Download
keski suomen sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys n.
Skip this Video
Loading SlideShow in 5 Seconds..
Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys PowerPoint Presentation
Download Presentation
Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

152 Vues Download Presentation
Télécharger la présentation

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

  1. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

  2. Taustaa • Keski-Suomessa on tehty määrätietoista palvelurakennetyötä 1990-luvun alusta lähtien tavoitteena siirtyä laitoshoidosta avohoitoon • Koskenut sekä sairaalahoitoa, vanhustenhuoltoa, vammaistyötä, mielenterveystyötä ja lastensuojelua. • Keski-Suomessa palvelurakennetta muutettu sekä kuntien omissa palveluissa että ulkoistetuissa palveluissa. Maakuntaan perustettu viimeiseen 20 vuoden aikana noin 200 yksityistä palvelukotia • Työtä tehty hyvässä yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopiirin, yritysten ja järjestöjen kesken.

  3. Selvitys tarjoaa • Tutkittua tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisista järjestämistavoista • Arvion ja näkemyksen 2010-luvun sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisistä palvelurakennekysymyksistä • Asiantuntija-arvion eri sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisten järjestämismallien soveltuvuudesta Keski-Suomeen • Kuntien luottamushenkilöille, kansalaisille ja viranhaltijoille avoimen keskustelufoorumin sosiaali- ja terveyspalveluiden eri järjestämismahdollisuuksista

  4. Selvityksen tavoitteet: • Löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismalli • Toteuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö uuden terveydenhoitolain edellyttämällä tavalla. Samoin tavoitellaan yhteistoimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tasolla siten kuin puitelain muutos edellyttää • Hanke tavoittelee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopisteen siirtoa kansalaisten omatoimisuuden tukemiseen • Lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimijaisuutta • Hankkeella tähdätään sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien entistä parempaan hallintaan.

  5. 1. Selvityksen lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäminen Keski-Suomessa maakunnan asukkaiden tarpeita parhaiten vastaavalla tavalla • Koko maakunnan väestö keskuskaupunki mukaan lukien • Erityisesti huomioitava ikääntyvä väestö (Kuvio) • Huomion kohdentaminen niihin väestöryhmiin, jotka käyttävät eniten palveluita (= aiheuttavat eniten kustannuksia), esim. CCM-mallit • Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien osaaminen täysipainoiseen käyttöön, esim. lääkäri – vastaanottohoitaja tai sosiaalityöntekijä – sosinomi –työtavat tai perhekeskusmallit

  6. 2. Selvitystyössä on keskeistä huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon koko toimintaketju ja siirtää toiminnan painopiste ketjun alkupäähän. Edellytyksiä luova, promotiivinen Riskien toteutumista ehkäisevä, preventiivinen Sairauksia/ongelmia parantava/vähentävä, korjaava, kuntouttava Muutosta ylläpitävä, jälkihuolto • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, • Kansalaisten omatoimisuuden mahdollistaminen • Laaja yhteistyö 3. sektorin toimijoiden kanssa • Terveyshyödyn tavoittelu Palvelukysynnästä ja –riippuvuudesta vertais-verkostoihin ja omaehtoiseen hyvinvoinnin tuottamiseen

  7. Elementtejä, joita kansalais- tai käyttäjälähtöinen palvelukonsepti edellyttää • Mahdollisuus saada tietoa useita eri kanavia pitkin, mm. puhelimitse neuvonnasta, sähköisesti internetistä tai henkilökohtaisesta palvelusta, omalta työntekijältä, jne. • Mahdollisuus vertaistukeen ja vapaaehtoistyön tukeen • Mahdollisuus palveluohjaukseen sen eri muodoissa • Mahdollisuus kokoontumistilaan

  8. 3. Lähtökohtana selvitystyölle ovat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut. Työssä selvitetään erityispalveluiden ja muiden julkisten palveluiden suhde sosiaaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin. Myös yksityiset ja 3. sektorin palvelut liitetään kehitettävään malliin. • Selvitystyössä on tavoitteena löytää perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden optimaalinen yhteistyön malli. Keskeistä erityisesti vanhusten, lapsiperheiden, mielenterveyskuntoutujien, vammaisten ja päihdeongelmaisten kannalta • Mikä on palveluiden optimaalinen suhde? Selviävätkö sosiaali- ja terveyspalvelut ”yksin”? Miten ”hyödynnetään” liikenne-, asumis-, kulttuuri-, liikunta- ja sivistyspalveluita? Onnistuuko se aluemalleissa? Tässä hyödynnetään muun maakuntasuunnittelun yhteydessä tuotettavaa aineistoa.

