Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux

1. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen maisteriohjelma Marja-Liisa Trux Marja-liisa.trux@aalto.fi Kurssi Muuttuva työ -12 • Agenda 4.10.12 - TAKTIIKASTA POLITIIKKAAN • 0. Järjestelykysymykset • 1. Työn taktiikka – kuinka teen työni? • Kehollisuus ja tunnetyö • Tauko • 2. Työn politiikka – mitä yritän saada aikaan ja saavuttaa työssäni? • 3. Valmistelutehtävä: reflektiopaperi (IC)

2. Kirjoittamiseen liittyviä kysymyksiä? palautetta referaateista genret

3. Työskentelyä reaktiopapereiden pohjalta Vaihtoehtoiset tekstit: Wainwright, S.P., Williams, C. & Turner, B.S. (2006) Varieties of habitus and the embodiment of ballet. Qualitative Research 6:4, 535-558. tai Kunda, G. & Van Maanen, J. (1999) Changing Scripts at Work: Managers and Professionals. Annals of the American Academy of Political and Social Science 561:1, 64-80.

4. Miltä tuntui kirjoittaa reaktiopaperia? luontevaa/outoa helppoa/vaikeaa turhaa/tarpeellista harjoitusta synnytti uusia ajatuksia/ei inspiroinut ajattelemaan … Miltä tuntui kirjoittaa kirjettä tutkijoille? miksi tällaista pyydetään tekemään?

5. Kolmikoissa: Kertokaa toisillenne lukukokemuksistanne ja vertailkaa niitä: Miksi valitsin tämän artikkelin? Millaisia reaktioita artikkeli minussa herätti? tunteita, ajatuksia, kysymyksiä, kommentteja kirjoittajille? Mihin artikkelissa reagoin (jos mihinkään?) Mitä artikkelissa oikeastaan väitetään? Kuinka asia esitetään?

6. Balettitanssijan habitus Mikä artikkelissa erityistä? Mihin kiinnititte huomiota? Mikä antoi aihetta reagoida jotenkin? Millaisia reaktioita keskustelussanne tuli esiin? Johtajien ja asiantuntijoiden tunnetyö Mikä artikkelissa erityistä? Mihin kiinnititte huomiota? Mikä antoi aihetta reagoida jotenkin? Millaisia reaktioita keskustelussanne tuli esiin?

7. Kurssin ohjelma: temaattinen eteneminen ja kirjalliset tehtävät 13.9. Avaus Kurssin tarkoitus ja toteutus ’Työ’ käytännöllisenä toimintana ja peruskategoriana Työntutkimus VT: kokkien työ 20.9.Alan tutkimus… (jatkuu) Työkäytänteet ja käytäntöyhteisöt – yksi tulkintakehys Referaatti (1A) 27.9. Työkäytänteet ja käytäntöyhteisöt… (jatkuu) Työn taktiikka: keinoja, tekniikkaa ja taitoja Reaktiopaperi (1B) 4.10. Työn taktiikka… (jatkuu) Työn politiikka: tavoitteet ja valta Reflektiopaperi (1C) 11.10. Työn politiikka… (jatkuu) Työn moraali: motiivit ja oikeutukset VT 18.10. Yhteenveto: minä, työntekijä [työn subjekti] Essee: suunnitelmat Päätös Essee (2) 1.11. Esseen palautus klo 23.59

8. Moniulotteinen käytännöllisen toiminnan käsite Michel de Certeau Taktiikka: Miten? Alasdair MacIntyre Moraali: Miksi? Subjekti: Kuka? Dorothy Holland Ole Dreier Politiikka: Mitä? Pierre Bourdieu Lähteitä: www.hse.fi/meri

9. Käytännöllinen toiminta – kurssin käsitteellinen kehys Peruskysymys Orientaatio ja ote Konkretisointi Käytäntöteoreetikkoja Miten? Taktinen Keinot de Certeau (Goffman) Mitä? Poliittinen Tavoitteet Bourdieu (Foucault) Miksi? Moraalinen Motiivit/ MacIntyre (Taylor) oikeutukset Kuka? Persoonallinen Identiteetti Dreier, Harré (Holland ym.)

