1 / 32

Saako luvan? Herätysliikkeet ja evankelioimistyö kirkossa

Saako luvan? Herätysliikkeet ja evankelioimistyö kirkossa. Kirkon evankelioimiskonferenssi 23.-25.3.2009 Jyväskylä Timo Junkkaala. Mitä tarkoitetaan herätyksellä?. Sanan perusmerkitys on herätä unesta Raamatussa puhutaan myös kuolleista heräämisestä

gitel
Télécharger la présentation

Saako luvan? Herätysliikkeet ja evankelioimistyö kirkossa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Saako luvan? Herätysliikkeet ja evankelioimistyö kirkossa Kirkon evankelioimiskonferenssi 23.-25.3.2009 Jyväskylä Timo Junkkaala

  2. Mitä tarkoitetaan herätyksellä? • Sanan perusmerkitys on herätä unesta • Raamatussa puhutaan myös kuolleista heräämisestä • Uskonnollisessa kielessä tarkoitamme herätyksellä ratkaisevaksi koettua uskonnollista murrosta, heräämisestä ”synnin unesta” tai ”hengellisestä kuolemasta” kääntymään Jumalan puoleen, tunnustamaan synnit ja uskomaan Jeesukseen

  3. Herätyksestä herätysliikkeeksi • Laajempana ilmiönä herätyksestä puhutaan, kun useampi ihminen kokee samantapaisen uskonnollisen murroksen, kokoontuu yhteen ja alkaa ”harjoittaa uskoaan” samaan tapaan • Kun herätykseen tulleet muodostavat yhteisön, jonka toiminta laajenee ja vakiintuu, määrittelee omat päämääränsä ja organisoituu, herätys muodostuu herätysliikkeeksi

  4. Mitä ovat herätysliikkeet • Myös luterilaisen kirkon ulkopuolelle ajautuneita ns. vapaita kirkkoja ja suuntia voidaan kutsua herätysliikkeiksi, mutta tässä esityksessä herätysliikkeillä tarkoitan Suomessa vakiintuneen tavan mukaan luterilaisen kirkon sisällä vaikutteita neljää perinteistä herätysliikettä sekä viidenneksi herätysliikkeeksi kutsuttua liikettä ja kirkon sisäistä karismaattista liikettä

  5. Mitä on evankelioiminen? • Oikeastaan kaikki evankeliumin julistaminen on evankelioimista. • Yleensä evankelioimisella tarkoitetaan sellaista evankeliumin julistusta, joka suunnataan niille, jotka eivät ole uskossa ja aktiivisesti mukana seurakunnassa • Vaikka tällainen erittely on hankalaa ja osaksi turhaakin, tarkoitan tässä esityksessä evankelioimisella sellaista evankeliumin julistusta, jossa pyritään auttamaan ihmisiä uskomaan Jeesukseen

  6. Ei ylhäältä vaan alhaalta • Evankelioimista saatetaan vierastaa, jos siihen koetaan liittyvän kuulijoiden yläpuolelle asettumista ja käännyttämistä. • Tavoitteena toki on ihmisten kääntyminen Jumalan puoleen, mutta lähtökohtana tulee olla, että kaikki tarvitsemme samaa evankeliumia. • Evankelioiminen on sitä, että kerjäläinen sanoo toiselle kerjäläiselle, mistä leipää on saatavissa.

  7. Evankelioiminen Uudessa testamentissa • Ensimmäiset evankelistat olivat enkelit, jotka kertoivat paimenille ilosanoman Jeesuksen syntymästä (Luuk. 2:10) • Apostolien evankelioiminen oli sitä, että he kertoivat Jeesuksen kuolleen ihmisten syntien sovitukseksi ja voittaneen kuoleman: ”Hänet he ripustivat ristille… mutta Jumala herätti… jokainen joka uskoo häneen, saa … synnit anteeksi” (Ap.t. 10:39-43) • Paavali tiesi sanomansa vastaanottamisen arvoiseksi – koska itse oli syntisistä suurin (1 Tim. 1:15)

  8. ”Avata silmät, saattaa valoon” • Paavalin Jeesukselta saama tehtävä kuvaa hyvin evankelioimista: ”lähetän sinut…avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun…” (Ap.t. 26:18) • Raamattuopiston julistustoiminnan tavoitteeksi otettu ”ettei kukaan jäisi osattomaksi Jumalan armosta” (Hepr. 12:15) kuvaa hyvin evankelioimisen tavoitetta

  9. Saako kirkossa evankelioida? • Otsikon kysymyksen voisi myös muotoilla näin: Voiko kirkossa tulla uskoon? • Onko puhe evankelioimisesta, herätyksestä ja uskoontulosta ihmiskeskeistä ja epäluterilaista? • Turhentaako evankelioiminen kasteen armon, sen, että ihminen on jo kasteessa tullut täysivaltaiseksi kirkon jäseneksi ja Jumalan lapseksi? • Onko evankelioiminen ristiriidassa perisyntiopin ja sidotun ratkaisuvallan kanssa?

