Kansainvälisyys yliopistojen tutkimustoiminnassa

1. Kansainvälisyys yliopistojen tutkimustoiminnassa Tampereen yliopisto Yhteiskuntatutkimuksen instituutti Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö

2. Tieteen kansainvälisyys • Edelleen varsin vähän tutkittu – verrattuna esim. innovaatiotoiminnan kansainvälisyyden tutkimukseen • Tieteen keskusmaissa kansallinen ja kansainvälinen sulautuvat toisiinsa, toisin kuin Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jossa ulkoinen suhde ja riippuvuus on isompi asia • Kansainvälisyys nähdään yleensä itsestäänselvyytenä, vaikka kyseessä on hyvin monimuotoinen, sisällöltään ja merkitykseltään vaihteleva ilmiö ja toiminta

3. Yliopisto- ja tiedepolitiikka: muutokset, kasvu, veturit • Yliopistopolitiikan varhaishistoria (Kaila 1940) • 1950-luku: perinteinen aika • 1960-luku: korkeakoulujärjestelmän uudistumisen ja laajenemisen aika • 1970-luku: yhteiskuntapoliittinen relevanssi ja reformit(aistot) • 1980-luku: teknologiapolitiikka ja strateginen perustutkimus • 1990-luvulta alkaen: innovaatiopolitiikan sateenvarjon alla – suuria muutoksia • 2006 alkaen – uusi rakennepolitiikka

4. Myös kansainvälisyys on muuttunut samalla 1950-luku • tieteen kansallinen, kulttuurinen tehtävä etusijalla - ’korkein hengenviljely’ • perusjako: kansalliset tieteet & hyötytieteet • Saksan vaikutus hiipui, USA:n alkoi voimistua • länsimarkkinat avautuvat – ja alkoi myöhäinen mutta nopea kasvu & muutos 1960-luku • Linkomiehen komitea: pyrkimys modernisaatioon, silti painotus kansallisissa tieteissä, kansainvälisyys varovaista, kotikansainvälisyys • OECD:n tiedepolitiikan käynnistyminen • USA:n vaikutus vahva: ohjelmat ja stipendit edistivät liikkuvuutta ulospäin

5. 70-luku • eurooppalainen vaikutus vahvistuu (Pohjoismaat, Länsi-Eurooppa) • sopimuspohjaista yhteistyötä sosialististen maiden ja kehitysmaiden kanssa 80-luku • luonnontieteessä huomio strategiseen perustutkimukseen ja sen myötä kansainvälisyyteen • Akatemian tieteenala-arvioinnit alkavat 1984 (epäorgaaninen kemia), korostavat kansainvälisyyttä • loppuvuosina voimakasta huomiota eurooppalaiseen yhteistyöhön (viime hetkellä mukaan Eurekaan)

6. Kansainvälisyyttä edistäneet tekijät1990-2000-luvuilla • EU-integraatio • tutkimuksen puiteohjelmat (perus- ja sektoritutkimus) • rakennerahastot (kehittämistyö) • ERC 2007 alkaen (uusi huippututkimus) • SA:n huippuyksikköpolitiikka • FiDiPro-ohjelma • Nokia & muut monikansalliset yritykset Nyt ja lähivuosina • Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen • SHOKit ja osaamiskeskittymät • Vaikutukset kansainvälisyyteen: • kansainvälisen toiminnan resurssien profilointi ja keskittyminen? • monimuotoinen yhteistyö ja vahvat kumppanuudet • yliopistojen, sektoritutkimuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö

7. Empiria • Julkaisu perustuu Tekesin rahoittaman Tutkain-hankkeen aineistoon vuosilta 2004-2005 (Marita Miettinen, Tatu Piirainen, Hanna-Mari Puuska, Erkki Kaukonen) • Kysely yliopistojen ainelaitosten ja tutkimusyksiköiden johtajille • Tiivistelmä olennaisista tuloksista yliopistojen tutkimustoiminnan näkökulmasta (Erkki Kaukonen ja Pia Vuolanto)

