Paikallisesta sopimisesta työaikajärjestelyissä

1. Paikallisesta sopimisesta työaikajärjestelyissä Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Martti Kairinen Työoikeuden professori

2. Tutkimushanke paikallisesta sopimisesta • Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän hanke selvittää paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa Suomessa • Tavoitteena ajanmukainen kokonaiskuva paikallisen sopimisen kohdeasioista, menettelyistä, suhtautumisesta, kehityssuunnista ja hyvistä käytännöistä • Selvitetään myös juridisia kysymyksiä • Vuonna 2006 käynnistynyt tutkimus perustuu tulopoliittiseen sopimukseen • Työsuojelurahasto, työministeriö, työmarkkinajärjestöt ja valtion työsuojelurahasto rahoittavat • Koko hanke kattaa yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtiosektorin • Tutkimuksen loppuraportit valmistuvat syksyllä 2007.

3. Tutkimushankkeen kokonaisuus Yksityinen sektori Julkinen sektori • Asiantuntijakysely N = 78. Työnantajaliitosta 41, työntekijäliitosta 37 • Kuntasektorin kysely N = 297. Henkilöstön edustajia 236, työnantajan edustajia 61. • Toimipaikkakysely N=1221. Henkilöstön edustajia 880, työnantajan edustajia 341. Toimipaikkoja 800 • Valtiosektorin kysely Noin 120 virastoa ja laitosta, kevät 2007 Julkisen sektorin raportti • Haastattelut 9 toimipaikassa. Henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajat Yksityissektorin kyselyraportti • Henkilöstökyselyt Noin 227 työntekijää ja toimihenkilöä 6 toimipaikassa Yksityisen sektorin haastattelu-raportti

4. Yksityisen sektorin kyselystä • Paikallinen sopiminen on määritelty laajasti niin, että se kattaa valtakunnalliseen työehtosopimukseen perustuvan sopimisen lisäksi lakiin ja yleiseen sopimusvapauteen perustuvat sopimiset. • Vastaukset kertovat siitä, mitä työpaikoilla on käytännössä koettu sovituksi ja mitkä ovat osapuolten kokemukset ja mielipiteet. • Vastaajina työnantajan edustajat sekä kaikkien keskeisten henkilöstöryhmien edustajat, yleensä luottamusmiehet, omilla lomakkeillaan. • Kysely lähetettiin 1836 toimipaikkaan. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1221. Näistä 880 on henkilöstön edustajaa ja 341 työnantajan edustajaa. • Vähintään toisen osapuolen vastaus toimipaikkakohtaisesta sopimistilanteesta saatiin noin 800 toimipaikasta • Tämä on 44 prosenttia niistä toimipaikoista, joihin kysely lähetettiin • Tässä tarkastellaan vain työaika-asioiden paikallista sopimista kyselytutkimuksen valossa.

5. Työaika joustaa työpaikoilla • Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä laaja kirjo erilaisia joustavia työaikajärjestelyjä • Näistä on yleensä sovittu paikallisesti • Työaika-asiat sopivat hyvin paikallisen sopimisen kohteeksi ja niistä on yleensä helpompi sopia kuin palkoista. • Ainakin jostakin työaika-asiasta on sovittu lähes kaikissa toimipaikoissa. • Pääperusteen työ- ja loma-asioiden sopimisille tarjoavat lainsäädäntö ja eri alojen työehtosopimukset

6. Minkälaisia joustavia työaikajärjestelyjä on käytössä ?

7. Työaikojen paikallisen sopimisen kohdeasioita on monia • Yleisimpiä kohdeasioita ovat liukuva työaika ja se, milloin säännöllinen työaika alkaa ja päättyy • Liukuvaa työaikaa koskevia paikallisia sopimuksia on tehty yli puolessa toimipaikoista • Noin puolessa näistä on niin ikään sovittu säännöllisen työajan alkamisesta tai päättymisestä, henkilökohtaisista vapaista ja loma-asioista • Miltei yhtä tavallista on ollut vapaista sopiminen ylityön, lisätyön tai sunnuntaityön yhteydessä sekä sopiminen vuoro- tai jaksotyön järjestelyistä • Varsinaisia työaikapankkeja tai -tilejä on sovittu noin viidenneksessä toimipaikoista

9. Työaikasopimisesta myönteisiä kokemuksia • Työaikajärjestelyjä koskevasta paikallisesta sopimisesta on pääsääntöisesti myönteisiä kokemuksia • Kokemukset ovat keskimäärin parempia kuin palkka-asioita koskevan sopimisen kohdalla • Parhaimmillaan sovitusta työaikajärjestelystä koituu hyötyä molemmille osapuolille • Mitä useammin sopiminen on ulottunut henkilöstölähtöisiin työaikajoustoihin, sitä tyytyväisempiä henkilöstön edustajat ovat • Erimielisyyksiäkin työaikasopimisiin liittyy. Henkilöstövastaajista 16 prosenttia ja työnantajista 10 prosenttia katsoo erimielisyyksiä olleen vähintään melko paljon