  10. Herätysliikkeiden tausta • Luostareita, kerjäläismunkistoja, valdolaisia ja hussilaisia voidaan pitää katolisen kirkon herätysliikkeinä. • Uskonpuhdistustakin voidaan pitää herätysliikkeenä. • Nykymerkityksessä herätysliikkeiden aika alkaa pietismistä, jonka vaikutus tuntuu kaikissa suomalaisissa herätysliikkeissä. • Pietismi oli protesti kuollutta kirkollisuutta, ns. muodollista, ulkokohtaista uskonnollisuutta ja valistuksen rationalismia vastaan

  11. Herätysliikkeiden luonne • Pietismi synnytti pienet raamattu- ja rukouspiirit (ecclesiola in ecclesiae), lähetystyön ja diakonian ja pyrki uudistamaan pappiskoulutuksen (Spenerin Pia desideria) • Olennaista oli pyrkimys auttaa uskon varmuuteen, ottaa Raamattu ja usko tosissaan ja koota uskovia yhteen. • Herätysliikkeitä on syytetty siitä, että ne ovat vahvistaneet eron tekemistä uskovien ja epäuskoisten välillä, nostaneet uskon kynnystä ja edistäneet maallistumista.

  12. Rukoilevaisuus • Rukoilevaisuutta on pidetty pietistisimpänä suomalaisista herätysliikkeistä • Olennaiset piirteet olivat katumus, parannus ja rukouskilvoitus • Ominaista pitäytyminen vanhoihin kirjoihin • Liikkeen konservatiivisella osalla (liike on jakautunut mm. virkakysymyksen tähden) on vahva tunnustuksellinen luterilainen korostus, mutta myös herätykseen pyrkivä ote, vaikka evankelioimisesta ei puhuta

  13. Herännäisyys (körttiläisyys) • Herännäisyys syntyi herätyksestä, mutta omaksui pian vastakohta-asetelmassa evankelisuuteen nähden ns. odottavan uskon ajatuksen, jossa varotetaan uskon varmuudesta • Nykykörttiläisyys vierastaa ja arvostelee evankelioimista, jota se pitää ihmispuuhasteluna (vrt Eleniuksen ajatus: kirkon kellot evankelioivat) • Paljolti juuri herännäisyyden vaikutuksesta kirkossa torjutaan evankelioiminen ja uskoon tulosta puhuminen

  14. Evankelisuus • Syntyi Fr. G. Hedbergin uskon murroksesta, jossa Lutherin vaikutuksesta omaksui ns. heti-uskon, omistavan uskon ja opin pelastusvarmuudesta • Evankelisuus on mm. kasteeseen keskittyvän julistuksensa tähden ajoittain suhtautunut kriittisesti evankelioimiseen, mutta liike on viime vuosikymmeninä terävöitynyt myös sillä tavoin, että herätys ja uskoontulo ovat jälleen selvästi ilmaistuja tavoitteita

  15. Lestadiolaisuus • Lars Levi Laestadiuksen vaikutuksesta syntynyt liike on alusta asti keskittynyt rippiin ja synninpäästöön • Liike on jakautunut moneen erilaiseen ryhmään, joista vanhoilliset pitävät omaan ryhmäänsä koko Jumalan valtakuntana • Osa liikkeestä on varsin sulkeutunut omaan ryhmäänsä, mutta ripin merkityksen korostaminen on jatkuvasti ollut keskeistä: Jumalan valtakuntaan tullaan synninpäästön välityksellä ja raja maailmaan on selvä

  16. Viides herätysliike • Jo Hannulan herätyksestä alkaen ja varsinkin Urho Muroman herätyskokouksissa voidaan sanoa viidennen herätysliikkeen tuoneen evankelioimisen Suomen luterilaiseen kirkkoon • Muroma määritteli evankelioimisen 1928 ”Evankelioimistyöllä tarkoitamme sitä sananjulistustyötä, jonka kautta pyritään määrätietoisesti herättämään Herralle vieraina olevia vakavasti huolehtimaan sielunsa pelastuksesta, luopumaan synnistä ja ottamaan vastaan vapaana lahjana heillekin valmistettu pelastus Jeesuksessa Kristuksessa.”