10. Kurssin ohjelman perustana seuraava oletus: Tiedän kuka olen ammattilaisena, jos tiedän miten teen työni (työn taktiikka) mitä pyrin työssäni saamaan aikaan ja saavuttamaan (työn politiikka) miksi pyrin työssäni näihin tavoitteisiin, näillä keinoin (työn moraali). Yleistä, oikeaa vastausta ei ole, vaan jokaisen on löydettävä omat vastauksensa. Kurssi voi johdattaa sellaisten resurssien lähteille, joista on apua ratkaisujen tekemisessä (tulevissa tilanteissa). Käsittelemme näitä käytännöllisen toiminnan ratkaisuja yksi kerrallaan, päätyen kysymykseen ”kuka minä saattaisin haluta olla ammattilaisena”. Kysymykset toimivat kahdelta kannalta: oman toiminnan reflektointi ulkopuoliselle keino ymmärtää toisten tekemää työtä.

11. Työn politiikka – ”mitä yritän saada aikaan ja saavuttaa?” Mistä nyt kyse? Työtä voidaan tehdä eri tekniikoilla ja tyyleillä, työn muodot ovat kulttuurin muotoja. Miten valita vaihtoehdoista? Kenen tapoja seurataan? Esimerkkejä Yksi tapa ymmärtää politiikka: Bourdieu ja kentän käsite Relevanttia tutkimusta Poliittiset strategiat ja erityisesti vastarinta Valta=? Kenen ehdoilla työn tavoitteet määritellään työpaikoilla?

12. Työ 10/kr Kokin työ käytännöllisenä toimintana: 4 retoriikkaa (ks. Fine 1996) Kuka Miten Mitä Miksi Ammattilainen Taiteilija Business-ihminen Työläinen Paineen alla, valvottuna, rationalisoidusti, toisteisesti, määrätyillä resepteillä, ruumiilli- sesti raataen, ilman arvostusta. Laitteet tunti- en, likaista työtä pelkää- mättä, fyysisillä taidoilla ja kestävyydellä. Kelloa kontrolloiden, ottaen omaa aikaa. Reilun työpanoksen antaen. Autonomisesti, kurinalaisesti, harjaantuen, uutta luoden. Alan kikoilla, salatuilla resepteillä ja tekniikoilla, näppi- tuntumalla. Tiedolla kuinka suorittaa eri tehtävät. Luovasti, yksityiskohtaisesti, huolella suunnitellen, ekspressiivisesti, esteettisesti. Perinteen sekä omien lahjojen, taitojen ja mielikuvi- tuksen avulla ruokia muuntaen. Työtä kontrolloiden, suunnitellen, ravintolan ulkoinen ja taloudellinen tilanne tuntien. Tietoisena prosessista ja kustannuksista: palkat, ruuat, hinnat, asiakkaat, hankinnat, (ketju ostoista roskikseen). Säästäen, työn tuottavuutta nostaen, työntekijät säilyttäen. Näyttävä kokkaus, ja esillepano kulina- risteille: muodoltaan kauniit, innovatiiviset ruuat. Lahjakkaan maine. Maksaville asiak- kaille palvelua; Kannattavaa ruokaa. Hyvät ansiot, hallinta, nousu johtajaksi tai yrittäjäksi. Ihmisten syöttäminen. Työpaikan turvaaminen. Työtoverien kunnioitus. Minä ≠ työminä Erityiset,vaativat ruuat. Maine ammatti-laisena. Minä = työminä. Elämyksiä kulinaristeille. Perinteen jatkaminen ja uudistaminen. Ravintolan maine; Ammattikunnan arvostamathyvät asiat; ammattikun- nan autonomia Ravintolan ja työsuhteen jatkuvuuden turvaaminen tai jopa taloudellinen menestys. Ihmiset tarvitsevat ruokaa päivittäin: oikeaa, fyysistä työtä.

13. Esimerkki: mihin voisitte käyttää tutkimuksen tuottamia resursseja, tavoitteellisesti? • Valmistelutehtävä, jossa kuviteltiin käyttöä käytäntöyhteisön • käsitteelle ja lähestymistavalle. • Millaista mahdollista käyttöä raporteissa mainittiin: • Niiden tekemisten ja porukoiden tulkinta ja ymmärtäminen, • joissa itse mukana (opiskelussa, harrastuksissa tms.). • 2) Omat toimintatavat tietyissä tilanteissa • 3) Työtehtävissä nykyisillä/tulevilla työpaikoilla • 4) Yleisempi ymmärrys työstä • Tiedolla on merkitystä ja käyttöä vain tietyn pyrkimyksen kannalta. • Mitä tehtäviä ja tavoitteita itselleen pystyy asettamaan? • Millä kentällä voi kuvitella toimivansa – ja jo toimii? • Yliopisto-opiskelu usein irrallista omista pyrkimyksistä, mutta tämä • ei ole välttämätöntä. • Opiskelun tavoitteet? • Tavoitteiden muuntuminen ja täsmentyminen • opintojen etenemisen myötä?