8. Kyselyyn vastanneet yliopistoyksiköt

9. Ulkopuolinen rahoitus yliopistojen tutkimusmenoissa rahoituslähteittäin monialaisissa yliopistoissa vuosina 2004-2006

10. Ulkopuolinen rahoitus yliopistojen tutkimusmenoissa rahoituslähteittäin vuosina 2004-2006

11. Tutkimusrahoitus • Yliopistotutkimuksen ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta 50 %, tutkimustyövuosista 65 % • Kansainvälisten lähteiden osuus ulkopuolisesta rahasta (vuosina 2004-06) • keskimäärin 13 % (EU 9 %, yritykset 2 %, rahastot 2 %) • vaihtelee yliopistoittain 6-26 % • osuus suurin: Lapin (26 %), Tampereen (25 %) ja Kuopion (24 %) yliopistot, TaiK (22 %) • osuus alle 10 %: HKKK, JoY, SHH, TKKK, TTY, VY • Rahoitus lähes kokonaan EU-rahoitusta, vain TaY:ssa (ja jossain määrin KY:ssä) merkittävää kansainvälistä yritysrahoitusta

12. Liikkuvuus Ulkomaiset tutkijat • osuudet vaihtelevat selvästi tieteenalan ja laitosmuodon mukaan – osuudet korkeimmat humanistisissa (opettajat) ja teknisissä tieteissä (tutkimusyksiköt), ja alimmat lääke- ja terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä Tutkijoiden liikkuvuutta • ovat eniten rajoittaneet rahoitus- ja resurssiongelmat: • ulkomaisten tutkijoiden tuloa rajoittaa eniten soveltuvan rahoituksen puute – selvästi vähemmän vaikuttavia muita tekijöitä ovat olleet sijainti ja ilmasto, perhesyyt, osaamisen puute, sekä kieli, tunnettuus ja palkkataso • ulkomaille lähtöä rajoittavat eniten perhesyyt sekä henkilöstöresurssien, rahoituksen ja ajan niukkuus • avovastauksissa resurssiongelmat korostuvat vielä voimakkaammin

13. Kansainväliset yhteistyökumppanit • tutkimusyhteistyötä tehdään ’säännöllisesti’ ulkomaisten • yliopistolaitosten kanssa (56-85 % eri tieteenalojen laitoksista) • tutkimuslaitosten kanssa (22-49 %) • yritysten kanssa (3-31 % - kovat vs. pehmeät alat) • järjestöjen kanssa (6-25 %) • tieteenalojen välillä merkittäviä eroja, etenkin yliopistojen ulkopuolisessa yhteistyössä

14. Tyypillisimmät yhteistyömaat • Tärkein/tyypillisin yhteistyömaa on edelleen USA (19 % laitoksista mainitsee ensin), mutta 5:n useimmin mainitun joukossa järjestys on Ruotsi (60 %), Saksa (57 %), USA (55 %), Iso-Britannia (49 %) ja Venäjä (25 %) • vuoden 1999 kyselyssä USA oli vielä ensimmäinen • USA edelleen tärkein luonnontieteessä ja lääketieteessä, Saksa tekniikassa ja monitieteisillä aloilla, Iso-Britannia yhteiskuntatieteissä ja Ruotsi humanistisissa tieteissä • Alueellisesti tarkasteltuna Länsi-Eurooppa oli tärkein yhteistyöalue, toisena Pohjoismaat ja kolmantena USA-Kanada. Sitten tulivat Venäjä & Baltia, Aasia ja Itä-Eurooppa.

15. Kansainvälisen toiminnan muodot tieteenalaryhmittäin Yleisesti ottaen kansainvälisyys oli eri muodoissaan lisääntynyt tai pysynyt ennallaan, harvoin vähentynyt. • Lääke- ja terveystieteissä painottuvat kansainväliset julkaisut • Luonnontieteissä yhteisjulkaisut ulkomaisten tutkijoiden kanssa, tutkijoiden välinen epävirallinen kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä yleisempiä kuin muilla aloilla • Luonnontieteissä ja monitieteisillä aloilla ulkomaisen henkilöstön rekrytointia muita aloja enemmän • Monitieteisillä aloilla osallistuminen kansainvälisiin tutkimushankkeisiin yleisempää kuin muilla aloilla

16. Tutkimustoiminnan kansainvälisyyden faktorimuuttujat

17. Kansainvälisyys-faktorit • Luonnontieteillä selvästi monipuolisin kansainvälistymisprofiili • Lääketieteen kansainvälisyys painottuu voimakkaasti julkaisutoimintaan ja on vähäisempää liikkuvuudessa ja hankeyhteistyössä (vastaava tulos saatu vuoden 2008 kyselyssä) • Humanisteilla painottuu lyhyt liikkuvuus • Monitieteisillä aloilla lisäksi hankeyhteistyö, mitä selittänee alojen uutuus ja yleinen muita suurempi yhteistyöaktiivisuus • Tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä ollaan lähellä keskiarvoja tai niiden alapuolella • Julkaisuprofiileista eri tieteenaloilla tarkemmin: Puuska & Miettinen. Julkaisukäytännöt eri tieteenaloilla. OPM 2008: 33.