  17. Evankelioiva herätyskristillisyys • Viidettä herätysliikettä (SROS, KRS. SEKL jne) on kutsuttu myös nimellä evankelioiva herätyskristillisyys (Harri Heino) ja uuspietismiksi (Raimo Mäkelä) • Liikkeessä on nähtävissä vaikutteita sekä anglo-amerikkalaisesta herätys- ja pyhityskristillisyydestä että pohjoismaisesta luterilaisesta herätyskristillisyydestä (Ole Hallesby, Carl Fr. Wislöff, Olav Valen-Sendstad)

  18. Karismaattinen liike • Karismaattista liikettä on kutsuttu myös uushelluntailaisuudeksi • Luterilaisen kirkon karismaattisuus (mm. Hengen uudistus kirkossamme) korostaa uskonkokemusta, armolahjoja ja sairaiden paranemista • Sanan ja rukouksen illoissa, joissa ylistysmusiikilla ja pyrkimyksessä kokea Pyhän Hengen läsnäolo on keskeinen osuus, on usein selvästi kyse evankelioimisesta, vaikkakin painopiste voi olla syvemmän hengellisen elämän kokemisessa

  19. Onko evankelioiminen siis epäluterilaista? • Koska evankelioimiseen on saatu vaikutteita anglo-amerikkalaisesta reformoidusta herätys- ja pyhityskristillisyydestä, sitä on pidetty luterilaisuudelle vieraana. • Tuleeko siis kastettua evankelioida ja voiko perisynnin turmelema kääntyä Jumalan puoleen? • Sopiiko evankelioiminen luterilaiseen teologiaan? Voidaanko luterilaisen teologian mukaan puhua uskoon tulosta?

  20. Herätys on Jumalan työtä • Hengellisesti kuollut ei voi itse herätä eikä häntä kykene toinen ihminen herättämään • Usko syntyy Jumalan sanasta, evankeliumista (Room. 10:17; Gal 3:1-5) • ”Minä uskon, etten minä omasta voimastani voi uskoa…” (Vähä katekismus) • ”Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen Pyhä Henki lahjoittaa uskon niille, jotka kuuluvat evankeliumin missä ja milloin Jumala hyväksi näkee.” (Augsburgin tunnustus)

  21. Evankelioimisen ja uskoon tulon torjuminen on epäluterilaista • Luterilainen tunnustus puhuu kasteen jälkeen tapahtuneesta lankeemuksesta ja parannuksen tekemisestä. • Luterilainen vanhurskauttamis- ja kirkko-oppi edellyttävät, että evankeliumi synnyttää uskon. • Sidottu ratkaisuvalta tarkoittaa, että usko ja pelastus ovat Jumalan työtä, mutta se ei ole ristiriidassa sen kanssa, että ihmisiä tulee kutsua tekemään parannus ja uskomaan Jeesukseen.

  22. Kasteen lahjan kadottanutta tulee kutsua palaamaan • On hienoa, jos ihminen saa elää uskossa kasteestaan lähtien. Koska hengellinen elämä kuitenkin usein kuolee, tarvitaan uusi herääminen ja evankeliumin synnyttämä usko. • Luterilainen teologia on tuhlaajapojan teologiaa, jossa kasteessa Jumalan lapseksi otettua ja omille teilleen lähtenyttä kutsutaan palaamaan Isän luo. • Evankelioiminen on luterilaisen uskon mukaista, kun se ei turhenna perisynnin todellisuutta eikä kasteen lahjaa, vaan tiedostaa, että herätys ja usko ovat kokonaan Jumalan työtä.

  23. On oikein kehottaa parannukseen ja uskoon • Raamattu osoittaa, että vaikka kyse on Jumalan työstä, on oikein kehottaa parannukseen ja uskoon • Pietari sanoo kyseleville: ”Kääntykää (Tehkää parannus) …” (Ap.t. 2:38) • Paavali sanoo: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut” (Ap.t. 16:31), kirjoittaa: ”Suostukaa sovintoon Jumalan kanssa” (2. Kor. 5:20) ja puhuu uskoontulosta (mm. Ef. 1:13) • (Vrt Jeesus Lasaruksen haudalla)

  24. Herätysliikkeet ja kirkko törmäyskurssilla • Suomen kirkko on ollut erityisessä mielessä herätysliikkeiden kirkko. Herätysliikkeet ovat aina muistuttaneet kirkkoa sen perusteista, Raamatusta ja uskonpuhdistuksen sanomasta. • Osa herätysliikkeistä on nyt joutunut vaikeaan tilanteeseen virkanäkemyksensä tähden. Pari viikkoa sitten julkistettu ”tahdonilmaus” pyrkii antamaan kirkossa tilaa vanhalle virkakannalle. • Suhde homoseksuaalisuuteen ja parisuhdelakiin tullee rajusti koettelemaan kirkon ja herätysliikkeiden suhdetta.

  25. Jumalan sanaan sitoutumisessa on siunaus • Sekä kirkon että herätysliikkeiden ydinkysymys on, että ne pysyvät uskollisina Jumalan sanalle. • Jumalan sanasta luovuttaessa kadotetaan Jumalan siunaus. Siksi herätysliikkeissä halutaan vaikeuksista välittämättä pitää kiinni myös epämuodikkaista Jumalan sanan opetuksista. • Vetoamme kirkkoon ja sen johtoon, että se antaisi yhä herätysliikkeille tilaa kirkossa. Jos herätysliikkeet työnnetään syrjään, siitä on vahinkoa kaikille, eniten kirkolle itselleen.