14. 1 Esimerkki tavoitteista: opetustyö yliopistossa Opettajan tavoitteena voi olla saada aikaan (ja saavuttaa) seuraavaa: Opiskelija omaksuu opettajan siirtämän tiedon. (Opettajalle lisätietoa, mikäli mukana itselle uutta materiaalia.) Opiskelija on tyytyväinen opettajaan ja kurssin sisältöön. (Opettajalle lisätietoa ja tyytyväisyyttä hyvin sujuvaan opetukseen.) Opiskelija motivoituu opettelemaan ko. asiaa – eli löytää uusia tavoitteita (Opettajalle nautinnollinen kokemus ja lisätietoa.) Opiskelija oppii tuottamaan itse tietoa ko. alasta. (Opettajalle nautinnollinen kokemus ja ymmärryksen laajennusta.)

15. 2 • Alkuperäinen luokittelu: • 1. Teacher transmission focused category. • ”… aim of the teacher is to cover material…” • 2.Teacher–student relations focused category • ”… developing good relations with students… students to be satisfied… • … The teacher aims to motivate students, and to help develop • students’ problem-solving ability and practical skills.” • 3.Student engagement focused category. • ”… aim is to engage students with the material or subject in order to • develop students’ enthusiasm and self-motivation for learning.” • Student learning focused category. • ”… aim is to encourage students to think critically and originally, to • question existing knowledge, explore new ideas, see new dimensions • and become independent learners… to develop a broader sense • of the discipline and underlying principles of the discipline.” Lähde: Åkerlind, G. S. (2003) Growing and developing as a university teacher – variation in meaning. Studies in Higher Education 28:4, 375-390 (s. 284-285).

16. Esimerkki tavoitteista: Bussin kuljettaminen Kuljettajan tavoitteena voi olla saada aikaan (ja saavuttaa) seuraavaa: Bussi siirtyy sovittua reittiä pitkin sovitussa aikataulussa. (Kuljettaja kuin rekkakuski.) Matkustajat pääsevät haluamastaan paikasta haluamaansa paikkaan. (Kuljettaja kuin taksikuski.) Matkustajat voivat hyödyntää mukavasti ja tehokkaasti myös vaihtoyhteyksiä. (Kuljettaja osa pääkaupunkiseudun integroitua joukkoliikennejärjestelmää.)

17. 1(2) Yksi tulkinta Bourdieun käytäntöteoriasta: uusintamisen kehä Sisäistetään Kenttä (rakenteineen)Habitus Luodaan/ Toiminnallistetaan Uusinnetaan(enact; pannaan toimeen, eletään) Käytänne Schultze, U & Boland Jr, R.J. (2000) Knowledge management technology and the reproduction of knowledge work practices. The Journal of Strategic Information Systems, 9:2-3, (2000), 193-212. Harker, R. (1990) Bourdieu — education and reproduction. In: Harker, R., Mahar, C. and Wilkes, C., (Eds.) An Introduction to the Work of Pierre Bourdieu, New York: St Martins Press, 86–108.

18. 2 Käytänteet (practices, Bourdieu 1973): …uusintavat kentän rakenteet… ja ihmisten luokitteluperusteet ? …the recognizable patterned actions in which both individuals and groups engage. They are not a mechanical reaction to rules, norms or models, but a strategic, yet regulated improvisation responding to the dialectical relationship between a specific situation in a field and habitus (Bourdieu 1973, 67). These improvisational actions are generated by dynamically combining past experience, the present situation, and the implicit anticipation of the future consequences of these very actions. Being determined by past conditions through habitus, they tend to reproduce the regularities and objective structures of which they are the product (Bourdieu 1973, 64). It is through these circuits of reproduction that the field's objective relations are produced and reproduced in ways that both reinforce and change the field's objective structure, such as its class distinctions and schemes of classification. Bourdieu P. (1973) Three forms of theoretical knowledge. Social Science Information 12, 53–80

