1 / 19

Liikuntavammat

Liikuntavammat. CP-vamma, Selkäydintyrä, Hydrokefalia, Lihasdystrofiat Vaikutukset liikunnanopetukseen. Liikuntavammaisten oppilaiden opettaminen. Keskustele aiemmista liikuntakokemuksista Keskustele välineiden tarpeesta ja sovelluksista Kysy, haluaisivatko he avustusta

hyman
Télécharger la présentation

Liikuntavammat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Liikuntavammat CP-vamma, Selkäydintyrä, Hydrokefalia, Lihasdystrofiat Vaikutukset liikunnanopetukseen

  2. Liikuntavammaisten oppilaiden opettaminen • Keskustele aiemmista liikuntakokemuksista • Keskustele välineiden tarpeesta ja sovelluksista • Kysy, haluaisivatko he avustusta • Seuraa väsymistä ja huolehdi, että taukoja on riittävästi • Huomioi mahdollinen progressiivinen heikentyminen lihaksissa • Vältä harjoituksia, jotka lisäävät spastisuutta

  3. Liikuntavammaisten oppilaiden opettaminen • Huomioi: • Kuumuuden ja kylmyyden ääripäät • Oikea ryhti • Mahdollinen osteoporoosi • Wc:ssäkäynnin rutiinit • Nesteiden saanti • Makuuhaavat tai vammat • Jäykistymät • Epäsäännöllinen syke

  4. Celebral Palsy (CP-vamma) • Yleisin ortopedinen vamma • Pääosin motorinen häiriö • Rajoittunut kyky liikkua ja säilyttää tasapaino ja asento • Yleisempää miehillä kuin naisilla (2:1) • Vain 2% perittyä • 75%:lla ilmenee ennen syntymää • 40-50% syntynyt ennenaikaisesti – 2.4 per 1,000

  5. Prenataalinen (ennen syntymää) 75% Infektio Rakenteelliset poikkeavuudet tai synnynnäinen epämuodostuma aivoissa Kystien tai muiden tuhoisien vammojen kehittyminen aivoissa Saattaa olla jokin geneettinen osatekijä Myrkyille altistuminen Synnytyksen aikana – 5% Perinataalinen (syntymän aikainen) - 15% Ennenaikaisuus Alhainen syntymäpaino Aivoverenvuoto Hapenpuute CP-vamma saattaa myös kehittyä myöhemmin lapsen elämässä vakavan onnettomuuden tai loukkaantumisen tai aivoinfektion seurauksena CP-vamma - syitä

  6. CP-vamman oireyhtymät 1. Spastisuus: • Noin 70% kaikista CP-vammatapauksista. • Aiheutuu vauriosta aivokuoren ja isoaivojen motorisissa osissa. • Ylipaineinen tila, lisääntyneen lihasjännityksen tila. Tämä saattaa johtaa jäykistymisiin. • Vire vaihtelee lihasten välillä, matalamman ääripään lihasjänteys ojentajassa ja korkeamman ääripään jänteys koukistajalihaksessa. • Vaihtelu riippuu venytyksestä lihaksessa, fyysisestä ja emotionallisesta paineesta, lämpötilasta ja väsymyksen tasosta; avain on dynaamisen venytyksen taso.

  7. CP-vamman oireyhtymät 2. Atetoosi: • Tahaton tarkoitukseton liike • Vaikuttaa tyvitumakkeeseen • Sisältää vartalon, raajojen ja kasvojen automaattista vääntelevää liikuttelua • Näkyvin hitaiden harkittujen liikkeiden aikana, esim. bocciaa pelatessa 3. Ataksia: • Saa alkunsa pikkuaivoissa • Huono tasapaino, tarkan motorisen hallinnan menetys • Vaikeus kontrolloida nopeita liikkeitä • Yksilöillä saattaa olla yhdistelmä kolmesta yllämainitusta tyypistä.

  8. Tyypillisiä CP-vamman muotoja • Luokiteltu sen perusteella, mihin kehon osaan ne vaikuttavat: Toispuolihalvaus (hemiplegia): • Vaikuttaa kehon toiseen puoleen • Pystyy kävelemään ja juoksemaan, mutta liikkuminen on kömpelöä • Saattaa olla oppimisvaikeuksia • Noin 50%:lla on sairaskohtauksia • Monilla on myös näköhäiriöitä Kaksoishalvaus (diplegia): • Vaikuttaa kahteen raajaan, yleensä alaraajoihin • Älykkyystaso on yleensä normaali Neliraajahalvaus (tetraplegia): • Vaikuttaa kaikkiin neljään raajaan, vartalon runkoon, päähän ja kaulaan • Ei pysty kontrolloimaan liikkeitä missään kehon osassa • Oppimisvaikeudet ovat usein syviä • Sairaskohtaukset, karsastaminen, syömisvaikeudet ja pidätyskyvyttömyys ovat yleisiä

  9. Valmius harjoitteluun Koordinaatio Primitiivirefleksit Tasapaino ja vartalon stabiilisuus Lihasjänteys Liikkeiden laajuus Parantavien ortopedisten apuvälineiden käyttö, esim. ortoosit (AFOt) Puuttuminen Aikainen puuttuminen on tärkeää kehitysviivästymien vähentämisessä Useita tunteja laajoja motorisia aktiviteetteja avustuksen kanssa Rytmiset pyörimisaktiviteetit – vähentävät spastisuutta Päivittäinen venyttely Tahdonalainen tarttumis- ja irtipäästämistaito on usein heikentynyt – älä yritä pakottaa irrottamaan, vaan käytä sen sijaan muita niveliä ranteen ja sormien rentouttamisessa Arviointi ja aikainen puuttuminen

