

9. Taustatietoa Somaliasta • paimentolaisuus • somaliperhe ja klaanit • suurperhe • naisen asema • somalin kieli : rikas suullinen perintö • kirjoitettu kieli vasta 1972 • Somalian tasavalta 1960 • Siad Barren diktatuuri • täysi sisällissota 1991 • pakolaisuus: 1-2 milj. Afrikan sarven ulkopuolella?

10. Islam, sairaus ja parantaminen • Terveys ja sairaus ovat Allahin kädessä • Sairaus ja kärsimys ovat Jumalan koettelemuksia, voivat polttaa synnit pois • Jumala on luonut myös hoidon, mutta ihmisen pitää aktiivisesti etsiä sitä • Profeetan lääketiede • perimätiedosta kerätyt hoitoon liittyvät ohjeet ja lausumat • henget, noituus ja paha silmä voivat aiheuttaa sairautta • vahva vaikutus Afrikan sarven parantamistapoihin

11. Henkien aiheuttamia oireita • pelkotilat • huonosti nukkuminen, painajaiset • äänten kuuleminen, henki puhuu ihmisen kautta • ruumiilliset tuntemukset ruumiissa, iholla (esim. kutina) • yleinen huono ja onneton olo • väsymys, voimattomuus • ruokahaluttomuus, laihtuminen • painon tuntu rinnassa • luu- ja lihaskivut, alaraajasäryt • halvausoireet, vammaisuus • hedelmättömyys • epileptiset kohtaukset, muut neurologiset oireet

12. Henkien aiheuttamien ongelmien hoitaminen • Kaksi näkemystä ihmisen ja henkien välisestä suhteesta • suhdetta pitää hoitaa, henget voivat myös auttaa ihmistä (possessiorituaalit, suufilaiset parannusperinteet) • henkiin ei voi luottaa, ne pitää karkottaa (uudet islamilaiset parantajat)

13. Terveydenhuoltojärjestelmä Somaliassa (Somalimaassa) • Lääketieteellinen pluralismi • kansanlääkintä ja biolääketiede • kukoistava, kontrolloimaton yksityisyritteliäisyys • Yliluonnolliset, sosiaaliset ja luonnolliset sairauden syyt • hoidot jotka keskittyvät käytännöllisiin ongelmiin (naturalistic medicine, Leendert Slikkerveer 1990): esim. kuppaus, jäsenkorjaus, yrttilääkintä • hoidot jotka keskittyvät Jumalaan, henkiin, pahaan silmään, noituuteen (personalistic medicine): esim. Koraanilla parantaminen, henkipossessiorituaalit

14. Somalialaiset Suomessa • 1990: turvapaikanhakijat • 2006: 9000 somalia, 48% naisia, < 15 v. 45% • Pääkaupunkiseutu • Yksinhuoltajaperheiden suuri määrä (2005: 42%) • Uudet kulttuuriset, uskonnolliset, sosiaaliset, ilmastoon liittyvät olosuhteet • Työttömyys, syrjinnän kokemukset

15. Muutokset perheessä • Perheen muuttuva rooli • suurperheen hajoaminen • hyvinvointivaltion palvelut • Perheen sisäiset muutokset • naiset ja miehet • vanhemmat ja lapset • vanhusten asema • ylirajainen, transnationaalinen perhe

16. Naisten arki • Arjen rutiinit: jatkuvuus muutoksessa • Islam: pysyvyys ja muutos • uskonnosta tullut tiedostetumpi osa elämää kuin ennen (vähemmistöasema, sisällisota) • islamista neuvotellaan; kenen islam on oikea?

17. Islamin merkityksiä somalialaisille maahanmuuttajille • luo jatkuvuutta; identiteetti, kodin luominen • järjestyksen ja hallinnan tuntu • yhteisöllisyyden rakentaminen • antaa vastauksia: kärsimyksen ongelma, käytännölliset kysymykset • moraaliset rajat suhteessa suomalaisiin, muihin somaleihin • antaa turvaa, suojaa, arvostuksen yhteisön • antaa uusia resursseja, auktoriteettia, valtaa • poliittiset ulottuvuudet