19. Käytäntöteoreetikkojen symposium Dorothy Holland Erving Goffman Michel de Certeau Alasdair MacIntyre Rom Harré Charles Taylor Ole Dreier Pierre Bourdieu Michel Foucault

20. ’Kenttä’ (field) =? Vrt. jalkapallokenttä Esimerkiksi: taiteen kenttä, tai vaikkapa tietyn ammattialan kenttä Voidaan myös ajatella, että tietty työpaikka muodostaa oman kenttänsä. Pelin säännöt ja panokset: mitä on uhrattava päästäkseen mukaan ja mitä voi voittaa millä kriteereillä tekoja ja ihmisiä luokitellaan ja arvotetaan Toimijat habituksineen ja resursseineen pääomat: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen kunkin habitus: - ennakkoon hankitut edellytykset sopia peliin (sos. tausta) - ei-tiedostettu muokkautuminen vastaamaan kentän rakenteita Kamppailu pääomista ja asemista kentällä ”the economy of proper place” ’Vallan kenttä’ (Bourdieu): määrittää tietyn kentän aseman suhteessa muihin kenttiin.

21. Bourdieu: keskeiset käsitteet tiivistettynä 1(2) (Habitus + Pääoma) + Kenttä = Käytännöllinen toiminta (Bourdieu 1984, 101) Kenttä: yhteiskunnallisten valta-asemien rakenteinen järjestelmä Habitus: ’pelin taju’ (a feel for the game) Kun habitus kohtaa jonkin sosiaalisen maailman, jonka tuote se on, se on kuin ”kala vedessä”. (Bourdieu & Wacquant 1992, 127) Illuusio: mikä tekee pelistä pelaamisen arvoista Pääoman muodot: taloudellinen pääoma – raha yms. sosiaalinen pääoma – suhteet merkittäviin ’muihin’ kulttuurinen pääoma – legitiimi tieto symbolinen pääoma – tunnustettava taloudellinen/kulttuurinen pääoma (fyysinen pääoma - ruumis/keho) (emotionaalinen pääoma – tunteet) {Pääoma on tietyssä kentässä tunnistettava ja tunnustettava ”voimavara”}

22. 2 Tiivistyksen lähde: Wainwright, S.P (2009) Sociological Reflections on Translational Research: Embryonic Stem Cells, Diabetes and Neuroscience. PP presentation to ”Challenges to Stem Cell Translation & Policy Wellcome Trust, London, 7-8 May. Online: http://www.york.ac.uk/res/sci/events/beyondpattison_programme.htm Bourdieun työn kritiiikkiä, esim. King, Anthony (2002) Thinking with Bourdieu Against Bourdieu: A ‘Practical’ Critique of the Habitus. Sociological Theory 18:3, Article first published online: 17 Dec 2002: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/0735-2751.00109/pdf “There are two strands in Bourdieu’s sociological writings. On the one hand, Bourdieu argues for a theoretical position one might term his “practical theory” which emphasizes virtuosic interactions between individuals. On the other hand, and most frequently, Bourdieu appeals to the concept of the habitus according to which society consists of objective structures and determined—and isolated—individuals. Although Bourdieu believes that the habitus is compatible with his practical theory and overcomes the impasse of objectivism and subjectivism in social theory, neither claim is the case; the habitus is incompatible with his practical theory, and it retreats quickly into objectivism. However, Bourdieu’s practical theory does offer a way out of the impasse of objectivism and subjectivism by focusing on the intersubjective interactions between individuals.”

23. Työn politiikkaa koskevaa tutkimusta eri tasoilla • - Kansallinen ja kansainvälinen • Työelämän säätely • Professiot ja ammattikunnat • Liikkeet • Esim. IR-perinne (työelämän suhteet) • - Työorganisaatio • Kontrollin muodot • Vastarinnan muodot • Esim. kriittinen liikkeenjohtotutkimus (CMS) • - Yksilö (kulttuurisessa kontekstissaan) • Identiteettipolitiikka • Esim. naistutkimus (naiset työelämässä)

24. Tutkimuksen relevantteja teemoja mm. Poliittiset strategiat ja erityisesti vastarinta (ks. kalvot) Siirtymä taktisesta poliittiseen toimintaan: pystyttävä sanomaan jossain tilanteessa ”ei”. Vallan käsite – erilaisia käsityksiä vallasta (VT: Fleming & Spicer) Työn tavoitteet: kenen ehdoilla ne määritellään?