  26. Teesejä evankelioimisesta, kirkosta, herätyksestä ja herätysliikkeistä • On epäraamatullista torjua evankelioiminen, sillä evankelioiminen on evankeliumin julistamista. Enkelit evankelioivat kertoessaan paimenille ilosanoman Jeesuksen syntymästä. • On epäraamatullista torjua käännyttäminen, sillä Jumala tahtoo, että jokainen kääntyy hänen puoleensa. Jeesus, Johannes Kastaja ja Pietari julistivat: Kääntykää! Jeesus lähetti Paavalin pakanoiden pariin, jotta he kääntyisivät, ja Paavali toivoi voivansa käännyttää kuningas Agrippankin.

  27. Teesejä evankelioimisesta, kirkosta, herätyksestä ja herätysliikkeistä • On epäraamatullista torjua puhe uskoon tulosta, sillä Raamattu käyttää sitä ilmaisua. • On epäluterilaista torjua kastettujen evankelioiminen, sillä luterilaisen tunnustuksen mukaan tulee sen, joka kasteen jälkeen on luopunut uskosta, tehdä parannus ja ottaa vastaan synninpäästö. • On epäluterilaista sanoa, ettei kastettua tule evankelioida, sillä kastetun tulee Lutherin mukaan elää jokapäiväisessä parannuksessa.

  28. Teesejä evankelioimisesta, kirkosta, herätyksestä ja herätysliikkeistä • On epäraamatullista sanoa, että jokainen kastettu on Jumalan lapsi, koska Jeesuksen mukaan se, joka ei usko, joutuu kadotukseen. • On epäluterilaista sanoa, että jokainen kastettu on täysivaltainen Kristuksen kirkon jäsen, koska luterilaisen tunnustuksen mukaan todelliseen Kristuksen kirkkoon kuuluvat ne jotka kuulevat Hyvän Paimenen äänen, vaikka tässä maailmassa on tähän Kristuksen kirkkoon sekaantuneina myös jumalattomia.

  29. Teesejä evankelioimisesta, kirkosta, herätyksestä ja herätysliikkeistä • On epäluterilaista torjua evankelioiminen vetoamalla perisyntioppiin tai sidottuun ratkaisuvaltaan, koska juuri evankeliumi voi antaa uskon ihmiselle, joka omasta järjestään ja voimastaan ei voi uskoa Jeesukseen. • On raamatullista ja luterilaisen opin mukaista evankelioida niitä, jotka on kasteessa otettu Jumalan lapsiksi, ja julistaa heille, että jos he ovat luopuneet uskosta, he saavat kääntyä uudelleen Jumalan puoleen ja uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen tähden.

  30. Teesejä evankelioimisesta, kirkosta, herätyksestä ja herätysliikkeistä • On epäraamatullista vastustaa herätystä, sillä juuri se oli tuloksena Jeesuksen ja apostolien toiminnasta. • On tullut aika elvyttää Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen mukainen lain julistus, jotta ihmiset heräisivät synnin ja kuoleman unesta, ja julistaa syntien anteeksiantamusta Kristuksen sovintoveressä uskon syntymiseksi. • On tullut aika ottaa käyttöön rippi ja synninpäästö konkreettisena mahdollisuutena kääntyä Jumalan puoleen ja päästä Jumalan lapseksi ja taivaan perilliseksi.

  31. Teesejä evankelioimisesta, kirkosta, herätyksestä ja herätysliikkeistä • Kirkon erityisenä vaarana on, että se vastustaa oman aikansa herätyksiä ja herätysliikkeitä yhtä innokkaasti kuin se puolustaa entisaikojen vastaavia. • Jos kirkko työntää herätykset ja herätysliikkeet ulos yhteydestään, siitä on eniten haittaa sille itselleen. • Kirkon kohtalon kysymys ei ole verotulot, kirkosta eroaminen, yleinen mielipide tai yhdenmukainen lainsäädäntö ja käytäntö valtion kanssa, vaan se, onko sillä oikea evankeliumi ja pitääkö se kaikessa kiinni Jumalan sanasta.

  32. Loppusana • Rukouksemme on, että Kristus voisi sanoa meistä, herätysliikkeistämme ja kirkostamme: ”Sinä olet tarkoin seurannut sanaani ja kestänyt, ja siksi minä puolestani varjelen sinua ja pelastan sinut siitä koetuksen hetkestä, joka kohtaa koko maailman ja panee koetteelle maan asukkaat.” (Ilm. 3:10)

More Related