  9. 3. jatkuu • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivistyvä yhteistyö uuden terveydenhuoltolain hengessä (mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, valinnanvapaus, ensihoidon järjestäminen, perusterveydenhuollon yksikkö, jne) • Erityisvastuualueen valinta • Sosiaalihuollon erityisosaaminen ja –palvelut • Jo tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan maakunnassa monitoimijaisesti. Jotta mallista saataisiin mahdollisimman toimiva, se edellyttäisi laajaa palvelustrategista työtä ja kumppanuuksien syventämistä Kattava kehittämisyhteistyö kuntien elinkeinoyhtiöiden kanssa

  10. 4. Tietoteknologian hyödyntämisessä otetaan tuntuvia edistysaskeleita • Valmistautuminen valtakunnalliseen KanTa-palveluiden käyttöönottoon koko maakunnassa • Intermetso/Sonette yhteisöverkon edelleen kehittäminen ja kansalaisversion toteuttaminen potilas/asiakasohjauksen välineeksi • Videoneuvotteluteitse toteutettavat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokoukset, konsultaatiot, koulutus ja verkostoituminen • Yhteispalvelun kehittäminen yhdessä valtionhallinnon (Kela, TE-toimisto, verohallinto, poliisi, jne) kanssa. Yhteistyö mahdollisen Keski-Suomen liiton yhteispalvelupilotin kanssa • Selvityksellä tavoitellaan maakuntaan tuntuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahanketta

  11. 5. Selvitystyössä hyödynnetään maakunnassa jo tehtyä palvelurakennetyötä ja hankekumppanien maakunnan olojen ja toimintakulttuurin tuntemusta • Keski-Suomen maakuntaa luonnehtii vahva keskuskaupunki ja sitä ympäröivä maakunta, jossa asutus harvenee maakunnan rajoja kohti mentäessä. Maakunnan eri alueilla on jo tehty runsaasti kullekin alueelle sopivaa palvelurakennetyötä ja muodostettu yhteistoiminta-alueita, liikelaitoksia ja kuntayhtymiä, joita oheinen kartta kuvaa.

  12. Keski-Suomen kunta- ja palvelurakenteet 1.1.2010 - Sosiaali- ja terveydenhuolto • Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari • Perusturvaliikelaitos Saarikka: • Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski • Yhteistoiminta-alue: Jämsä ja Kuhmoinen • Aloittamassa (2011): Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: • Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana • Aloittamasssa (2011):Sairaanhoitopiirin liikelaitos (seututerveyskeskus): • Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: laajan väestöpohjan kuntayhtymä

  13. 6. Selvitystyössä huomioidaan tuleva terveydenhuoltolaki, mahdolliset puitelain muutokset ja tulevan kokeilulain mahdollisuudet • Terveydenhuoltolaki ollaan uudistamassa keväällä 2010 mutta lakia Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnosta ei tulla antamaan tämän hallituksen aikana. Uuden terveydenhuoltolain mahdollistamat uudistukset huomioidaan esitettävässä mallissa. • Puitelain muutokset huomioidaan selvitystyössä • Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon hallintoa koskeva kokeilulaki antaa mahdollisuuksia Keski-Suomeen sopiviin palvelurakennekokeiluihin, niitä voidaan hyödyntää (Tulosten hyödyntämissuunnitelmaan)

  14. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana seuraavat kumppanit: • Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus • Keski-Suomen sairaanhoitopiiri • Jämsän kaupunki • Keski-Suomen seututerveyskeskus • Perusturvaliikelaitos Saarikka • Äänekosken kaupunki • Viitaunioni

  15. Hankeen asiantuntijaryhmässä toimivat: • Jouko Isolauri, pj. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri • Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupunki • Mikael Palola, Saarikka • Arto Vesala / Kari Paunonen, Jämsä • Reijo Räsänen, Keski-Suomen seututerveyskeskus • Risto Kortelainen/ Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus • Raija Kolehmainen, Äänekoski • Anneli Latva-Nevala, Viitaunioni

  16. Hankkeen työryhmänä toimivat: • Jouko Isolauri, erikoissairaanhoidon asiantuntija, vastuullinen johtaja • Reijo Räsänen, perusterveydenhuollon asiantuntija • Marja Heikkilä, sosiaalihuollon asiantuntija • Risto Kortelainen, yleishallinnon asiantuntija • Jorma Teittinen, erikoissairaanhoidon asiantuntija Hankkeen tieteellisinä asiantuntijoina toimivat: • Professori Jussi Huttunen¹ • Professori (Sosiaalipalvelujen arviointi) Pekka Kettunen, Jyväskylän yliopisto • Professori (Yleislääketiede) Olli-Pekka Ryynänen, Kuopion yliopisto ¹ Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Huttunen (s. 1941) on toiminut Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) pääjohtajana yli 20 vuotta ja sen lisäksi mm. sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajana ja Aikakauskirja Duodecimin päätoimittajana.  Hän on toiminut myös useiden kansanterveysjärjestöjen puheenjohtajana. Hänet tunnetaan suomalaisen terveydenhuollon monipuolisena vaikuttajana ja visionäärinä.