25. Poliittiset strategiat - perustyypittely Kentän rakenteiden a) Uusintaminen (eli ylläpitäminen) – asemien tavoittelu annetussa kentässä Pyrkimys menestykseen annetuilla pelisäännöillä. Voi olla myös tietoinen poliittinen valinta: ”tämä on paras mahdollinen peli ja kenttä – tämä on säilytettävä”. b) Muuntaminen tai muuttaminen – asemien ja ”pelisääntöjen” muuttaminen Pyrkimys muuttaa ”pelisääntöjä” – ulos uusintamisen kehästä? Tätä käsitellään tutkimuksessa usein ’vastarinnan’ muotojen kautta

26. Valta=? Vallan muodoista ja käsitteistä ks. valmistelutehtävän teksti (Fleming & Spicer): Pakkovalta Manipulaatiovalta Dominaatio Subjektivikaatio (subjekti diskurssin tuottamana, Foucault) Valta käytänteissä puhekäytänteet (Reflektiopaperi: diskurssit) keholliset ja materiaaliset käytänteet. Valta tuottavana (Foucault): tarvitaan voimaa, jotta voi saada aikaan jotain - hyvää tai pahaa. Voima tulee käytänteistä – se ei ”ole yksilön hallussa”, vaan käytänteiden määrittämissä suhteissa esim. opettaja/oppilas esimies/alainen Seuraava tehtävässä, reflektiopaperissa mahdollisuus paneutua tähän.

27. Tavoitteiden hahmottaminen ja asettaminen - Tavallinen tilanne: johdon asettamat tavoitteet eivät riitä tai sovi - Tavoitteiden asettaminen: erilaisia intressejä (ja ideologioita) - Yksilön valinta Alistuminen, sopeutuminen, konformismi Vastarinta (eri muodoissa) ”Arjen johtajuus” (Meyerson) - Mikä tietyssä tilanteessa on mahdollista, ja kenelle?

28. Viralliset, ulkoiset tavoitteet vs. työn sisäisestä logiikasta nousevat tavoitteet. Viralliset tavoitteet eivät useinkaan ratkaise kysymystä työn tavoitteesta. epämääräisiä tai näennäisen täsmällisiä/moninaisia/ristiriitaisia/ piilotettuja/ulkokohtaisia/pakotettuja tms. Työntekijä joutuu niiden lisäksi ja joskus niistä huolimatta asettamaan omat tavoitteensa. Esim. ”Tuota kaksi innovaatioita tämän vuoden kuluessa!” vs. ”Mikä on uutta ja kehittämisen arvoista minun mielestäni.” ”Tuottavuutta parannettava 5 %!” vs. Mitä tuottavuudella tarkoitetaan tässä työssä? Mitä me oikeastaan tuotamme? Mistä tuottavuus riippuu?

29. ”Johtoismi” (managerialismi) vs. professionalismi managerit kaikkivoipana, hyväntahtoisena (kvasi-) professiona vs. muiden professioiden ja ammattikuntien autonomia Esim. HUS managerit vs. terveydenhuollon ammattikunnat (lääkärit, hoitajat, tekniset asiantuntijat) Esim. yliopistot managerit vs. akateemisen työn ammattilaiset ”Tee julkaisuja huippulehtiin! Se nostaa yliopistomme sijoitusta ranking-listalla.” vs. ”Opettelen kirjoittamaan uudenlaisen tarinan tärkeäksi arvioimastani aiheesta, tietylle lukijakunnalle.” erilaiset akateemisen työn hallinnan logiikat: johtokeskeinen vs. kollegiaalinen (+ muut)

30. Thomas & Davies (2005): vastarinnan muotoja feministisessä teoriassa “… we offer a three-way framing of feminist theory in relation to resistance: the politics of reform, the politics of revolution, the politics of reinscription, relating to liberal, structuralist and post-structuralist approaches in feminism, respectively.”

31. Esimerkiksi käsikirjoitusten uudelleenmäärittely (Politics of re-inscription): Gender position is discursively constructed, ontologically fractured and complex; subject is product of cultural and historic locale. Problematization of gender/sexual dualisms; Performing gender. Focus on discursive resistance, challenging subjectivities and meanings: Deconstruction. Contesting meanings. ‘Parodic practices’. Small-scale and localized struggle. Endlessly contingent yet vigilant of normalizing discourses and unjust practices. Constant deferral of closure of representation. Tehdään näkyväksi sosiaalisten tilanteiden ’käsikirjoituksia’ kyseenalaistamalla normalisoivia diskursseja ja käytänteitä, tässä ja nyt. Niiden uudelleenmäärittely (re-inscription). Luodaan tilaa ’toisin toimimiselle’ ja avoimille identiteeteille.