  10. Suunnittele tunnit hyvin etukäteen Tasapainoinen ohjelma – hallinta ja koordinaatio ennen voimaa Asteittainen eteneminen Jaa taidot/liikkeet osiin Huolehdi säännöllisistä lepotauoista Varmista onnistumisen kokemukset Rohkaise itsenäiseen liikkumiseen Vältä rajuja kilpailutilanteita Yksinkertaista pelien sääntöjä Keskity ensin perusliikuntataitoihin (kävely, hypyt, heitot) ja käden taitoihin (ojentaminen, koukistaminen, tarttuminen) Varmista turvallinen ja rauhallinen liikuntaympäristö PNF-venyttely usein hyödyllistä CP-vamma ja liikunnanopetus

  11. CP-vamma ja liikunnanopetus • Huomioi tarvittavat apuvälineet • Auta oikean asennon löytämisessä ja tarvittaessa liikkeen suorittamisessa • Kannusta omien rajojen kokeiluun • Spastisuus saattaa lisääntyä ja koordinaatiokyky huonontua kuntoilun jälkeen • Lääkitys saattaa hidastaa kuntoilun fysiologisia vastavaikutuksia tai aiheuttaa uneliaisuutta

  12. Selkäydintyrät • Kehityshäiriö, jossa selkäydinkanava on vahingoittunut • Ilmenee sikiön ensimmäisen kehityskuukauden aikana • Esiintyvyys 2-3:1000 syntynyttä lasta kohden (vesipää mukaan lukien) • Myös perinnöllinen elementti, mutta ei ratkaiseva • Epäprogressiivinen • Esiintyy usein yhdessä vesipään kanssa

  13. Hydrokefalia (vesipää) • Aivo-selkäydinnestettä tuotetaan aivojen kammioissa ja se kiertää niiden ja selkäytimen läpi ennen kuin imeytyy uudestaan verenkiertoon • Jos kierto tai imeytyminen estyy, nousee kallon sisäinen paine ja kammioiden lähimmät alueet saattavat vaurioitua • Voi syntyä tapaturman, aivokasvaimen tai synnynnäisen epämuodotuman seurauksena • Hoidetaan leikkauksella tai sunttilla, joka sijoitetaan kuljettamaan neste vatsaan tai sydämeen. • 1:500 lapsista – 90% lapsista joilla on selkärankahalkio

  14. Vaikutukset liikuntaan • Jokaisen tapauksen yksilöllinen arviointi • Valitse sopivat lajit henkilön kiinnostuksen kohteiden, liikuntavamman tyypin ja viakeusasteen mukaan • Huomioi mahdolliset ääreisnäön puutteet ja lateksiallergia • Estä veren kerääntyminen jalkoihin • Suntti estää aktiviteetit, joissa on suuri fyysisen pään trauman riski

  15. Lihasdystrofiat • Virhemuutoslihastentoimintaasäätelevissägeeneissä • Duchennenlihasdystrofia (DMD) tunnetuin • Suomessa n. 150 sairastavaapoikalasta • Periytyväsairaus • Oireita: lihasvelttous, jäykistymät, sydänlihastenjaruoansulatuselintenheikkeneminenheikentyminen, hengitysvaikeudet, skolioosi,osteoporoosi, lieviäoppimisvaikeuksia, pseudohypertrofia

  16. Progressiivisyys • Aikainen vaihe (4-6 vuotta): vaikeuksia portaiden kiipeämisessä, kömpelö puolelta toiselle vaappuva käynti, taipumus kaatua säännöllisesti • Keskivaihe (6-10 vuotta): vaikeuksia kävelemisessä, sähköpyörätuolin käyttö ulkona • Myöhäinen vaihe (10+ vuotta) : sähköpyörätuolin käyttö sisällä/ulkona, terminaalivaihe

  17. Kouluun liittyviä asioita • Useat kaatumiset ja ongelmat lattialta nousemisessa • Väsymys liikuttaessa yhdestä osasta koulua toiseen (esim. luokasta ruokasaliin) • Ongelmia wc-istuimelta nousemisessa • Kykenemättömyys kantaa lounastarjotinta • Kykenemättömyys kantaa reppua, ottaa kynä käteen • Vaikeuksia pukeutumisessa/riisuutumisessa (sis. myöhemmässä vaiheessa ortoosien kuten jalkatukien ja vartalokorsetin käsittely) • Vaikeuksia liikunnanopetukseen osallistumisessa

  18. Lähteet • ACSM (2003) Exercise Management for Persons with Chronic Diseases and Disabilities. Human Kinetics. 2. painos. • Durstine L. (2002) ACSM's exercise management for persons with chronic diseases and disabilities. Human Kinetics • Goldberg, B. (1995) Sports and exercise for children with chronic health conditions. Human Kinetics. • Lockette, K. F. (1994) Title Conditioning with physical disabilities. Human Kinetics

  19. Lähteet • Martin S. (2006) Teaching motor skills to children with Cerebral Palsy and Similar movement disorders. Woodbine House • Miller, P. D. (1995) Fitness programming and physical disability. Human Kinetics • Rintala, P., Huovinen, T. & Niemelä, S. (2012): Soveltava liikunta. Helsinki: Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 168. • Sherrill C. (2004) Adapted physical activity, recreation, and sport : crossdisciplinary and lifespan. London : Boston : McGraw-Hill. 6. painos. • Winnick, J. P. (2000) Adapted physical education and sport. Human Kinetics

More Related