18. Kotimaisten ja suomenkielisten julkaisujen osuus tieteenaloittain (1998-2005)

19. Artikkelien julkaisumuodot eri tieteenaloilla (1998-2005)

20. Kansainvälisen yhteistyön syyt Kaikille yhteisiä syitä: uusi tieto, tutkimuksen laatu, verkostoituminen, urakehitys, tieteellinen vaikuttaminen, kotimainen rahoitus ja kilpailussa menestyminen… Syitä joissa merkittäviä eroja tieteenalojen välillä : • Rahoituksen hankkiminen ja tieteellisessä kilpailussa menestyminen ovat tärkeitä kaikilla aloilla, mutta erityisesti ns. kovissa tieteissä • Luonnontieteissä käytetään muita useammin yhteisiä kansainvälisiä laitteita • Yhteiskuntatieteille tyypillistä on kansainvälisten vertailututkimusten tekeminen • Yrityskontakteilla ja kaupallisuudella on merkitystä tekniikassa ja lääketieteessä (tosin kv. yritysrahoitus on edelleen vähäistä)

21. Johtopäätöksiä (1) Kansainvälisyys • on osa normaalia tieteellistä toimintaa ja yhteistyötä - kyse on tiedon tuottamisesta, kommunikoinnista, vaihdosta, omaksumisesta ja julkistamisesta eri muodoissaan • on toiminnan muoto ja väline, ei tavoite tai arvo sinänsä – kyse on kansainvälisyyden ja siitä koituvan tieteellisen ’lisäarvon’ optimoinnista (ei määrän maksimoinnista) • on sisällöltään, muodoiltaan ja merkitykseltään vaihtelevaa eri tieteen- ja tutkimusaloilla eli • kansainvälisyys on tieteenalaspesifiä, johon vaikuttavat mm. tutkimuksen luonne, substanssi, tavoitteet ja yleisöt • tutkimuksen kansallinen ja alueellinen spesifiikka säilyy, vaikka globalisaatio vaikuttaa tutkimusongelmien luonteeseen, komplisoiden ja laajentaen niitä

22. Johtopäätöksiä (2) Kansainvälisyys • on erityisen tärkeää pienen maan tutkijoille, joilla on vähemmän oman alan kotimaisia kollegoja • edellyttää omaa kompetenssia, jotta voi osallistua molemmin puolin hyödylliseen vuorovaikutukseen ja tiedon vaihtoon • tuottaa muodoista riippuen monenlaisia tuloksia, joista julkaisut ovat vain näkyvin ja helpoimmin mitattava osa

23. Johtopäätöksiä (3) • Etenkin pienen maan kansainvälisyydessä on tärkeä kehittää sekä heikkoja että vahvoja linkkejä – heikot ovat monipuolisia ja uutta kartoittavia ja vahvat (kumppanuudet) mahdollistavat monimuotoisen, pitkäjänteisemmän yhteistyön • Pienen maan dilemma: tarvitaan sekä laaja-alaista tutkimuksen ja kompetenssien ylläpitoa että erikoistunutta, vahvuuksiin ja kansallisiin tarpeisiin painottuvaa tutkimusta ja osaamista. Suomen tieteen kasvu helpottanut, muttei poistanut ongelmaa – paine kansalliseen ja kansainväliseen profiloitumiseen kasvaa • Tutkimuksen arvioinnissa ja indikaattorien kehittämisessä tulisi huomioida kansainvälisyyden monimuotoisuus ja tieteenalaerot

24. Muuta • Yliopistojen profilointi: rakenteiden vahvistaminen voi tukea ja monipuolistaa kansainvälisyyttä • Toisaalta tutkimustyön epävarmuus ja rakenteelliseen muutokseen liittyvä kilpailu voi vähentää tutkijoiden mahdollisuuksia ja halukkuutta osallistua kansainväliseen toimintaan • Yliopistojen ja sektoritutkimuksen yhteistyö voi tukea kansainvälisyyttä, etenkin suurissa hankkeissa, joista tutkimuslaitoksissa voi olla enemmän kokemusta • Kansainvälisyyden resurssikysymyksiä ei ratkaista vain erityisrahoituksella (matkat, lyhyet vierailut), vaan olennaisia ovat myös perusresurssit ja tutkimusyksiköiden yleinen tila, jotka monin tavoin heijastuvat myös kansainväliseen toimintaan