32. ”MALTILLISET RADIKAALIT” –yksi tapa asemoitua ja toimia poliittisesti,ihmisille jotka ”erilaisia” 1 (7) Meyerson, Debra (2001) Tempered Radicals. Harvard Business School Press. - työssään menestyviä organisaationjäseniä - kokevat itsensä ja/tai muut kokevat heidät jollakin tavalla ulkopuolisiksi - eivät sovi vallitsevaan organisaatiokulttuuriin

33. MITEN MALTILLISET RADIKAALIT KOKEVAT ERILAISUUTENSA? 2 • sosiaaliset identiteetit erilaisia kuin enemmistöllä, mikä erottaa heidät valtavirrasta ja sulkee sen ulkopuolelle • sosiaaliset identiteetit erilaisia kuin enemmistöllä, mutta erot kulttuurisia eivätkä ole ulkopuolelle sulkemisen perusta • eroaa valtavirrasta arvojensa, uskomustensa ja tavoitteidensa puolesta

34. MALTILLISILLE RADIKAALEILLE ON OMINAISTA, ETTÄ HE 3 - navigoivat menestyksekkäästi kultaisella keskitiellä - käyttävät suuttumustaan toiminnan polttoaineena - saattavat uskoa perusoletusten ja käytäntöjen kyseenalaistamiseen - eivät pyri radikaaliin muutokseen, vaan vähittäisiin, toteuttamiskelpoisiin muutoksiin - työskentelevät systeemin sisällä, eivätkä jättäydy sen ulkopuolelle ”Keinuttavat venettä, mutta haluavat pysyä siinä.”

35. AMBIVALENTTI SUHDE ORGANISAATIOON 4 - tavallista kaikilla ihmisillä sitä ihmistä tai instituutiota kohtaan, joka rajoittaa vapautta - temperoidut radikaalit kokevat vetoa kahteen suuntaan: mukautumiseen ja kapinaan - muista poikkeaviin ihmisiin kohdistetaan suurin mukauttava paine, ja - heillä on suurimmat syyt vastustaa tätä painetta.

36. VAIHTOEHTOISIA TOIMINTATAPOJA 5 - Mukautuminen valtakulttuuriin josta voi seurata: oman minän hukkaaminen, taustayhteisön menettäminen - Turhautuminen, halvaantuminen, ja pakeneminen paikalta - Suuttuminen, raivo ja kostaminen, eli uhriksi heittäytyminen • Taimaltillinen radikaalisuus eli suuttumuksen kääntäminen toiminnaksi, vaikuttaminen sisältäpäin erilaisilla strategioilla ...

37. STRATEGIAT 6 • Vastustaa hiljaisesti, pysyen uskollisena omalle ‘minälleen’ • Kääntää henkilökohtaiset uhkat mahdollisuuksiksi • Laajentaa vaikutusta neuvotteluiden kautta • Hyödyntää pieniä voittoja - Organisoi kollektiivista toimintaa

38. STRATEGIOIDEN KIRJO: ULOTTUVUUDET 7 Vaikuttamisen kohde: Itse ja muutamat muut Organisaatio laajemmin Vaikuttamisen tarkoitus: Oman erilaisuuden turvaaminen Organisaation muuttaminen vastaamaan omia arvostuksia Näkyvyys: Hiljainen toiminta Näkyvä, julkinen toiminta Toimija: Yksilö Verkosto, yhteisö

39. Reflektiopaperi (1C) Tarina henkilöstöspesialistien asemasta ja identiteetistä Harjoitellaan itse-reflektiota Oma spontaani reaktio – sen ihmettely ja kyseenalaistaminen. Tarvitaan lisäresursseja, jotta voi tulkita uudella tavalla omia tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja. Tarjolla teksti erilaisista tavoista ymmärtää valta mm. subjekti – siis kukin meistä – vallan ja erityisesti diskurssien tuottamana. ”Kuinkahan olen päätynyt tällaisiin reaktioihin?” Muutakin voi lukea ja käyttää apuna, mutta ei välttämätöntä.