Multimediaviestinnän kollokvio

1. Multimediaviestinnän kollokvio Alustus artikkelista: Computer Science for the Many Jorma Harju (k83378)

2. Taustatietoa • Lehti: Computing Mileux • Aika: helmikuu 1994 • Sivut: (62-73) • Julkaisija: National Science Foundation Grant No.USE9155897 ja Duken yliopisto • Kirjoittaja: Biermann, AW

3. Tekijä (Huomaa, kaikki tiedot peräisin vuodelta 1994!) Hän on varmaankin tällä hetkellä eläkeläinen. • Alan W. Biermann, professori tietojenkäsittelyopissa Duken yliopistossa. • Hänen tutkimus alueensa ovat automaattinen ohjelmointi ja • luonnollisen kielen prosessointi. • kirjoittanut kaksi kirjaa automaattisesta ohjelmoinnista. • jäsenenä IEEE, tietokone yhteisössä • Lisäksi, ACM, the accociation for Computational Linguistics. • Lisätietoja: http://www.cs.duke.edu/~awb/index.html

4. Tutkimuksen tekijän CV • Professor, Computer Science Deparlment, Duke University, 1986 - present. • Visiting Scientist, SRI International, Menlo Park, California, January - June, 1988. • Associate Professor, Computer Science Department, Duke University, 1978 - 1986. • Associate Professor, Universite de Paris-Sud, Orsay, France, Summer 1982. • Adjunct Professor of Computer Science, Computer Science Department, Naval Postgraduate School, Monterey, CA, Spring 1981. • Assistant Professor, Computer- Science Department, Duke University, Durham, NC, January 1974 - June 1978. • Assistant Professor, Computer and Information Science, Ohio State University, Columbus, Ohio, September 1971 - December 1973. • Research Associate, Stanford Artificial Intelligence Project, Stanford University, Stanford, California, September 1969 - September 1971. • Acting Assistant Professor, Electrical Engineering and Computer Sciences, University of California, Berkeley, September 1968 - June 1969. • Mathematical Programmer, Computations Division, Lawrence Radiation Laboratory, Livermore, California, Summer 1966. • Assistant Professor, School of Engineering, San Fernando Valley State College, Northridge, California, September 1962 - June 1964. • Member of Technical Staff, Space Power Systems, Hughes Aircraft Company, El Segundo, California, Summer 1963, 1964. • Assistant Instructor, Mathematics Department, Ohio State University, September 1961 - June 1962. • Technical Aid, Bell Telephone Laboratories, Columbus, Ohio, Summer 1960.

5. Artikkelin abstrakti

6. Filling need ja Course contents Nämä tekstit laatikoissa selkeyttivät ja auttoivat hahmottamaan paremmin artikkelin rakennnetta.

7. Artikkelin rakenne • Going beyond computer literacy • Programming • Hardware and software • Pushing the limitations of computers • Benchmarking the course • Problems teaching this material

8. Going beyond computer literacy Tämä kappale johdattelee käsiteltävään aiheeseen artikkelissa. Tässä kappaleessa asetetaan kaksi tutkimuskysymystä: • Mitä me opetamme opiskelijaryhmälle? • Kohtaako tietotekniikan kurssit ei-teknisten opiskelijoiden tarpeita?

9. Programming • Tämä kappale kertoo ohjelmoinnista ja jakaantuu viiteen osaan: • 1. Erikoissäännöt opetuksessa sivuaineen opiskelijoille (4 sääntöä) • 2. Pascalia sivuaineen opiskelijoille • 3. Sovellukset (5 esimerkkiä) • 4. Yhdistävät tekijät • 5. Ohjelmistotaito • Asettaa kappaleelle kysymyksen: Miksi opetamme ohjelmointia?

10. Hardware and software • Tämä kappale auttaa lukijaa ymmärtämään laitteisto-ohjelmisto hierarkiaa. Kappale jakaantuu kolmeen osaan. • 1. Yleinen osa Sisältää kappaleelle mielenkiintoa herättäviä kysymyksiä: Esim. Mikä on tietokonelohko? • 2. Aiheet laitteistossa ja ohjelmistossa. (Jaettu viiteen pääkohtaa. 1. Elektroninen virtapiiri, 2. transistori, 3. VLSI (very large scale integration), 4 arkkitehtuuri, 5. kääntäminen. ) • 3. Kokonaiskuva Kertoo siitä, kuinka opiskelijat ovat ymmärtäneet kurssin suoritettuaan sen.

11. Hardware-software hierarchy

12. Pushing the limitations of computers • Kappale kertoo tietokoneen rajoituksista ja siitä kuinka niitä opiskelijat voivat ratkaista tai eivät voi ratkaista. Kappale jakaantuu neljään osaan: • 1. Toimeenpanoaika • 2.Yhdensuuntainen arvostelu / laskenta • 3. Epälaskennallisuus • 4. Tekoäly

13. Benchmarking the course Tämä kappale käy läpi erilaisia tutkimustuloksia, joita on kyselty yliopiston ei-pääaine opiskelijoilta. Tutkimukseen oli valittu kaikilta vuosikursseilta opiskelijoita. Lisäksi on toinen tutkimus, jossa tutkitaan opetusta muissa korkeakouluissa ja yliopistoissa.

14. Tulokset ensimmäisestä tutkimuksesta

15. Näyttökoe

16. Taulukko: tutkimustulokset muista yliopistoista

17. Problems teaching this material • Tämä kappale kertoo ongelmista, mitkä täytyy ottaa huomioon ennen kuin aloitetaan kurssia. • Kappale on jaettu neljään kohtaan: • Materiaali • Luennoitsijat • Välineet • Tekstikirjat

18. Hyvää • Artikkelissa esiintyvät filling need ja course context –laatikot • Kuviot auttoivat ymmärtämään paremmin luettua tekstiä. • Artikkelin kirjoittajan pitkällinen kokemus koulutusalasta. • Artikkelin laaja-alaisuus tutkiessa alaa. • Kirjoittajan terve kriittisyys näkyi artikkelista • (esim. luennoitsijoista annettu lausunto) • Tutkimustulokset

19. Kritiikkiä Lähteitä käytetty vain 9 teosta, joista yksi oli oma. Artikkeli tuntui piilotajuisesti kirjoittajan oman kirjallisuuden markkinoinnilta ”Great Ideas in Computer Science”. Kirjoittaja tuntui ottavan opetuksessa suuren haasteen, koska käsiteltävä aihe oli laaja. Laitteistoista ja ohjelmointikielessä ei tunnuttu katsovan eteenpäin, vaan uskottiin Pascalin olevan hyvä kieli.

20. Pohdittavaa Millaisia ohjelmointikieliä tänä päivänä käytetään? Sopiiko amerikkalainen opetustyyli suomalaiseen kulttuuriin? Ovat tietojenkäsittelynopin teoriat vielä tänä päivänä käytössä? Millaista kirjallisuutta on nykyään saatavilla, tietotekniikasta tai tietojenkäsittelyopista? Henkilökohtainen kysymys jokaiselle, olisitko valmis opiskelemaan näillä opetusmetodeilla? Perustele?