18. Missä islam arjessa näkyy? • vuoden kierto: pyhät ajat, juhlat • uskonnolliset tilat, rukous (moskeija, koti) • arjen ja kodin tilojen eriytyminen sukupuolen mukaan • ruokailuun ja teurastukseen liittyvät säännöt • ramadan-paasto • pukeutuminen, hunnuttautuminen • terveyteen, sairauteen, parantamiseen, terveydenhoitoon liittyvät käsitykset ja käytännöt: rukoileminen ja Koraanilla hoitaminen, lääkeaineet, parantamisrituaalit

19. Somalialaiset asiakkaat ja potilaat suomalai-sessa terveydenhuollossa: lähtökohtia • kulttuuriset ja uskonnolliset käsitykset terveydestä, sairaudesta ja hoidosta • myös em. käsitysten muutos! • kokemukset palvelujärjes-telmästä lähtömaassa • suomalaisen järjestelmän kulttuurisuus ja asenteet • perheen merkitys hoidossa • pakolaisuuden traumat • kielitaito/luku- ja kirjoitustaito, maassaoloaika, koulutus-tausta, ikä jne.

20. Islamilla perusteltuja toiveita, rajoituksia ja ulottuvuuksia hoidossa • ei ruokia, lääkkeitä tai rokotteita, joissa käytetty sianlihaa, sikaperäistä liivatetta (esim. MPR) tai alkoholia • ramadanin vaikutus esim. lääkkeiden ottamiseen • muslimivauvoille ei toisen äidin luovuttamaa maitoa ilman että luovuttajaa tiedetään (tulee maitosisaruksia) • poikien ympärileikkaus • perhe haluaa osallistua/olla läsnä hoidossa, sairaalassa • päivittäiset rukoukset myös sairaalassa • musliminaisen pukeutuminen sairaalassa, vastaanotolla • alastomuuden välttäminen • samaa sukupuolta oleva lääkäri/hoitaja toiveena erityisesti gynekologisissa tutkimuksissa • kielteinen suhtautuminen aborttiin ja ruumiinavaukseen

21. Kulttuuriset sairausselitykset muuttuvat ja pysyvät • uskonnolla on monelle somalialaiselle suurempi merkitys kuin pitkälti maallistuneille suomalaisille • pyrkimys erottaa kulttuuri ja uskonto toisistaan: mikä on islamin mukaan ”oikea” tapa hoitaa? • suomalaisen terveydenhuollon korkeaan teknologiseen osaamiseen luotetaan, sen sijaan henkisten ja hengellisten ongelmien osaamiseen ei niinkään • stressi ja depressio – vai paha silmä, noituus, henget? • erityisesti psykiatriset diagnoosit, vammaisuus ja krooniset sairaudet sekä niiden hoito vaikea ymmärtää ja hyväksyä • parantajien konsultointi ja hoidot Somaliassa

22. Syitä transnationaaliselle hoidon ja tuen etsinnälle • kulttuuriset sairauden selitysmallit eivät kuulu länsimaisten lääkäreiden osaamisen piiriin; yhteisymmärrystä sairauden laadusta ja sopivasta hoidosta ei löydy • vaihtoehtoisten hoitojen ja lääkkeiden etsiminen • vakavat, parantumattomat sairaudet • matkustaminen “kotiin” nähdään itsessään parantavana

23. Transnationaalisen kommunikaation, konsultoinnin ja parantamisen tavat • fyysinen yhteys: henkilökohtaiset vierailut Somalimaahan, sukulaiset käyvät parantajan luona potilaan puolesta • lääkkeiden kuljettaminen (esim. yrtit, ashar, kasetit, videonauhat, hunaja, kamelin maito) • virtuaalinen yhteys: puhelut, sähköpostit, faksit, on-line neuvonta internetin kautta • hengellinen yhteys Jumalan, henkien, parantajien ja potilaiden kesken • rukous ja parantamisrituaalit ilman potilasta mahdollisia • edellytyksenä rahan lähettäminen parantajalle

24. Lopuksi • Somalinaiset ja –miehet aktiivisesti tulkitsevat ja tekevät erilaisia valintoja islamin viitekehyksen sisällä • Sisällissodan ja maanpakolaisuuden olosuhteissa islamista tullut tiedostetumpi osa elämää kuin ennen • Islam voi olla tärkeä resurssi, mutta myös yhteisöllisesti painostava elementti • Identiteettien ja elämäntapojen jälleenrakentaminen vähemmistöasemassa sodanjälkeisessä, ylirajaisessa maailmassa on jatkuva, avoin prosessi